{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622295"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622295","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Työn merkityksellisyys ja sen edistäminen","abstract":"Tutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä, joka on erityisesti 2010-luvulla suosiota saanut tutkimusaihe. Koska työn merkityksellisyyden kokemus on moniulotteinen ilmiö, eikä käsitteelle ole vielä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on lisätutkimus aiheen tiimoilta tarpeen. Työn merkityksellisyyttä käsitellään tässä tutkimuksessa elämän merkityksellisyyden psykologisesta näkökulmasta käsin, eli mikä tekee elämästä merkityksellistä ja mielekästä. Tavoitteena on tarjota tietoa työn merkityksellisyydestä niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja esihenkilöille sen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen? sekä 2) millä keinoilla esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä? Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helka-, JYKDOK- ja Google Scholar -tietokannoista sekä löytyneen aineiston lähdeluetteloiden pohjalta. Aineiston haussa käytettiin ennalta määriteltyjä hakusanoja, mutta olennaisin kriteeri aineistoa valittaessa oli sen anti tutkimuskysymysten kannalta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, yksi kokoomateoksessa julkaistu artikkeli sekä yksi diplomityö. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston löydöksiä ryhmiteltiin, ja löytyneistä ryhmistä muodostettiin alaluokkia vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset tarjoavat kahdeksan työhön liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tekijöitä ovat työtehtävien piirteet, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, itsenäisyys, yhteisöön kuuluminen, vaikuttaminen muihin ihmisiin, hengellisyys, subjektiiviset käsitykset sekä palkka. Lisäksi katsauksen tulokset tarjoavat esihenkilöille kahdeksan keinoa, joilla työn merkityksellisyyden kokemusta voi edistää työntekijöiden keskuudessa. Näitä keinoja ovat niin organisaation tarkoituksen, yksilön työn merkityksen kuin myös laajan kokonaisvaltaisen tarkoituksen viestiminen. Lisäksi sosiaalisten suhteinen tukeminen työyhteisössä, vastuun antaminen yksilölle omasta työstään, suunnannäyttäjänä toimiminen, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, sekä riittävien resurssien ja palkan tarjoaminen ovat keinoja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta.","abstract_html":"Tutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä, joka on erityisesti 2010-luvulla suosiota saanut tutkimusaihe. Koska työn merkityksellisyyden kokemus on moniulotteinen ilmiö, eikä käsitteelle ole vielä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on lisätutkimus aiheen tiimoilta tarpeen. Työn merkityksellisyyttä käsitellään tässä tutkimuksessa elämän merkityksellisyyden psykologisesta näkökulmasta käsin, eli mikä tekee elämästä merkityksellistä ja mielekästä. Tavoitteena on tarjota tietoa työn merkityksellisyydestä niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja esihenkilöille sen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen? sekä 2) millä keinoilla esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä? Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helka-, JYKDOK- ja Google Scholar -tietokannoista sekä löytyneen aineiston lähdeluetteloiden pohjalta. Aineiston haussa käytettiin ennalta määriteltyjä hakusanoja, mutta olennaisin kriteeri aineistoa valittaessa oli sen anti tutkimuskysymysten kannalta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, yksi kokoomateoksessa julkaistu artikkeli sekä yksi diplomityö. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston löydöksiä ryhmiteltiin, ja löytyneistä ryhmistä muodostettiin alaluokkia vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset tarjoavat kahdeksan työhön liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tekijöitä ovat työtehtävien piirteet, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, itsenäisyys, yhteisöön kuuluminen, vaikuttaminen muihin ihmisiin, hengellisyys, subjektiiviset käsitykset sekä palkka. Lisäksi katsauksen tulokset tarjoavat esihenkilöille kahdeksan keinoa, joilla työn merkityksellisyyden kokemusta voi edistää työntekijöiden keskuudessa. Näitä keinoja ovat niin organisaation tarkoituksen, yksilön työn merkityksen kuin myös laajan kokonaisvaltaisen tarkoituksen viestiminen. Lisäksi sosiaalisten suhteinen tukeminen työyhteisössä, vastuun antaminen yksilölle omasta työstään, suunnannäyttäjänä toimiminen, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, sekä riittävien resurssien ja palkan tarjoaminen ovat keinoja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta.","abstract_has_math":false,"creators":["Fasta, Rosanna"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:22Z","subjects":["Työn merkityksellisyys","merkityksellinen työ","merkityksellisyys"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202101251321"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202101251321","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622295","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Fasta, Rosanna"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:39:48Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:39:48Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Työn