{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/621318"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/621318","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"\"Se on sellaista yhdessä ihmettelyä.\" : lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ja se merkityksestä varhaiskasvatuksessa","abstract":"Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä ja niiden taustalla vaikuttavia asenteita ja uskomuksia tiedekasvatuksesta. Suomessa lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ei ole juurikaan tutkittu, vaikka Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna 2014 asettanut tiedekasvatuksen yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämisalueeksi. Sen sijaan kansainvälistä tutkimusta sekä tiedekasvatuksen hyödyistä varhaiskasvatusiässä että opettajien käsitysten, asenteiden ja uskomusten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen sisältöihin ja tiedekasvatuksen toteutumiseen on tehty runsaasti. Vaikka tarve varhaiskasvatusikäisten laadukkaalle tiedekasvatukselle on Suomessa tunnistettu, varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ei kuitenkaan mainita tai määritellä tiedekasvatusta vaan niissä puhutaan löyhästi tutkivan toiminnan ja/tai oppimisen toteuttamisesta. Tämä on luonut tarpeen selvittää, mitä kentällä toimivat lastentarhanopettajat oikein ajattelevat tiedekasvatuksesta: miten he sen määrittelevät, miten luonnontieteen ilmiöt ja/tai tutkiva oppiminen ilmenevät heidän opetuksessaan, mitä he ajattelevat tiedesisältöjen ja tutkimisen taitojen opettamisesta varhaiskasvatusikäisille lapsille ja miten he itsensä tiedekasvattajina näkevät. Tutkimusotteeni oli luonteeltaan laadullinen ja ilmiötä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusaineisto koostui kuuden lastentarhanopettajan teemahaastattelusta, jotka litteroitiin ja analysoitiin deduktiivisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tiedekasvatuksen määritelmä osoittautui opettajille haasteelliseksi ja useimpien mielestä oli luontevampaa puhua tutkivasta toiminnasta. Puolet opettajista määritteli tiedekasvatuksen luonnontiedettä koskevaksi. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan aiempien tutkimusten löydöksiä; ne opettajat, jotka kokivat tiedekasvatuksen tärkeäksi ja merkitykselliseksi, myös integroivat sen osaksi opetustaan. Opettajien käsitys lapsista oli hyvin lapsilähtöinen ja kiinnittyi vallalla olevaan sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Opettajat kokivat myös yleisesti olevansa päteviä opettamaan tiedesisältöjä varhaiskasvatusikäisille lapsille.","abstract_html":"Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä ja niiden taustalla vaikuttavia asenteita ja uskomuksia tiedekasvatuksesta. Suomessa lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ei ole juurikaan tutkittu, vaikka Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna 2014 asettanut tiedekasvatuksen yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämisalueeksi. Sen sijaan kansainvälistä tutkimusta sekä tiedekasvatuksen hyödyistä varhaiskasvatusiässä että opettajien käsitysten, asenteiden ja uskomusten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen sisältöihin ja tiedekasvatuksen toteutumiseen on tehty runsaasti. Vaikka tarve varhaiskasvatusikäisten laadukkaalle tiedekasvatukselle on Suomessa tunnistettu, varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ei kuitenkaan mainita tai määritellä tiedekasvatusta vaan niissä puhutaan löyhästi tutkivan toiminnan ja/tai oppimisen toteuttamisesta. Tämä on luonut tarpeen selvittää, mitä kentällä toimivat lastentarhanopettajat oikein ajattelevat tiedekasvatuksesta: miten he sen määrittelevät, miten luonnontieteen ilmiöt ja/tai tutkiva oppiminen ilmenevät heidän opetuksessaan, mitä he ajattelevat tiedesisältöjen ja tutkimisen taitojen opettamisesta varhaiskasvatusikäisille lapsille ja miten he itsensä tiedekasvattajina näkevät. Tutkimusotteeni oli luonteeltaan laadullinen ja ilmiötä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusaineisto koostui kuuden lastentarhanopettajan teemahaastattelusta, jotka litteroitiin ja analysoitiin deduktiivisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tiedekasvatuksen määritelmä osoittautui opettajille haasteelliseksi ja useimpien mielestä oli luontevampaa puhua tutkivasta toiminnasta. Puolet opettajista määritteli tiedekasvatuksen luonnontiedettä koskevaksi. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan aiempien tutkimusten löydöksiä; ne opettajat, jotka kokivat tiedekasvatuksen tärkeäksi ja merkitykselliseksi, myös integroivat sen osaksi opetustaan. Opettajien käsitys lapsista oli hyvin lapsilähtöinen ja kiinnittyi vallalla olevaan sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Opettajat kokivat myös yleisesti olevansa päteviä opettamaan tiedesisältöjä varhaiskasvatusikäisille lapsille.","abstract_has_math":false,"creators":["Sohlstén-Nederström, Jemina"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2018,"date_issued":"2018","date_published":"2018","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":["tiedekasvatus","tutkiva oppiminen","varhaiskasvatus","opettajien käsitykset","asenteet ja uskomukset"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201812043623"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201812043623","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/621318","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Sohlstén-Nederström, Jemina"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:31:53Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:31:53Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2018"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["tiedekasvatus","tutkiva oppiminen","varhaiskasvatus","opettajien käsitykset","asenteet ja uskomukset"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201812043623","http://hdl.handle.net/10138/621318"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä ja niiden taustalla vaikuttavia asenteita ja uskomuksia tiedekasvatuksesta. Suomessa lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ei ole juurikaan tutkittu, vaikka Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna 2014 asettanut tiedekasvatuksen yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämisalueeksi. Sen sijaan kansainvälistä tutkimusta sekä tiedekasvatuksen hyödyistä varhaiskasvatusiässä että opettajien käsitysten, asenteiden ja uskomusten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen sisältöihin ja tiedekasvatuksen toteutumiseen on tehty runsaasti. Vaikka tarve varhaiskasvatusikäisten laadukkaalle tiedekasvatukselle on Suomessa tunnistettu, varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ei kuitenkaan mainita tai määritellä tiedekasvatusta vaan niissä puhutaan löyhästi tutkivan toiminnan ja/tai oppimisen toteuttamisesta. Tämä on luonut tarpeen selvittää, mitä kentällä toimivat lastentarhanopettajat oikein ajattelevat tiedekasvatuksesta: miten he sen määrittelevät, miten luonnontieteen ilmiöt ja/tai tutkiva oppiminen ilmenevät heidän opetuksessaan, mitä he ajattelevat tiedesisältöjen ja tutkimisen taitojen opettamisesta varhaiskasvatusikäisille lapsille ja miten he itsensä tiedekasvattajina näkevät. Tutkimusotteeni oli luonteeltaan laadullinen ja ilmiötä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusaineisto koostui kuuden lastentarhanopettajan teemahaastattelusta, jotka litteroitiin ja analysoitiin deduktiivisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tiedekasvatuksen määritelmä osoittautui opettajille haasteelliseksi ja useimpien mielestä oli luontevampaa puhua tutkivasta toiminnasta. Puolet opettajista määritteli tiedekasvatuksen luonnontiedettä koskevaksi. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan aiempien tutkimusten löydöksiä; ne opettajat, jotka kokivat tiedekasvatuksen tärkeäksi ja merkitykselliseksi, myös integroivat sen osaksi opetustaan. Opettajien käsitys lapsista oli hyvin lapsilähtöinen ja kiinnittyi vallalla olevaan sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Opettajat kokivat myös yleisesti olevansa päteviä opettamaan tiedesisältöjä varhaiskasvatusikäisille lapsille.","This study examined Finnish preschool teacher’s conceptions, attitudes and beliefs about the science education in early childhood education. In Finland this topic has not been much examined. On the other hand there are several international studies which indicate the benefits of early childhood science education. There are also international studies which indicate that preschool teacher’s conceptions, attitudes and beliefs effect heavily on the substance which is taught to children. There is however no explicit definition of science education in Finnish national core curriculums in early childhood education. This raises a need to examine how Finnish preschool teachers define science education, what science-related substances they choose to teach, how they see child’s ability to learn science and how they see themselves as science educators. The methodology of this study was quantitative. The research material of this study consisted of six theme interviews which where transcribed and analyzed by using deductive and/or abductive content analysis. The definition of science education appeared to be difficult and controversial to the teachers. Most of research informants preferred the concept of guided inquiry. Half of the teachers defined science education as natural science. The results of this study only confirmed the findings of earlier studies; those teachers who found science education as important and meaningful part of early childhood education also integrated more science-related substances to their daily activities. Teachers idea of the child appeared to be very child centered and was linked to the sosioconstructivist paradigm of educational sciences. Generally teachers also experienced themselves competent to teach science in early childhood education."