{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/621574"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/621574","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Tekstiilikuitua nokkosen varsista : nokkoskuidun irrotustekniikoita","abstract":"Tutkielmani tavoitteena on etsiä tietoa tekniikoista, joiden avulla nokkoskuitu on irrotettavissa nokkoskasvista. Nokkosta hyödynnettiin satoja vuosia sitten tekstiilimateriaalina Euroopassa. Pellava, suuremman kuitupitoisuutensa vuoksi, ja puuvillan tulo markkinoille syrjäyttivät nokkoskuidun käytön ja tieto nokkoskuidun irrottamistekniikoista katosi. Tutkimusta nokkoskuidun hyödyntämiseksi tehtiin Saksassa 1800-luvulla. Pula tekstiilimateriaalista maailmansotien aikana lisäsi kiinnostusta nokkoskuituun Saksassa ja Englannissa. Nokkoskuidun kasvattamista ja irrottamistekniikoita tutkittiin mm. Suomessa 1900- ja 2000-luvun vaihteessa ja Italiassa 2000-luvun alkupuolella. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston rungon löysin Helkan hakuohjelmalla ja internetistä nokkoseen liittyviä hakusanoja käyttäen. Yhdessä tutkimuksessa kasvatettiin nokkosta 2006–2007 Toscanassa ja tutkittiin nokkosen laatua. Toisessa tutkimuksessa kasvatettiin Pratossa vuonna 2007 nokkosta ja tutkittiin irrotustekniikoiden vaikutusta kuituun. Nokkoskuidun ominaisuuksia tutkittiin Bodroksen ja Baleyn tutkimuksessa Ranskasta kerätyillä nokkosilla. Lisäksi löysin tutkimuksen, jossa verrattiin Himalajan jättinokkosen (Girardinia diversifolia L.) ja eurooppalaisen nokkosen (Urtica dioica L.) ominaisuuksia. Latviassa tehty tutkimus selvitti Latviassa kasvatetun nokkoskuidun laatua ja mahdollisuutta kuidun hyödyntämiseen tekstiilimateriaalina. Harwoodin ja Edomin artikkeli valotti nokkoskuidun tutkimuksen historiaa maailmansotien aikana. Hukkisen kirja sisälsi kuvauksia nokkoskuidun irrotustekniikoista. Tutkielmani tuloksiksi muodostui kirjallisuudesta löytämäni nokkoskuidun irrotustekniikat. Nokkoskuitu nähtiin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, vaikka irrotustekniikat voivat lisätä ympäristöhaittoja. Perusasioita kuidun irrottamisessa olivat vedessä tai kemikaaliliuoksessa liottaminen tai keittäminen ja kuivattaminen sekä muokatun nokkosen varren pintakerroksen irrottaminen mekaanisesti. Eri käsittelyvaiheiden järjestystä voitiin vaihtaa tai jättää jokin vaihe pois. Omia kokeiluja varten vedessä liotus ja kuivattaminen vaikuttavat käyttökelpoisimmilta tekniikoilta.","abstract_html":"Tutkielmani tavoitteena on etsiä tietoa tekniikoista, joiden avulla nokkoskuitu on irrotettavissa nokkoskasvista. Nokkosta hyödynnettiin satoja vuosia sitten tekstiilimateriaalina Euroopassa. Pellava, suuremman kuitupitoisuutensa vuoksi, ja puuvillan tulo markkinoille syrjäyttivät nokkoskuidun käytön ja tieto nokkoskuidun irrottamistekniikoista katosi. Tutkimusta nokkoskuidun hyödyntämiseksi tehtiin Saksassa 1800-luvulla. Pula tekstiilimateriaalista maailmansotien aikana lisäsi kiinnostusta nokkoskuituun Saksassa ja Englannissa. Nokkoskuidun kasvattamista ja irrottamistekniikoita tutkittiin mm. Suomessa 1900- ja 2000-luvun vaihteessa ja Italiassa 2000-luvun alkupuolella. