{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/621896"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/621896","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Ainutlaatuinen ihmissuhde : kirjallisuuskatsaus opettajan ja oppilaan väliseen pedagogiseen suhteeseen vaikuttavista tekijöistä","abstract":"Viime syksynä suorittamani opetusharjoittelun jälkeen minulle muodostui vahva mielenkiinto tutustua tarkemmin siihen, mitä opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta on tutkittu. Tutustuttuani aihepiirin tutkimuksiin minulle selvisi, että opettajan ja oppilaan välisen positiivisen suhteen on tutkittu olevan yhteydessä oppilaan koulumenestykseen (Fredriksen & Rhodes, 2004, s. 45). Suhteen laadun on tutkittu olevan yhteydessä sen lisäksi myös muihin oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi oppilaan kouluun sitoutumiseen ja jaksamiseen (Birch & Ladd, 1997 s. 62; Muhonen ym., 2016, s. 113). Tässä tutkielmassa tarkastelen opettajan ja oppilaan välistä ammatillista suhdetta. Tarkoituksenani on määritellä, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi opettajan ja oppilaan välinen pedagoginen suhde muodostuu alakoulussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2020 aikana. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on tyypillistä, että sen avulla jostakin tietystä asiasta pyritään luomaan mahdollisimman laaja yhteenveto. Tässä tutkielmassa tutkimusaineistoa etsittiin pääsääntöisesti Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta ja Google Scholar hakukoneesta. Hakusanoina toimivat muun muassa ’’Student-teacher relationship’’, ’’Pedagogical relation’’ ja ’’Sosiaaliset suhteet’’. Aineistokseni valikoituivat pääosin 2000-luvulla ilmestyneet suomen- ja englanninkieliset teokset, jotka sisälsivät tutkimuskysymykseni kannalta oleellisia tuloksia. Käytin tutkielmassani 33 eri lähdeteosta, joista 13 vastasi suoraan tutkimuskysymykseeni. Määrittelin löytämästäni tutkimusaineistosta pedagogiseen suhteeseen vaikuttaviksi päätekijöiksi ympäristön, opettajan ja oppilaan. Ympäristöön liittyviksi alatekijöiksi määrittelin ajan ja muut oppilaat. Opettajaan ja oppilaaseen liittyviksi alatekijöiksi määrittelin opetusmetodit, etnisen taustan, luonteenpiirteet, sukupuolen, perhetaustan, oppimisvaikeudet, oppilaan asenteen ja kehitysvammat. Vaikka osa suhteeseen vaikuttavista tekijöistä liittyy melko pysyviin ihmisen ominaisuuksiin, on opettajan tärkeä tiedostaa oman toimintansa reflektointi ensisijaisena keinona suhteiden laadun parantamisessa. Tarkoituksenani on tutkia pedagogista suhdetta lisää pro-gradu tutkielmassani oppilaiden kokemusten näkökulmasta.","abstract_html":"Viime syksynä suorittamani opetusharjoittelun jälkeen minulle muodostui vahva mielenkiinto tutustua tarkemmin siihen, mitä opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta on tutkittu. Tutustuttuani aihepiirin tutkimuksiin minulle selvisi, että opettajan ja oppilaan välisen positiivisen suhteen on tutkittu olevan yhteydessä oppilaan koulumenestykseen (Fredriksen & Rhodes, 2004, s. 45). Suhteen laadun on tutkittu olevan yhteydessä sen lisäksi myös muihin oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi oppilaan kouluun sitoutumiseen ja jaksamiseen (Birch & Ladd, 1997 s. 62; Muhonen ym., 2016, s. 113). Tässä tutkielmassa tarkastelen opettajan ja oppilaan välistä ammatillista suhdetta. Tarkoituksenani on määritellä, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi opettajan ja oppilaan välinen pedagoginen suhde muodostuu alakoulussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2020 aikana. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on tyypillistä, että sen avulla jostakin tietystä asiasta pyritään luomaan mahdollisimman laaja yhteenveto. Tässä tutkielmassa tutkimusaineistoa etsittiin pääsääntöisesti Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta ja Google Scholar hakukoneesta. Hakusanoina toimivat muun muassa ’’Student-teacher relationship’’, ’’Pedagogical relation’’ ja ’’Sosiaaliset suhteet’’. Aineistokseni valikoituivat pääosin 2000-luvulla ilmestyneet suomen- ja englanninkieliset teokset, jotka sisälsivät tutkimuskysymykseni kannalta oleellisia tuloksia. Käytin tutkielmassani 33 eri lähdeteosta, joista 13 vastasi suoraan tutkimuskysymykseeni. Määrittelin löytämästäni tutkimusaineistosta pedagogiseen suhteeseen vaikuttaviksi päätekijöiksi ympäristön, opettajan ja oppilaan. Ympäristöön liittyviksi alatekijöiksi määrittelin ajan ja muut oppilaat. Opettajaan ja oppilaaseen liittyviksi alatekijöiksi määrittelin opetusmetodit, etnisen taustan, luonteenpiirteet, sukupuolen, perhetaustan, oppimisvaikeudet, oppilaan asenteen ja kehitysvammat. Vaikka osa suhteeseen vaikuttavista tekijöistä liittyy melko pysyviin ihmisen ominaisuuksiin, on opettajan tärkeä tiedostaa oman toimintansa reflektointi ensisijaisena keinona suhteiden laadun parantamisessa. Tarkoituksenani on tutkia pedagogista suhdetta lisää pro-gradu tutkielmassani oppilaiden kokemusten näkökulmasta.","abstract_has_math":false,"creators":["Saarinen, Santeri"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":["opettaja-oppilassuhde","pedagoginen suhde","didaktinen kolmio","vuorovaikutus"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202005272423"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202005272423","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/621896","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Saarinen, Santeri"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:36:24Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:36:24Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["opettaja-oppilassuhde","pedagoginen suhde","didaktinen kolmio","vuorovaikutus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202005272423","http://hdl.handle.net/10138/621896"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Viime syksynä suorittamani opetusharjoittelun jälkeen minulle muodostui vahva mielenkiinto tutustua tarkemmin siihen, mitä opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta on tutkittu. Tutustuttuani aihepiirin tutkimuksiin minulle selvisi, että opettajan ja oppilaan välisen positiivisen suhteen on tutkittu olevan yhteydessä oppilaan koulumenestykseen (Fredriksen & Rhodes, 2004, s. 45). Suhteen laadun on tutkittu olevan yhteydessä sen lisäksi myös muihin oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi oppilaan kouluun sitoutumiseen ja jaksamiseen (Birch & Ladd, 1997 s. 62; Muhonen ym., 2016, s. 113). Tässä tutkielmassa tarkastelen opettajan ja oppilaan välistä ammatillista suhdetta. Tarkoituksenani on määritellä, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi opettajan ja oppilaan välinen pedagoginen suhde muodostuu alakoulussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2020 aikana. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on tyypillistä, että sen avulla jostakin tietystä asiasta pyritään luomaan mahdollisimman laaja yhteenveto. Tässä tutkielmassa tutkimusaineistoa etsittiin pääsääntöisesti Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta ja Google Scholar hakukoneesta. Hakusanoina toimivat muun muassa ’’Student-teacher relationship’’, ’’Pedagogical relation’’ ja ’’Sosiaaliset suhteet’’. Aineistokseni valikoituivat pääosin 2000-luvulla ilmestyneet suomen- ja englanninkieliset teokset, jotka sisälsivät tutkimuskysymykseni kannalta oleellisia tuloksia. Käytin tutkielmassani 33 eri lähdeteosta, joista 13 vastasi suoraan tutkimuskysymykseeni. Määrittelin löytämästäni tutkimusaineistosta pedagogiseen suhteeseen vaikuttaviksi päätekijöiksi ympäristön, opettajan ja