{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/621768"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/621768","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Toiseus koulu- ja opiskeluympäristöissä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus","abstract":"Tutkielmani tarkoituksena on selvittää olemassa olevaa tutkimustietoa toiseuden ilmenemisestä ja sen rakentumisesta koulu- ja opiskeluympäristöissä. Koen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen yhteiskunnassamme tärkeäksi ja tunsin mielenkiintoiseksi lähteä tutkimaan niiden toteutumista juuri erojen ja toiseuden kautta. Toiseus voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja itseen nähden erilaisten ryhmien poissulkemisena. Toiseus ja sen määrittely perustuvat erojen etsimiseen ja niiden vahvistamiseen. Eroavaisuudet ja toiseus toisaalta näkyvät koulu- ja opiskeluympäristöissä, mutta niitä myös tuotetaan, usein tahattomastikin, esimerkiksi koulutuspoliittisilla päätöksillä, opetussuunnitel-milla sekä erilaisien perinteiden ja säädösten kautta. Tutkimuskysymykseni tutkielmassani muodostuivat seuraaviksi: 1. Mitkä tekijät aineiston tutkimuksissa ilmentävät toiseutta koulu- ja opiskeluympäristöissä? 2. Millä tavoin koulu- ja opiskeluympäristöt instituutioina vaikuttavat toiseuksien muodostumiseen? Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto rakentui yhdeksän tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimusartikkelin pohjalle. Aineistohaun suoritin lokakuussa 2019 ja kaikki aineistona käytetyt tutkimusartikkelit löytyivät Helkan artikkelihaun kautta. Kaikki tutkielmaan valikoituneet artikkelit edustivat pääosin kasvatustieteellistä, laadullista tutkimusta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka käytännössä eteni sisältöjen luokittelusta analysointiin suhteessa tutkimuskysymyksiin, jonka kautta myös tutkielmani tulokset muodostuivat. Tulosten perusteella toiseuttavia tekijöitä on monia ja toiseuden muodostuminen on aina kontekstista riippuvaista. Koska toiseus perustuu aina siihen, kuka nähdään erilaisena, voivat eri ympäristöissä eri seikat vaikuttaa toiseuksien rakentumiseen. Aineiston tutkimuksissa toiseutta koulu- ja opiskelumaailmassa ilmensivät maahanmuuttajatausta, etnisyys, kielelliseen tai vakaumukselliseen vähemmistöön kuuluminen, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti, fyysiset rajoitteet ja vammai-suus, sekä erityisen tuen tarve ja/tai oppimisvaikeudet. Tutkimustulosten mukaan koulu instituutiona voi vaikuttaa toiseuksien muodostumiseen muun muassa koulutuspoliittisten päätösten, opetussuunnitelmien, hierarkioiden ja muiden valtarakenteiden, koulun käytäntöjen ja perinteiden, sekä heteronormatiivisten käsitysten ja niiden mukaan toimimisen kautta.","abstract_html":"Tutkielmani tarkoituksena on selvittää olemassa olevaa tutkimustietoa toiseuden ilmenemisestä ja sen rakentumisesta koulu- ja opiskeluympäristöissä. Koen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen yhteiskunnassamme tärkeäksi ja tunsin mielenkiintoiseksi lähteä tutkimaan niiden toteutumista juuri erojen ja toiseuden kautta. Toiseus voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja itseen nähden erilaisten ryhmien poissulkemisena. Toiseus ja sen määrittely perustuvat erojen etsimiseen ja niiden vahvistamiseen. Eroavaisuudet ja toiseus toisaalta näkyvät koulu- ja opiskeluympäristöissä, mutta niitä myös tuotetaan, usein tahattomastikin, esimerkiksi koulutuspoliittisilla päätöksillä, opetussuunnitel-milla sekä erilaisien perinteiden ja säädösten kautta. Tutkimuskysymykseni tutkielmassani muodostuivat seuraaviksi: 1. Mitkä tekijät aineiston tutkimuksissa ilmentävät toiseutta koulu- ja opiskeluympäristöissä? 2. Millä tavoin koulu- ja opiskeluympäristöt instituutioina vaikuttavat toiseuksien muodostumiseen? Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto rakentui yhdeksän tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimusartikkelin pohjalle. Aineistohaun suoritin lokakuussa 2019 ja kaikki aineistona käytetyt tutkimusartikkelit löytyivät Helkan artikkelihaun kautta. Kaikki tutkielmaan valikoituneet artikkelit edustivat pääosin kasvatustieteellistä, laadullista tutkimusta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka käytännössä eteni sisältöjen luokittelusta analysointiin suhteessa tutkimuskysymyksiin, jonka kautta myös tutkielmani tulokset muodostuivat. Tulosten perusteella toiseuttavia tekijöitä on monia ja toiseuden muodostuminen on aina kontekstista riippuvaista. Koska toiseus perustuu aina siihen, kuka nähdään erilaisena, voivat eri ympäristöissä eri seikat vaikuttaa toiseuksien rakentumiseen. Aineiston tutkimuksissa toiseutta koulu- ja opiskelumaailmassa ilmensivät maahanmuuttajatausta, etnisyys, kielelliseen tai vakaumukselliseen vähemmistöön kuuluminen, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti, fyysiset rajoitteet ja vammai-suus, sekä erityisen tuen tarve ja/tai oppimisvaikeudet. Tutkimustulosten mukaan koulu instituutiona voi vaikuttaa toiseuksien muodostumiseen muun muassa koulutuspoliittisten päätösten, opetussuunnitelmien, hierarkioiden ja muiden valtarakenteiden, koulun käytäntöjen ja perinteiden, sekä heteronormatiivisten käsitysten ja niiden mukaan toimimisen kautta.","abstract_has_math":false,"creators":["Sundström, Laura"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2019,"date_issued":"2019","date_published":"2019","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":["tasa-arvo","yhdenvertaisuus","erot","toiseus","koulu- ja opiskeluympäristöt","valtarakenteet"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202001171097"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202001171097","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/621768","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Sundström, Laura"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:35:20Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:35:20Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2019"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["tasa-arvo","yhdenvertaisuus","erot","toiseus","koulu- ja opiskeluympäristöt","valtarakenteet"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202001171097","http://hdl.handle.net/10138/621768"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmani tarkoituksena on selvittää olemassa olevaa tutkimustietoa toiseuden ilmenemisestä ja sen rakentumisesta koulu- ja opiskeluympäristöissä. Koen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen yhteiskunnassamme tärkeäksi ja tunsin mielenkiintoiseksi lähteä tutkimaan niiden toteutumista juuri erojen ja toiseuden kautta. Toiseus voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja itseen nähden erilaisten ryhmien poissulkemisena. Toiseus ja sen määrittely perustuvat erojen etsimiseen ja niiden vahvistamiseen. Eroavaisuudet ja toiseus toisaalta näkyvät koulu- ja opiskeluympäristöissä, mutta niitä myös tuotetaan, usein tahattomastikin, esimerkiksi koulutuspoliittisilla päätöksillä, opetussuunnitel-milla sekä erilaisien perinteiden ja säädösten kautta. Tutkimuskysymykseni tutkielmassani muodostuivat seuraaviksi: 1. Mitkä tekijät aineiston tutkimuksissa ilmentävät toiseutta koulu- ja opiskeluympäristöissä? 2. Millä tavoin koulu- ja opiskeluympäristöt instituutioina vaikuttavat toiseuksien muodostumiseen? Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto rakentui yhdeksän tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimusartikkelin pohjalle. Aineistohaun suoritin lokakuussa 2019 ja kaikki aineistona käytetyt tutkimusartikkelit löytyivät Helkan artikkelihaun kautta. Kaikki tutkielmaan valikoituneet artikkelit edustivat pääosin kasvatustieteellistä, laadullista tutkimusta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka käytännössä eteni sisältöjen luokittelusta analysointiin suhteessa tutkimuskysymyksiin, jonka kautta myös tutkielmani tulokset muodostuivat. Tulosten perusteella toiseuttavia tekijöitä on monia ja toiseuden