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston rungon löysin Helkan hakuohjelmalla ja internetistä nokkoseen liittyviä hakusanoja käyttäen. Yhdessä tutkimuksessa kasvatettiin nokkosta 2006–2007 Toscanassa ja tutkittiin nokkosen laatua. Toisessa tutkimuksessa kasvatettiin Pratossa vuonna 2007 nokkosta ja tutkittiin irrotustekniikoiden vaikutusta kuituun. Nokkoskuidun ominaisuuksia tutkittiin Bodroksen ja Baleyn tutkimuksessa Ranskasta kerätyillä nokkosilla. Lisäksi löysin tutkimuksen, jossa verrattiin Himalajan jättinokkosen (Girardinia diversifolia L.) ja eurooppalaisen nokkosen (Urtica dioica L.) ominaisuuksia. Latviassa tehty tutkimus selvitti Latviassa kasvatetun nokkoskuidun laatua ja mahdollisuutta kuidun hyödyntämiseen tekstiilimateriaalina. Harwoodin ja Edomin artikkeli valotti nokkoskuidun tutkimuksen historiaa maailmansotien aikana. Hukkisen kirja sisälsi kuvauksia nokkoskuidun irrotustekniikoista. Tutkielmani tuloksiksi muodostui kirjallisuudesta löytämäni nokkoskuidun irrotustekniikat. Nokkoskuitu nähtiin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, vaikka irrotustekniikat voivat lisätä ympäristöhaittoja. Perusasioita kuidun irrottamisessa olivat vedessä tai kemikaaliliuoksessa liottaminen tai keittäminen ja kuivattaminen sekä muokatun nokkosen varren pintakerroksen irrottaminen mekaanisesti. Eri käsittelyvaiheiden järjestystä voitiin vaihtaa tai jättää jokin vaihe pois. Omia kokeiluja varten vedessä liotus ja kuivattaminen vaikuttavat käyttökelpoisimmilta tekniikoilta.","abstract_has_math":false,"creators":["Reiman, Sirke"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2019,"date_issued":"2019","date_published":"2019","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["Nokkonen","nokkoskuidun irrotustekniikat","kuitu","kasvikuitu","runkokuitu"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201906102364"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201906102364","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/621574","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Reiman, Sirke"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:33:43Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:33:43Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2019"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Nokkonen","nokkoskuidun irrotustekniikat","kuitu","kasvikuitu","runkokuitu"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201906102364","http://hdl.handle.net/10138/621574"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmani tavoitteena on etsiä tietoa tekniikoista, joiden avulla nokkoskuitu on irrotettavissa nokkoskasvista. Nokkosta hyödynnettiin satoja vuosia sitten tekstiilimateriaalina Euroopassa. Pellava, suuremman kuitupitoisuutensa vuoksi, ja puuvillan tulo markkinoille syrjäyttivät nokkoskuidun käytön ja tieto nokkoskuidun irrottamistekniikoista katosi. Tutkimusta nokkoskuidun hyödyntämiseksi tehtiin Saksassa 1800-luvulla. Pula tekstiilimateriaalista maailmansotien aikana lisäsi kiinnostusta nokkoskuituun Saksassa ja Englannissa. Nokkoskuidun kasvattamista ja irrottamistekniikoita tutkittiin mm. Suomessa 1900- ja 2000-luvun vaihteessa ja Italiassa 2000-luvun alkupuolella. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston rungon löysin Helkan hakuohjelmalla ja internetistä nokkoseen liittyviä hakusanoja käyttäen. Yhdessä tutkimuksessa kasvatettiin nokkosta 2006–2007 Toscanassa ja tutkittiin nokkosen laatua. Toisessa tutkimuksessa kasvatettiin Pratossa vuonna 2007 nokkosta ja tutkittiin irrotustekniikoiden vaikutusta kuituun. Nokkoskuidun ominaisuuksia tutkittiin Bodroksen ja Baleyn tutkimuksessa Ranskasta kerätyillä nokkosilla. Lisäksi löysin tutkimuksen, jossa verrattiin Himalajan jättinokkosen (Girardinia diversifolia L.) ja eurooppalaisen nokkosen (Urtica dioica L.) ominaisuuksia. Latviassa tehty tutkimus selvitti Latviassa kasvatetun nokkoskuidun laatua ja mahdollisuutta kuidun hyödyntämiseen tekstiilimateriaalina. Harwoodin ja Edomin artikkeli valotti nokkoskuidun tutkimuksen historiaa maailmansotien aikana. Hukkisen kirja sisälsi kuvauksia nokkoskuidun irrotustekniikoista. Tutkielmani tuloksiksi muodostui kirjallisuudesta löytämäni