{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/621447"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/621447","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Opettajien käsityksiä luovasta lapsesta sekä luovasta prosessista","abstract":"Luovuutta arvostetaan kasvatuksen ja opetuksen maailmassa ja lasten luovien taitojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Tämä näkyy esimerkiksi sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena opettajat (varhaiskasvatuksenopettajat sekä luokanopettajat) käsittävät luovan lapsen sekä luovan prosessin. Tutkimus toteutetaan laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysinä ja tutkimuksen aineistona toimii kolme suomalaista Pro gradu -tutkielmaa. Yksi Pro gradu tutkii varhaiskasvatuksenopettajien näkemyksiä luovuudesta, toinen varhaiskasvatuksenopettajien sekä luokanopettajien käsityksiä ja kolmas yksinomaan luokanopettajien käsityksiä. Varhaiskasvatuksenopettajien ja luokanopettajien käsitykset on eroteltu toisistaan aineiston analyysi vaiheessa ja niitä on tarkasteltu sekä erikseen että yhdessä. Tutkimuksessa selvisi, että sekä varhaiskasvatuksenopettajien että luokanopettajien käsitysten mukaan luova lapsi on oivaltava, innostunut, kiinnostunut, määrätietoinen, yksilöllinen, vapaa ja rohkea. Luova lapsi uskaltaa irrottautua raameista ja toimia omalla tavallaan, jopa sääntöjä vastaan. Hän on älykäs, omaa hyvän mielikuvituksen, keksii ongelmiin sopivia ratkaisuja, osaa tunnistaa ongelmia sekä antaa asioille uusia merkityksiä. Luovalla lapsella on tietoja ja taitoja alalta, jolla luovuus ilmenee, hän on erikoislahjakas, taiteellisesti lahjakas sekä idearikas. Opettajat tunnistivat luovan prosessin vaiheita sekä muita luovaan prosessiin liittyviä tekijöitä. Heidän mielestään luova prosessi voi saada alkunsa aivomyrskyn tai idean seurauksena ja luovan prosessin alkua voi edeltää kaaosmainen tila. Erityisesti luokanopettajien maininnoista nousi esiin luovan prosessin yhteisöllinen luonne ja varhaiskasvatuksenopettajien maininnoista taas luovan prosessin selkeät vaiheet. Opettajien mielestä aikuinen on merkityksellisessä roolissa lasten flow-kokemusten syntymisen kannalta. Opettajat ovat avainasemassa lasten luovuuden kehittämisen kannalta ja heidän käsitystensä kautta voidaan kasvattaa ymmärrystä siitä, miten hyvin päiväkoti- tai kouluympäristö tukevat lasten luovuuden kehittymistä. Opettajien käsitysten selvittäminen luo hyvät lähtökohdat jatkotutkimukselle, jolla voitaisiin selvittää esimerkiksi, miten hyvin opettajien päivittäinen toiminta lasten kanssa tukee lasten luovuuden kehitystä.","abstract_html":"Luovuutta arvostetaan kasvatuksen ja opetuksen maailmassa ja lasten luovien taitojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Tämä näkyy esimerkiksi sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena opettajat (varhaiskasvatuksenopettajat sekä luokanopettajat) käsittävät luovan lapsen sekä luovan prosessin. Tutkimus toteutetaan laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysinä ja tutkimuksen aineistona toimii kolme suomalaista Pro gradu -tutkielmaa. Yksi Pro gradu tutkii varhaiskasvatuksenopettajien näkemyksiä luovuudesta, toinen varhaiskasvatuksenopettajien sekä luokanopettajien käsityksiä ja kolmas yksinomaan luokanopettajien käsityksiä. Varhaiskasvatuksenopettajien ja luokanopettajien käsitykset on eroteltu toisistaan aineiston analyysi vaiheessa ja niitä on tarkasteltu sekä erikseen että yhdessä. Tutkimuksessa selvisi, että sekä varhaiskasvatuksenopettajien että luokanopettajien käsitysten mukaan luova lapsi on oivaltava, innostunut, kiinnostunut, määrätietoinen, yksilöllinen, vapaa ja rohkea. Luova lapsi uskaltaa irrottautua raameista ja toimia omalla tavallaan, jopa sääntöjä vastaan. Hän on älykäs, omaa hyvän mielikuvituksen, keksii ongelmiin sopivia ratkaisuja, osaa tunnistaa ongelmia sekä antaa asioille uusia merkityksiä. Luovalla lapsella on tietoja ja taitoja alalta, jolla luovuus ilmenee, hän on erikoislahjakas, taiteellisesti lahjakas sekä idearikas. Opettajat tunnistivat luovan prosessin vaiheita sekä muita luovaan prosessiin liittyviä tekijöitä. Heidän mielestään luova prosessi voi saada alkunsa aivomyrskyn tai idean seurauksena ja luovan prosessin alkua voi edeltää kaaosmainen