muodostuminen on aina kontekstista riippuvaista. Koska toiseus perustuu aina siihen, kuka nähdään erilaisena, voivat eri ympäristöissä eri seikat vaikuttaa toiseuksien rakentumiseen. Aineiston tutkimuksissa toiseutta koulu- ja opiskelumaailmassa ilmensivät maahanmuuttajatausta, etnisyys, kielelliseen tai vakaumukselliseen vähemmistöön kuuluminen, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti, fyysiset rajoitteet ja vammai-suus, sekä erityisen tuen tarve ja/tai oppimisvaikeudet. Tutkimustulosten mukaan koulu instituutiona voi vaikuttaa toiseuksien muodostumiseen muun muassa koulutuspoliittisten päätösten, opetussuunnitelmien, hierarkioiden ja muiden valtarakenteiden, koulun käytäntöjen ja perinteiden, sekä heteronormatiivisten käsitysten ja niiden mukaan toimimisen kautta.","-"]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Toiseus koulu- ja opiskeluympäristöissä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper"],"dc:creator":["Sundström, Laura"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:35:20Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:35:20Z"],"dc:date.issued":["2019"],"dc:description.abstract":["Tutkielmani tarkoituksena on selvittää olemassa olevaa tutkimustietoa toiseuden ilmenemisestä ja sen rakentumisesta koulu- ja opiskeluympäristöissä. Koen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen yhteiskunnassamme tärkeäksi ja tunsin mielenkiintoiseksi lähteä tutkimaan niiden toteutumista juuri erojen ja toiseuden kautta. Toiseus voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja itseen nähden erilaisten ryhmien poissulkemisena. Toiseus ja sen määrittely perustuvat erojen etsimiseen ja niiden vahvistamiseen. Eroavaisuudet ja toiseus toisaalta näkyvät koulu- ja opiskeluympäristöissä, mutta niitä myös tuotetaan, usein tahattomastikin, esimerkiksi koulutuspoliittisilla päätöksillä, opetussuunnitel-milla sekä erilaisien perinteiden ja säädösten kautta. Tutkimuskysymykseni tutkielmassani muodostuivat seuraaviksi: 1. Mitkä tekijät aineiston tutkimuksissa ilmentävät toiseutta koulu- ja opiskeluympäristöissä? 2. Millä tavoin koulu- ja opiskeluympäristöt instituutioina vaikuttavat toiseuksien muodostumiseen? Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto rakentui yhdeksän tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimusartikkelin pohjalle. Aineistohaun suoritin lokakuussa 2019 ja kaikki aineistona käytetyt tutkimusartikkelit löytyivät Helkan artikkelihaun kautta. Kaikki tutkielmaan valikoituneet artikkelit edustivat pääosin kasvatustieteellistä, laadullista tutkimusta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka käytännössä eteni sisältöjen luokittelusta analysointiin suhteessa tutkimuskysymyksiin, jonka kautta myös tutkielmani tulokset muodostuivat. Tulosten perusteella toiseuttavia tekijöitä on monia ja toiseuden muodostuminen on aina kontekstista riippuvaista. Koska toiseus perustuu aina siihen, kuka nähdään erilaisena, voivat eri ympäristöissä eri seikat vaikuttaa toiseuksien rakentumiseen. Aineiston tutkimuksissa toiseutta koulu- ja opiskelumaailmassa ilmensivät maahanmuuttajatausta, etnisyys, kielelliseen tai vakaumukselliseen vähemmistöön kuuluminen, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti, fyysiset rajoitteet ja vammai-suus, sekä erityisen tuen tarve ja/tai oppimisvaikeudet. Tutkimustulosten mukaan koulu instituutiona voi vaikuttaa toiseuksien muodostumiseen muun muassa koulutuspoliittisten päätösten, opetussuunnitelmien, hierarkioiden ja muiden valtarakenteiden, koulun käytäntöjen ja perinteiden, sekä heteronormatiivisten käsitysten ja niiden mukaan toimimisen kautta.","-"],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202001171097","http://hdl.handle.net/10138/621768"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["tasa-arvo","yhdenvertaisuus","erot","toiseus","koulu- ja opiskeluympäristöt","valtarakenteet"],"dc:title":["Toiseus koulu- ja opiskeluympäristöissä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}