Käsityön- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden minäpystyvyys käsitöissä

Tässä tutkimuksessa tarkastelen käsityön- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden minäpystyvyyttä käsitöissä. Minäpystyvyys on tehtävä- ja tilannekohtaista uskoa omiin kykyihin, ja se vaikuttaa tehtäviin suuntautumiseen sekä siihen, kuinka paljon yksilö jaksaa nähdä vaivaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja ponnistella vaikeuksia kohdatessa. Käsityö on monivaiheinen prosessi, ja minäpystyvyys on olennainen osa sitä niin tehtävien valinnassa kuin erilaisia ongelmia kohdatessakin. Opettajan minäpystyvyys vaikuttaa opetuksen laatuun ja sitä kautta oppilaiden oppimiseen ja heidän minäpystyvyytensä kehittymiseen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista opettajaopiskelijoiden minäpystyvyys käsitöissä on ja mitkä tekijät ovat yhteydessä korkeampaan ja mitkä matalampaan minäpystyvyyteen. Tutkimus on survey-tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä e-lomakkeella. Tutkimuskysely koostui minäpystyvyysmittarista sekä taustatietokysymyksistä. Kysely lähetettiin kaikille Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille sekä ensimmäisen ja toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoille mukaan lukien käsityön sivuaineopiskelijat. Kyselyyn vastasi yhteensä 110 opiskelijaa, joiden vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelmaa käyttäen. Analyysimenetelminä olivat aineiston tilastollinen kuvaaminen sekä varianssianalyysi. Tutkimukseen osallistuneiden opettajaopiskelijoiden käsityön minäpystyvyys oli keskimääräisesti korkea. Käsityön opettajaopiskelijoiden minäpystyvyys oli varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoita korkeampi. Iän, toisen asteen koulutuksen ja mahdollisen aiemman korkeakoulutustaustan perusteella jaettujen ryhmien väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja minäpystyvyydessä. Sen sijaan minäpystyvyys oli keskimäärin korkeampi hyviä peruskoulun käsityöarvosanoja saaneilla, kannustusta ja tukea kokeneilla, käsityötä valinnaisopintoina opiskelleilla, käsitöitä vapaa-ajalla harrastavilla sekä heillä, jotka kokivat oman osaamistasonsa suurinta osaa muita paremmaksi. Matalampia käsityön arvosanoja saaneilla, muiden epäilevää suhtautumista kokeneilla, oman osaamistasonsa muita huonommaksi kokevilla sekä heillä, jotka eivät opiskelleet käsityötä valinnaisaineena eivätkä harrasta käsitöitä vapaaajalla, oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi minäpystyvyys käsitöissä.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Tiusanen, Anni

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning

• Minäpystyvyys
• pystyvyysodotukset
• käsityö
• koulutus
• opettajaopiskelija

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202010064193

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/622146