tila. Erityisesti luokanopettajien maininnoista nousi esiin luovan prosessin yhteisöllinen luonne ja varhaiskasvatuksenopettajien maininnoista taas luovan prosessin selkeät vaiheet. Opettajien mielestä aikuinen on merkityksellisessä roolissa lasten flow-kokemusten syntymisen kannalta. Opettajat ovat avainasemassa lasten luovuuden kehittämisen kannalta ja heidän käsitystensä kautta voidaan kasvattaa ymmärrystä siitä, miten hyvin päiväkoti- tai kouluympäristö tukevat lasten luovuuden kehittymistä. Opettajien käsitysten selvittäminen luo hyvät lähtökohdat jatkotutkimukselle, jolla voitaisiin selvittää esimerkiksi, miten hyvin opettajien päivittäinen toiminta lasten kanssa tukee lasten luovuuden kehitystä.","abstract_has_math":false,"creators":["Ijäs, Anni"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2019,"date_issued":"2019","date_published":"2019","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":["Luovuus","luova yksilö","luova lapsi","luova prosessi","opettajat","varhaiskasvatus","perusopetus","creativity","creative individual","creative process","teachers","early childhood education","education"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201906102367"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201906102367","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/621447","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ijäs, Anni"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:32:47Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:32:47Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2019"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Luovuus","luova yksilö","luova lapsi","luova prosessi","opettajat","varhaiskasvatus","perusopetus","creativity","creative individual","creative process","teachers","early childhood education","education"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201906102367","http://hdl.handle.net/10138/621447"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Luovuutta arvostetaan kasvatuksen ja opetuksen maailmassa ja lasten luovien taitojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Tämä näkyy esimerkiksi sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena opettajat (varhaiskasvatuksenopettajat sekä luokanopettajat) käsittävät luovan lapsen sekä luovan prosessin. Tutkimus toteutetaan laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysinä ja tutkimuksen aineistona toimii kolme suomalaista Pro gradu -tutkielmaa. Yksi Pro gradu tutkii varhaiskasvatuksenopettajien näkemyksiä luovuudesta, toinen varhaiskasvatuksenopettajien sekä luokanopettajien käsityksiä ja kolmas yksinomaan luokanopettajien käsityksiä. Varhaiskasvatuksenopettajien ja luokanopettajien käsitykset on eroteltu toisistaan aineiston analyysi vaiheessa ja niitä on tarkasteltu sekä erikseen että yhdessä. Tutkimuksessa selvisi, että sekä varhaiskasvatuksenopettajien että luokanopettajien käsitysten mukaan luova lapsi on oivaltava, innostunut, kiinnostunut, määrätietoinen, yksilöllinen, vapaa ja rohkea. Luova lapsi uskaltaa irrottautua raameista ja toimia omalla tavallaan, jopa sääntöjä vastaan. Hän on älykäs, omaa hyvän mielikuvituksen, keksii ongelmiin sopivia ratkaisuja, osaa tunnistaa ongelmia sekä antaa asioille uusia merkityksiä. Luovalla lapsella on tietoja ja taitoja alalta, jolla luovuus ilmenee, hän on erikoislahjakas, taiteellisesti lahjakas sekä idearikas. Opettajat tunnistivat luovan prosessin vaiheita sekä muita luovaan prosessiin liittyviä tekijöitä. Heidän mielestään luova prosessi voi saada alkunsa aivomyrskyn tai idean seurauksena ja luovan prosessin alkua voi edeltää kaaosmainen tila. Erityisesti luokanopettajien maininnoista nousi esiin luovan prosessin yhteisöllinen luonne ja varhaiskasvatuksenopettajien maininnoista taas luovan prosessin selkeät vaiheet. Opettajien mielestä aikuinen on merkityksellisessä roolissa lasten flow-kokemusten syntymisen kannalta. Opettajat ovat avainasemassa lasten luovuuden kehittämisen kannalta ja heidän käsitystensä kautta voidaan kasvattaa ymmärrystä siitä, miten hyvin päiväkoti- tai kouluympäristö tukevat lasten luovuuden kehittymistä. Opettajien käsitysten selvittäminen luo hyvät lähtökohdat jatkotutkimukselle, jolla voitaisiin selvittää esimerkiksi, miten hyvin opettajien päivittäinen toiminta