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["\"Se on sellaista yhdessä ihmettelyä.\" : lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ja se merkityksestä varhaiskasvatuksessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"dc:creator":["Sohlstén-Nederström, Jemina"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:31:53Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:31:53Z"],"dc:date.issued":["2018"],"dc:description.abstract":["Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä ja niiden taustalla vaikuttavia asenteita ja uskomuksia tiedekasvatuksesta. Suomessa lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ei ole juurikaan tutkittu, vaikka Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna 2014 asettanut tiedekasvatuksen yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämisalueeksi. Sen sijaan kansainvälistä tutkimusta sekä tiedekasvatuksen hyödyistä varhaiskasvatusiässä että opettajien käsitysten, asenteiden ja uskomusten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen sisältöihin ja tiedekasvatuksen toteutumiseen on tehty runsaasti. Vaikka tarve varhaiskasvatusikäisten laadukkaalle tiedekasvatukselle on Suomessa tunnistettu, varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ei kuitenkaan mainita tai määritellä tiedekasvatusta vaan niissä puhutaan löyhästi tutkivan toiminnan ja/tai oppimisen toteuttamisesta. Tämä on luonut tarpeen selvittää, mitä kentällä toimivat lastentarhanopettajat oikein ajattelevat tiedekasvatuksesta: miten he sen määrittelevät, miten luonnontieteen ilmiöt ja/tai tutkiva oppiminen ilmenevät heidän opetuksessaan, mitä he ajattelevat tiedesisältöjen ja tutkimisen taitojen opettamisesta varhaiskasvatusikäisille lapsille ja miten he itsensä tiedekasvattajina näkevät. Tutkimusotteeni oli luonteeltaan laadullinen ja ilmiötä ymmärtämään pyrkivä. Tutkimusaineisto koostui kuuden lastentarhanopettajan teemahaastattelusta, jotka litteroitiin ja analysoitiin deduktiivisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tiedekasvatuksen määritelmä osoittautui opettajille haasteelliseksi ja useimpien mielestä oli luontevampaa puhua tutkivasta toiminnasta. Puolet opettajista määritteli tiedekasvatuksen luonnontiedettä koskevaksi. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan aiempien tutkimusten löydöksiä; ne opettajat, jotka kokivat tiedekasvatuksen tärkeäksi ja merkitykselliseksi, myös integroivat sen osaksi opetustaan. Opettajien käsitys lapsista oli hyvin lapsilähtöinen ja kiinnittyi vallalla olevaan sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Opettajat kokivat myös yleisesti olevansa päteviä opettamaan tiedesisältöjä varhaiskasvatusikäisille lapsille.","This study examined Finnish preschool teacher’s conceptions, attitudes and beliefs about the science education in early childhood education. In Finland this topic has not been much examined. On the other hand there are several international studies which indicate the benefits of early childhood science education. There are also international studies which indicate that preschool teacher’s conceptions, attitudes and beliefs effect heavily on the substance which is taught to children. There is however no explicit definition of science education in Finnish national core curriculums in early childhood education. This raises a need to examine how Finnish preschool teachers define science education, what science-related substances they choose to teach, how they see child’s ability to learn science and how they see themselves as science educators. The methodology of this study was quantitative. The research material of this study consisted of six theme interviews which where transcribed and analyzed by using deductive and/or abductive content analysis. The definition of science education appeared to be difficult and controversial to the teachers. Most of research informants preferred the concept of guided inquiry. Half of the teachers defined science education as natural science. The results of this study only confirmed the findings of earlier studies; those teachers who found science education as important and meaningful part of early childhood education also integrated more science-related substances to their daily activities. Teachers idea of the child appeared to be very child centered and was linked to the sosioconstructivist paradigm of educational sciences. Generally teachers also experienced themselves competent to teach science in early childhood education."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201812043623","http://hdl.handle.net/10138/621318"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["tiedekasvatus","tutkiva oppiminen","varhaiskasvatus","opettajien käsitykset","asenteet ja uskomukset"],"dc:title":["\"Se on sellaista yhdessä ihmettelyä.\" : lastentarhanopettajien käsityksiä tiedekasvatuksesta ja se merkityksestä varhaiskasvatuksessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}