oppilaan. Ympäristöön liittyviksi alatekijöiksi määrittelin ajan ja muut oppilaat. Opettajaan ja oppilaaseen liittyviksi alatekijöiksi määrittelin opetusmetodit, etnisen taustan, luonteenpiirteet, sukupuolen, perhetaustan, oppimisvaikeudet, oppilaan asenteen ja kehitysvammat. Vaikka osa suhteeseen vaikuttavista tekijöistä liittyy melko pysyviin ihmisen ominaisuuksiin, on opettajan tärkeä tiedostaa oman toimintansa reflektointi ensisijaisena keinona suhteiden laadun parantamisessa. Tarkoituksenani on tutkia pedagogista suhdetta lisää pro-gradu tutkielmassani oppilaiden kokemusten näkökulmasta."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Ainutlaatuinen ihmissuhde : kirjallisuuskatsaus opettajan ja oppilaan väliseen pedagogiseen suhteeseen vaikuttavista tekijöistä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning"],"dc:creator":["Saarinen, Santeri"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:36:24Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:36:24Z"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Viime syksynä suorittamani opetusharjoittelun jälkeen minulle muodostui vahva mielenkiinto tutustua tarkemmin siihen, mitä opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta on tutkittu. Tutustuttuani aihepiirin tutkimuksiin minulle selvisi, että opettajan ja oppilaan välisen positiivisen suhteen on tutkittu olevan yhteydessä oppilaan koulumenestykseen (Fredriksen & Rhodes, 2004, s. 45). Suhteen laadun on tutkittu olevan yhteydessä sen lisäksi myös muihin oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi oppilaan kouluun sitoutumiseen ja jaksamiseen (Birch & Ladd, 1997 s. 62; Muhonen ym., 2016, s. 113). Tässä tutkielmassa tarkastelen opettajan ja oppilaan välistä ammatillista suhdetta. Tarkoituksenani on määritellä, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi opettajan ja oppilaan välinen pedagoginen suhde muodostuu alakoulussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2020 aikana. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on tyypillistä, että sen avulla jostakin tietystä asiasta pyritään luomaan mahdollisimman laaja yhteenveto. Tässä tutkielmassa tutkimusaineistoa etsittiin pääsääntöisesti Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta ja Google Scholar hakukoneesta. Hakusanoina toimivat muun muassa ’’Student-teacher relationship’’, ’’Pedagogical relation’’ ja ’’Sosiaaliset suhteet’’. Aineistokseni valikoituivat pääosin 2000-luvulla ilmestyneet suomen- ja englanninkieliset teokset, jotka sisälsivät tutkimuskysymykseni kannalta oleellisia tuloksia. Käytin tutkielmassani 33 eri lähdeteosta, joista 13 vastasi suoraan tutkimuskysymykseeni. Määrittelin löytämästäni tutkimusaineistosta pedagogiseen suhteeseen vaikuttaviksi päätekijöiksi ympäristön, opettajan ja oppilaan. Ympäristöön liittyviksi alatekijöiksi määrittelin ajan ja muut oppilaat. Opettajaan ja oppilaaseen liittyviksi alatekijöiksi määrittelin opetusmetodit, etnisen taustan, luonteenpiirteet, sukupuolen, perhetaustan, oppimisvaikeudet, oppilaan asenteen ja kehitysvammat. Vaikka osa suhteeseen vaikuttavista tekijöistä liittyy melko pysyviin ihmisen ominaisuuksiin, on opettajan tärkeä tiedostaa oman toimintansa reflektointi ensisijaisena keinona suhteiden laadun parantamisessa. Tarkoituksenani on tutkia pedagogista suhdetta lisää pro-gradu tutkielmassani oppilaiden kokemusten näkökulmasta."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202005272423","http://hdl.handle.net/10138/621896"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["opettaja-oppilassuhde","pedagoginen suhde","didaktinen kolmio","vuorovaikutus"],"dc:title":["Ainutlaatuinen ihmissuhde : kirjallisuuskatsaus opettajan ja oppilaan väliseen pedagogiseen suhteeseen vaikuttavista tekijöistä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}