lasten kanssa tukee lasten luovuuden kehitystä.","Creativity is highly valued in the world of education and developing children's creative skills is considered important. This is reflected, for an example, in the early learning plan (finnish “varhaiskasvatussuunnitelman perusteet”) and in the national core curriculum (finnish “perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet”). The purpose of this study is to find out how teachers (early education teachers and primary school teachers) perceive creative children and creative process. The research is carried out as a qualitative theory-based content analysis and the research material is based on three Finnish master's theses. One master's thesis examines the views of early childhood educators on creativity, the second on the perceptions of early childhood educators and primary school teachers, and the third is solely about the perceptions of primary school teachers. Early childhood education teachers perceptions and primary school teachers perceptions on creativity have been considered separately and as a whole. The study revealed that both early education teachers and primary school teachers think that a creative child is insightful, enthusiastic, interested, determined, distinctive, free and brave. Creative children have the courage to think outside the box and do things their own way, even against the rules. Creative children are intelligent, have a good imagination, come up with solutions to problems, know how to identify problems and give new meanings to things. Creative children have knowledge and skills of the field that they are creative in, they are gifted, artistically talented and rich in ideas. Teachers recognized the stages of the creative process and other factors related to the process. They think that creative process can be the result of a brainstorm or a new idea, and that the beginning of the creative process can be preceded by a chaotic state. The communal aspect of a creative process was particularly present in the primary school teachers comments and the early education teachers comments included clear stages of the creative process. Teachers believe that an adult plays a significant role in the generation of children's flow experiences. Teachers play a key role in the development of children's creativity and through their perceptions, one can increase understanding of how well the early education or school environment supports children's creativity. Finding out the teacher's perceptions provides a good starting point for further research to find out, for example, how well teachers' daily activities with children support the development of children's creativity."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Opettajien käsityksiä luovasta lapsesta sekä luovasta prosessista"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"dc:creator":["Ijäs, Anni"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:32:47Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:32:47Z"],"dc:date.issued":["2019"],"dc:description.abstract":["Luovuutta arvostetaan kasvatuksen ja opetuksen maailmassa ja lasten luovien taitojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Tämä näkyy esimerkiksi sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena opettajat (varhaiskasvatuksenopettajat sekä luokanopettajat) käsittävät luovan lapsen sekä luovan prosessin. Tutkimus toteutetaan laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysinä ja tutkimuksen aineistona toimii kolme suomalaista Pro gradu -tutkielmaa. Yksi Pro gradu tutkii varhaiskasvatuksenopettajien näkemyksiä luovuudesta, toinen varhaiskasvatuksenopettajien sekä luokanopettajien käsityksiä ja kolmas yksinomaan luokanopettajien käsityksiä. Varhaiskasvatuksenopettajien ja luokanopettajien käsitykset on eroteltu toisistaan aineiston analyysi vaiheessa ja niitä on tarkasteltu sekä erikseen että yhdessä. Tutkimuksessa selvisi, että sekä varhaiskasvatuksenopettajien että luokanopettajien käsitysten mukaan luova lapsi on oivaltava, innostunut, kiinnostunut, määrätietoinen, yksilöllinen, vapaa ja rohkea. Luova lapsi uskaltaa irrottautua raameista ja toimia omalla tavallaan, jopa sääntöjä vastaan. Hän on älykäs, omaa hyvän mielikuvituksen, keksii ongelmiin sopivia ratkaisuja, osaa