{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622320"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622320","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Ohjaamon työntekijöiden kokemuksia työn imusta ja työhyvinvoinnista","abstract":"Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä.","abstract_html":"Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä.","abstract_has_math":false,"creators":["Andström, Oskari"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z","subjects":["Työn imu","tarmokkuus","omistautuminen","uppoutuminen","Ohjaamo"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202102231515"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202102231515","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622320","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Andström, Oskari"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:39:59Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:39:59Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Työn imu","tarmokkuus","omistautuminen","uppoutuminen","Ohjaamo"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202102231515","http://hdl.handle.net/10138/622320"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Ohjaamon työntekijöiden kokemuksia työn imusta ja työhyvinvoinnista"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"],"dc:creator":["Andström, Oskari"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:39:59Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:39:59Z"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202102231515","http://hdl.handle.net/10138/622320"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Työn imu","tarmokkuus","omistautuminen","uppoutuminen","Ohjaamo"],"dc:title":["Ohjaamon työntekijöiden kokemuksia työn imusta ja työhyvinvoinnista"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z"}