merkityksellisyys","merkityksellinen työ","merkityksellisyys"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202101251321","http://hdl.handle.net/10138/622295"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä, joka on erityisesti 2010-luvulla suosiota saanut tutkimusaihe. Koska työn merkityksellisyyden kokemus on moniulotteinen ilmiö, eikä käsitteelle ole vielä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on lisätutkimus aiheen tiimoilta tarpeen. Työn merkityksellisyyttä käsitellään tässä tutkimuksessa elämän merkityksellisyyden psykologisesta näkökulmasta käsin, eli mikä tekee elämästä merkityksellistä ja mielekästä. Tavoitteena on tarjota tietoa työn merkityksellisyydestä niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja esihenkilöille sen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen? sekä 2) millä keinoilla esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä? Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helka-, JYKDOK- ja Google Scholar -tietokannoista sekä löytyneen aineiston lähdeluetteloiden pohjalta. Aineiston haussa käytettiin ennalta määriteltyjä hakusanoja, mutta olennaisin kriteeri aineistoa valittaessa oli sen anti tutkimuskysymysten kannalta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, yksi kokoomateoksessa julkaistu artikkeli sekä yksi diplomityö. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston löydöksiä ryhmiteltiin, ja löytyneistä ryhmistä muodostettiin alaluokkia vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset tarjoavat kahdeksan työhön liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tekijöitä ovat työtehtävien piirteet, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, itsenäisyys, yhteisöön kuuluminen, vaikuttaminen muihin ihmisiin, hengellisyys, subjektiiviset käsitykset sekä palkka. Lisäksi katsauksen tulokset tarjoavat esihenkilöille kahdeksan keinoa, joilla työn merkityksellisyyden kokemusta voi edistää työntekijöiden keskuudessa. Näitä keinoja ovat niin organisaation tarkoituksen, yksilön työn merkityksen kuin myös laajan kokonaisvaltaisen tarkoituksen viestiminen. Lisäksi sosiaalisten suhteinen tukeminen työyhteisössä, vastuun antaminen yksilölle omasta työstään, suunnannäyttäjänä toimiminen, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, sekä riittävien resurssien ja palkan tarjoaminen ovat keinoja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Työn merkityksellisyys ja sen edistäminen"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"],"dc:creator":["Fasta, Rosanna"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:39:48Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:39:48Z"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä, joka on erityisesti 2010-luvulla suosiota saanut tutkimusaihe. Koska työn merkityksellisyyden kokemus on moniulotteinen ilmiö, eikä käsitteelle ole vielä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on lisätutkimus aiheen tiimoilta tarpeen. Työn merkityksellisyyttä käsitellään tässä tutkimuksessa elämän merkityksellisyyden psykologisesta näkökulmasta käsin, eli mikä tekee elämästä merkityksellistä ja mielekästä. Tavoitteena on tarjota tietoa työn merkityksellisyydestä niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja esihenkilöille sen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen? sekä 2) millä keinoilla esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä? Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helka-, JYKDOK- ja Google Scholar -tietokannoista sekä löytyneen aineiston lähdeluetteloiden pohjalta. Aineiston haussa käytettiin ennalta määriteltyjä hakusanoja, mutta olennaisin kriteeri aineistoa valittaessa oli sen anti tutkimuskysymysten kannalta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, yksi kokoomateoksessa julkaistu artikkeli sekä yksi diplomityö. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston löydöksiä ryhmiteltiin, ja löytyneistä ryhmistä muodostettiin alaluokkia vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset tarjoavat kahdeksan työhön liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tekijöitä ovat työtehtävien piirteet, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, itsenäisyys, yhteisöön kuuluminen, vaikuttaminen muihin ihmisiin, hengellisyys, subjektiiviset käsitykset sekä palkka. Lisäksi katsauksen tulokset tarjoavat esihenkilöille kahdeksan keinoa, joilla työn merkityksellisyyden kokemusta voi edistää työntekijöiden keskuudessa. Näitä keinoja ovat niin organisaation tarkoituksen, yksilön työn merkityksen kuin myös laajan kokonaisvaltaisen tarkoituksen viestiminen. Lisäksi sosiaalisten suhteinen tukeminen työyhteisössä, vastuun antaminen yksilölle omasta työstään, suunnannäyttäjänä toimiminen, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, sekä riittävien resurssien ja palkan tarjoaminen ovat keinoja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202101251321","http://hdl.handle.net/10138/622295"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Työn merkityksellisyys","merkityksellinen työ","merkityksellisyys"],"dc:title":["Työn merkityksellisyys ja sen edistäminen"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:22Z"}