tunnistaa ongelmia sekä antaa asioille uusia merkityksiä. Luovalla lapsella on tietoja ja taitoja alalta, jolla luovuus ilmenee, hän on erikoislahjakas, taiteellisesti lahjakas sekä idearikas. Opettajat tunnistivat luovan prosessin vaiheita sekä muita luovaan prosessiin liittyviä tekijöitä. Heidän mielestään luova prosessi voi saada alkunsa aivomyrskyn tai idean seurauksena ja luovan prosessin alkua voi edeltää kaaosmainen tila. Erityisesti luokanopettajien maininnoista nousi esiin luovan prosessin yhteisöllinen luonne ja varhaiskasvatuksenopettajien maininnoista taas luovan prosessin selkeät vaiheet. Opettajien mielestä aikuinen on merkityksellisessä roolissa lasten flow-kokemusten syntymisen kannalta. Opettajat ovat avainasemassa lasten luovuuden kehittämisen kannalta ja heidän käsitystensä kautta voidaan kasvattaa ymmärrystä siitä, miten hyvin päiväkoti- tai kouluympäristö tukevat lasten luovuuden kehittymistä. Opettajien käsitysten selvittäminen luo hyvät lähtökohdat jatkotutkimukselle, jolla voitaisiin selvittää esimerkiksi, miten hyvin opettajien päivittäinen toiminta lasten kanssa tukee lasten luovuuden kehitystä.","Creativity is highly valued in the world of education and developing children's creative skills is considered important. This is reflected, for an example, in the early learning plan (finnish “varhaiskasvatussuunnitelman perusteet”) and in the national core curriculum (finnish “perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet”). The purpose of this study is to find out how teachers (early education teachers and primary school teachers) perceive creative children and creative process. The research is carried out as a qualitative theory-based content analysis and the research material is based on three Finnish master's theses. One master's thesis examines the views of early childhood educators on creativity, the second on the perceptions of early childhood educators and primary school teachers, and the third is solely about the perceptions of primary school teachers. Early childhood education teachers perceptions and primary school teachers perceptions on creativity have been considered separately and as a whole. The study revealed that both early education teachers and primary school teachers think that a creative child is insightful, enthusiastic, interested, determined, distinctive, free and brave. Creative children have the courage to think outside the box and do things their own way, even against the rules. Creative children are intelligent, have a good imagination, come up with solutions to problems, know how to identify problems and give new meanings to things. Creative children have knowledge and skills of the field that they are creative in, they are gifted, artistically talented and rich in ideas. Teachers recognized the stages of the creative process and other factors related to the process. They think that creative process can be the result of a brainstorm or a new idea, and that the beginning of the creative process can be preceded by a chaotic state. The communal aspect of a creative process was particularly present in the primary school teachers comments and the early education teachers comments included clear stages of the creative process. Teachers believe that an adult plays a significant role in the generation of children's flow experiences. Teachers play a key role in the development of children's creativity and through their perceptions, one can increase understanding of how well the early education or school environment supports children's creativity. Finding out the teacher's perceptions provides a good starting point for further research to find out, for example, how well teachers' daily activities with children support the development of children's creativity."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201906102367","http://hdl.handle.net/10138/621447"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Luovuus","luova yksilö","luova lapsi","luova prosessi","opettajat","varhaiskasvatus","perusopetus","creativity","creative individual","creative process","teachers","early childhood education","education"],"dc:title":["Opettajien käsityksiä luovasta lapsesta sekä luovasta prosessista"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}