{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622170"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622170","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Yhdessä kohti parempaa hyvinvointia -Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisyyden piirteet","abstract":"Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa on aina ajankohtainen aihe. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt hyvinvoinnin haittatekijöihin, mutta nykyään lisääntyvissä määrin ovat tutkimukset käsitelleet myös lasten ja nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella miten nämä piirteen edistävät tai heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus selvittää, miten hyvinvointia voisi parantaa koulussa, mutta tutkimusaineistosta tärkeäksi piirteeksi nousi koulukiusaamisen merkitys hyvinvoinnin toteutumiselle. Koin siis tarpeelliseksi pohtia myös piirteitä, jotka heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineiston hyödyntäen tutkimuksen avainsanoja aineistohaulla Googlen ja Google Scholarin hakutoiminnolla sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Aineisto oli suurimmaksi osaksi suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimuskirjallisuutta. Lähteinä on käytetty myös paria englanninkielistä tutkimusta. Suomalaista tutkimusta löytyi mielestäni kattamaan tutkimusaihe monipuolisesti. Aineisto on julkaistu paria klassikkoteosta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiksi piirteiksi tutkimusaineistosta nousivat ystävyys- ja vertaissuhteet, koulun ilmapiiri ja kouluviihtyvyys sekä osallisuus. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus yksilön merkityksellisyydestä edistävät kouluhyvinvointia. Molemmat tutkimuskysymykset liittyivät vahvasti toisiinsa, mutta toisen tutkimuskysymyksen kohdalla koulukiusaaminen nousi suurimmaksi hyvinvoinnin heikentäväksi piirteeksi koulussa.","abstract_html":"Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa on aina ajankohtainen aihe. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt hyvinvoinnin haittatekijöihin, mutta nykyään lisääntyvissä määrin ovat tutkimukset käsitelleet myös lasten ja nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella miten nämä piirteen edistävät tai heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus selvittää, miten hyvinvointia voisi parantaa koulussa, mutta tutkimusaineistosta tärkeäksi piirteeksi nousi koulukiusaamisen merkitys hyvinvoinnin toteutumiselle. Koin siis tarpeelliseksi pohtia myös piirteitä, jotka heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineiston hyödyntäen tutkimuksen avainsanoja aineistohaulla Googlen ja Google Scholarin hakutoiminnolla sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Aineisto oli suurimmaksi osaksi suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimuskirjallisuutta. Lähteinä on käytetty myös paria englanninkielistä tutkimusta. Suomalaista tutkimusta löytyi mielestäni kattamaan tutkimusaihe monipuolisesti. Aineisto on julkaistu paria klassikkoteosta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiksi piirteiksi tutkimusaineistosta nousivat ystävyys- ja vertaissuhteet, koulun ilmapiiri ja kouluviihtyvyys sekä osallisuus. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus yksilön merkityksellisyydestä edistävät kouluhyvinvointia. Molemmat tutkimuskysymykset liittyivät vahvasti toisiinsa, mutta toisen tutkimuskysymyksen kohdalla koulukiusaaminen nousi suurimmaksi hyvinvoinnin heikentäväksi piirteeksi koulussa.","abstract_has_math":false,"creators":["Lampinen, Ella-Ida"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["Yhteisöllisyys","osallisuus","vertaissuhteet","kouluhyvinvointi","kouluviihtyvyys"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202012014662"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202012014662","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622170","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Lampinen, Ella-Ida"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:38:45Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:38:45Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Yhteisöllisyys","osallisuus","vertaissuhteet","kouluhyvinvointi","kouluviihtyvyys"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202012014662","http://hdl.handle.net/10138/622170"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa on aina ajankohtainen aihe. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt hyvinvoinnin haittatekijöihin, mutta nykyään lisääntyvissä määrin ovat tutkimukset käsitelleet myös lasten ja nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella miten nämä piirteen edistävät tai heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus selvittää, miten hyvinvointia voisi parantaa koulussa, mutta tutkimusaineistosta tärkeäksi piirteeksi nousi koulukiusaamisen merkitys hyvinvoinnin toteutumiselle. Koin siis tarpeelliseksi pohtia myös piirteitä, jotka heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineiston hyödyntäen tutkimuksen avainsanoja aineistohaulla Googlen ja Google Scholarin hakutoiminnolla sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Aineisto oli suurimmaksi osaksi suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimuskirjallisuutta. Lähteinä on käytetty myös paria englanninkielistä tutkimusta. Suomalaista tutkimusta löytyi mielestäni kattamaan tutkimusaihe monipuolisesti. Aineisto on julkaistu paria klassikkoteosta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiksi piirteiksi tutkimusaineistosta nousivat ystävyys- ja vertaissuhteet, koulun ilmapiiri ja kouluviihtyvyys sekä osallisuus. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus yksilön merkityksellisyydestä edistävät kouluhyvinvointia. Molemmat tutkimuskysymykset liittyivät vahvasti toisiinsa, mutta toisen tutkimuskysymyksen kohdalla koulukiusaaminen nousi suurimmaksi hyvinvoinnin heikentäväksi piirteeksi koulussa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Yhdessä kohti parempaa hyvinvointia -Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisyyden piirteet"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"],"dc:creator":["Lampinen, Ella-Ida"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:38:45Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:38:45Z"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa on aina ajankohtainen aihe. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt hyvinvoinnin haittatekijöihin, mutta nykyään lisääntyvissä määrin ovat tutkimukset käsitelleet myös lasten ja nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella miten nämä piirteen edistävät tai heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus selvittää, miten hyvinvointia voisi parantaa koulussa, mutta tutkimusaineistosta tärkeäksi piirteeksi nousi koulukiusaamisen merkitys hyvinvoinnin toteutumiselle. Koin siis tarpeelliseksi pohtia myös piirteitä, jotka heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineiston hyödyntäen tutkimuksen avainsanoja aineistohaulla Googlen ja Google Scholarin hakutoiminnolla sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Aineisto oli suurimmaksi osaksi suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimuskirjallisuutta. Lähteinä on käytetty myös paria englanninkielistä tutkimusta. Suomalaista tutkimusta löytyi mielestäni kattamaan tutkimusaihe monipuolisesti. Aineisto on julkaistu paria klassikkoteosta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiksi piirteiksi tutkimusaineistosta nousivat ystävyys- ja vertaissuhteet, koulun ilmapiiri ja kouluviihtyvyys sekä osallisuus. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus yksilön merkityksellisyydestä edistävät kouluhyvinvointia. Molemmat tutkimuskysymykset liittyivät vahvasti toisiinsa, mutta toisen tutkimuskysymyksen kohdalla koulukiusaaminen nousi suurimmaksi hyvinvoinnin heikentäväksi piirteeksi koulussa."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202012014662","http://hdl.handle.net/10138/622170"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Yhteisöllisyys","osallisuus","vertaissuhteet","kouluhyvinvointi","kouluviihtyvyys"],"dc:title":["Yhdessä kohti parempaa hyvinvointia -Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisyyden piirteet"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}