nokkoskuidun irrotustekniikat. Nokkoskuitu nähtiin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, vaikka irrotustekniikat voivat lisätä ympäristöhaittoja. Perusasioita kuidun irrottamisessa olivat vedessä tai kemikaaliliuoksessa liottaminen tai keittäminen ja kuivattaminen sekä muokatun nokkosen varren pintakerroksen irrottaminen mekaanisesti. Eri käsittelyvaiheiden järjestystä voitiin vaihtaa tai jättää jokin vaihe pois. Omia kokeiluja varten vedessä liotus ja kuivattaminen vaikuttavat käyttökelpoisimmilta tekniikoilta.","The goal of my study is to find information about methods of extraction of nettle fiber. For hundreds of years the nettle fiber has been used as a textile material in Europe. Linen, because of its higher fiber content, and cotton, when it came to the market, replaced the use of nettle fiber and the knowledge of extraction methods of nettle fiber disappeared. Research for using nettle fiber was made in Germany during the 19th century. Shortage of textile materials during the World Wars increased interest in nettle fiber in Germany and in Britain. I carried out my study as a systematic literature review. I found the framework of the material with search engines of Helka and the internet by using search keywords. In one study nettle was grown in Tuscany in 2006–2007 and the quality of nettle was investigated. In another study nettle was grown in Prato in 2007 and influence of extraction techniques to the nettle fiber was studied. Properties of nettle fiber was studied by Bodros and Baley with the nettles collected in France. Additionally I found a study in which qualities of Himalayan giant nettle (Girardinia diversifolia L.) and European nettle (Urtica dioica L.) were compared. A study made in Latvia clarifies the quality of nettle grown in Latvia and posibility to utilize that as textile material. The article of Harwood and Edom brings out the history of study about nettle fiber during the World Wars. The methods of extraction of nettle fiber which I found became as a result of my study. Nettle fiber was seen as a eco-friendly option, although the extraction methods can increase environmental hazards. Basics in extraction of the fiber were water or chemical retting or boiling and drying and shattering the bark of processed nettle stem. The order of different phases of extraction methods could be changed or one phase could be left out. For my own experiments water retting and drying seem to be most useful."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Tekstiilikuitua nokkosen varsista : nokkoskuidun irrotustekniikoita"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"dc:creator":["Reiman, Sirke"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:33:43Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:33:43Z"],"dc:date.issued":["2019"],"dc:description.abstract":["Tutkielmani tavoitteena on etsiä tietoa tekniikoista, joiden avulla nokkoskuitu on irrotettavissa nokkoskasvista. Nokkosta hyödynnettiin satoja vuosia sitten tekstiilimateriaalina Euroopassa. Pellava, suuremman kuitupitoisuutensa vuoksi, ja puuvillan tulo markkinoille syrjäyttivät nokkoskuidun käytön ja tieto nokkoskuidun irrottamistekniikoista katosi. Tutkimusta nokkoskuidun hyödyntämiseksi tehtiin Saksassa 1800-luvulla. Pula tekstiilimateriaalista maailmansotien aikana lisäsi kiinnostusta nokkoskuituun Saksassa ja Englannissa. Nokkoskuidun kasvattamista ja irrottamistekniikoita tutkittiin mm. Suomessa 1900- ja 2000-luvun vaihteessa ja Italiassa 2000-luvun alkupuolella. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston rungon löysin Helkan hakuohjelmalla ja internetistä nokkoseen liittyviä hakusanoja käyttäen. Yhdessä tutkimuksessa kasvatettiin nokkosta 2006–2007 Toscanassa ja tutkittiin nokkosen laatua. Toisessa tutkimuksessa kasvatettiin Pratossa vuonna 2007 nokkosta ja tutkittiin irrotustekniikoiden vaikutusta kuituun. Nokkoskuidun ominaisuuksia tutkittiin Bodroksen ja Baleyn tutkimuksessa Ranskasta kerätyillä nokkosilla. Lisäksi löysin tutkimuksen, jossa verrattiin Himalajan jättinokkosen (Girardinia diversifolia L.) ja eurooppalaisen nokkosen (Urtica dioica L.) ominaisuuksia. Latviassa tehty tutkimus selvitti Latviassa kasvatetun nokkoskuidun laatua ja mahdollisuutta kuidun hyödyntämiseen tekstiilimateriaalina. Harwoodin ja Edomin artikkeli valotti nokkoskuidun tutkimuksen historiaa maailmansotien aikana. Hukkisen kirja sisälsi kuvauksia nokkoskuidun irrotustekniikoista. Tutkielmani tuloksiksi muodostui kirjallisuudesta löytämäni nokkoskuidun irrotustekniikat. Nokkoskuitu nähtiin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, vaikka irrotustekniikat voivat lisätä ympäristöhaittoja. Perusasioita kuidun irrottamisessa olivat vedessä tai kemikaaliliuoksessa liottaminen tai keittäminen ja kuivattaminen sekä muokatun nokkosen varren pintakerroksen irrottaminen mekaanisesti. Eri käsittelyvaiheiden järjestystä voitiin vaihtaa tai jättää jokin vaihe pois. Omia kokeiluja varten vedessä liotus ja kuivattaminen vaikuttavat käyttökelpoisimmilta tekniikoilta.","The goal of my study is to find information about methods of extraction of nettle fiber. For hundreds of years the nettle fiber has been used as a textile material in Europe. Linen, because of its higher fiber content, and cotton, when it came to the market, replaced the use of nettle fiber and the knowledge of extraction methods of nettle fiber disappeared. Research for using nettle fiber was made in Germany during the 19th century. Shortage of textile materials during the World Wars increased interest in nettle fiber in Germany and in Britain. I carried out my study as a systematic literature review. I found the framework of the material with search engines of Helka and the internet by using search keywords. In one study nettle was grown in Tuscany in 2006–2007 and the quality of nettle was investigated. In another study nettle was grown in Prato in 2007 and influence of extraction techniques to the nettle fiber was studied. Properties of nettle fiber was studied by Bodros and Baley with the nettles collected in France. Additionally I found a study in which qualities of Himalayan giant nettle (Girardinia diversifolia L.) and European nettle (Urtica dioica L.) were compared. A study made in Latvia clarifies the quality of nettle grown in Latvia and posibility to utilize that as textile material. The article of Harwood and Edom brings out the history of study about nettle fiber during the World Wars. The methods of extraction of nettle fiber which I found became as a result of my study. Nettle fiber was seen as a eco-friendly option, although the extraction methods can increase environmental hazards. Basics in extraction of the fiber were water or chemical retting or boiling and drying and shattering the bark of processed nettle stem. The order of different phases of extraction methods could be changed or one phase could be left out. For my own experiments water retting and drying seem to be most useful."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201906102364","http://hdl.handle.net/10138/621574"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Nokkonen","nokkoskuidun irrotustekniikat","kuitu","kasvikuitu","runkokuitu"],"dc:title":["Tekstiilikuitua nokkosen varsista : nokkoskuidun irrotustekniikoita"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}