{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622044"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622044","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kuudesluokkalaisten kokemuksia koulukäsityöstä","abstract":"Tutkimuksessa selvitetään niitä tekijöitä, mitkä Kuudesluokkalaisten oppilaiden näkökulmasta vaikuttavat käsityökokemusten muodostumiseen käsityön oppiaineessa. Tavoitteena oli saada kuvailevaa tietoa käsityökokemuksia muodostavista tekijöistä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty käsityön merkityssisältöjen vaikuttavan käsityön kokemuksellisuuteen. Käsityökokemuksien muodostumista lähestytään tarkastelemalla käsityön oppiaineen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kokemusta käsitteenä, sekä käsityön kokemuksellista luonnetta. Vaikuttavien tekijöiden havainnollistamisella pyrin muodostamaan tietoa, jonka avulla luoda mielekkäämpää käsityönopetusta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea peruskoulun kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaat olivat samasta keskisuuresta koulusta ja kävivät samaa kuudetta luokkaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla, lähes avoimella, teemahaastattelumenetelmällä. Aineiston keruu jakautui ryhmähaastatteluun ja yksilöhaastatteluihin. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Oppilaiden käsityökokemusten muodostumiseen vaikuttivat oppituntien sisällöllinen merkittävyys, käsityötuntien toteutuminen ja käsityötaitojen oivaltaminen. Opettajan positiivisuus ja valmiiden tuotteiden persoonallinen merkittävyys olivat keskiössä. Käsityökokemuksia muodostavat tekijät ovat yhteydessä käsityön merkityssisältöjen toteutumiseen. Tutkimuksessa ylös nousseita käsityökokemuksia muodostavia tekijöitä pystytään hyödyntämään ala-asteen käsityönopetuksessa suuntaa antavina.","abstract_html":"Tutkimuksessa selvitetään niitä tekijöitä, mitkä Kuudesluokkalaisten oppilaiden näkökulmasta vaikuttavat käsityökokemusten muodostumiseen käsityön oppiaineessa. Tavoitteena oli saada kuvailevaa tietoa käsityökokemuksia muodostavista tekijöistä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty käsityön merkityssisältöjen vaikuttavan käsityön kokemuksellisuuteen. Käsityökokemuksien muodostumista lähestytään tarkastelemalla käsityön oppiaineen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kokemusta käsitteenä, sekä käsityön kokemuksellista luonnetta. Vaikuttavien tekijöiden havainnollistamisella pyrin muodostamaan tietoa, jonka avulla luoda mielekkäämpää käsityönopetusta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea peruskoulun kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaat olivat samasta keskisuuresta koulusta ja kävivät samaa kuudetta luokkaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla, lähes avoimella, teemahaastattelumenetelmällä. Aineiston keruu jakautui ryhmähaastatteluun ja yksilöhaastatteluihin. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Oppilaiden käsityökokemusten muodostumiseen vaikuttivat oppituntien sisällöllinen merkittävyys, käsityötuntien toteutuminen ja käsityötaitojen oivaltaminen. Opettajan positiivisuus ja valmiiden tuotteiden persoonallinen merkittävyys olivat keskiössä. Käsityökokemuksia muodostavat tekijät ovat yhteydessä käsityön merkityssisältöjen toteutumiseen. Tutkimuksessa ylös nousseita käsityökokemuksia muodostavia tekijöitä pystytään hyödyntämään ala-asteen käsityönopetuksessa suuntaa antavina.","abstract_has_math":false,"creators":["Holopainen, Annmari"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z","subjects":["käsityökokemus","kokemus","koulukäsityö","pedagoginen sisältötieto","luokkahuoneympäristö"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202006162932"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202006162932","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622044","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Holopainen, Annmari"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:37:33Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:37:33Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["käsityökokemus","kokemus","koulukäsityö","pedagoginen sisältötieto","luokkahuoneympäristö"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202006162932","http://hdl.handle.net/10138/622044"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkimuksessa selvitetään niitä tekijöitä, mitkä Kuudesluokkalaisten oppilaiden näkökulmasta vaikuttavat käsityökokemusten muodostumiseen käsityön oppiaineessa. Tavoitteena oli saada kuvailevaa tietoa käsityökokemuksia muodostavista tekijöistä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty käsityön merkityssisältöjen vaikuttavan käsityön kokemuksellisuuteen. Käsityökokemuksien muodostumista lähestytään tarkastelemalla käsityön oppiaineen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kokemusta käsitteenä, sekä käsityön kokemuksellista luonnetta. Vaikuttavien tekijöiden havainnollistamisella pyrin muodostamaan tietoa, jonka avulla luoda mielekkäämpää käsityönopetusta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea peruskoulun kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaat olivat samasta keskisuuresta koulusta ja kävivät samaa kuudetta luokkaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla, lähes avoimella, teemahaastattelumenetelmällä. Aineiston keruu jakautui ryhmähaastatteluun ja yksilöhaastatteluihin. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Oppilaiden käsityökokemusten muodostumiseen vaikuttivat oppituntien sisällöllinen merkittävyys, käsityötuntien toteutuminen ja käsityötaitojen oivaltaminen. Opettajan positiivisuus ja valmiiden tuotteiden persoonallinen merkittävyys olivat keskiössä. Käsityökokemuksia muodostavat tekijät ovat yhteydessä käsityön merkityssisältöjen toteutumiseen. Tutkimuksessa ylös nousseita käsityökokemuksia muodostavia tekijöitä pystytään hyödyntämään ala-asteen käsityönopetuksessa suuntaa antavina."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kuudesluokkalaisten kokemuksia koulukäsityöstä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"],"dc:creator":["Holopainen, Annmari"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:37:33Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:37:33Z"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tutkimuksessa selvitetään niitä tekijöitä, mitkä Kuudesluokkalaisten oppilaiden näkökulmasta vaikuttavat käsityökokemusten muodostumiseen käsityön oppiaineessa. Tavoitteena oli saada kuvailevaa tietoa käsityökokemuksia muodostavista tekijöistä. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty käsityön merkityssisältöjen vaikuttavan käsityön kokemuksellisuuteen. Käsityökokemuksien muodostumista lähestytään tarkastelemalla käsityön oppiaineen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kokemusta käsitteenä, sekä käsityön kokemuksellista luonnetta. Vaikuttavien tekijöiden havainnollistamisella pyrin muodostamaan tietoa, jonka avulla luoda mielekkäämpää käsityönopetusta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea peruskoulun kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaat olivat samasta keskisuuresta koulusta ja kävivät samaa kuudetta luokkaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla, lähes avoimella, teemahaastattelumenetelmällä. Aineiston keruu jakautui ryhmähaastatteluun ja yksilöhaastatteluihin. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Oppilaiden käsityökokemusten muodostumiseen vaikuttivat oppituntien sisällöllinen merkittävyys, käsityötuntien toteutuminen ja käsityötaitojen oivaltaminen. Opettajan positiivisuus ja valmiiden tuotteiden persoonallinen merkittävyys olivat keskiössä. Käsityökokemuksia muodostavat tekijät ovat yhteydessä käsityön merkityssisältöjen toteutumiseen. Tutkimuksessa ylös nousseita käsityökokemuksia muodostavia tekijöitä pystytään hyödyntämään ala-asteen käsityönopetuksessa suuntaa antavina."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202006162932","http://hdl.handle.net/10138/622044"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["käsityökokemus","kokemus","koulukäsityö","pedagoginen sisältötieto","luokkahuoneympäristö"],"dc:title":["Kuudesluokkalaisten kokemuksia koulukäsityöstä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z"}