Erityisopetuksen kolmiportainen tuki : Miten lakimuutosta perusteltiin?

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä perusteilla Suomessa tehtiin perusopetuslakiin muutos, joka muodosti erityisopetukseen kolmiportaisen tukimallin sekä millä tavoin erityisen tuen tarpeesta puhuttiin lakimuutoksen yhteydessä. Suomi on sitoutunut kansainväliseen koulutuspoliittiseen tavoitteeseen, jonka mukaan kaikilla lapsilla on oikeus opiskella heille luontaisesti määräytyvällä luokalla lähikoulussaan. Perusopetuslakimuutos ohjaa kouluja inklusiiviseen suuntaan ohjaten tuen antamista mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen jo yleisopetuksen luokalla pyrkimyksenä välttää siirto erityisluokalle. Tutkimuksen aineisto koostui lakia valmistelevista poliittisista dokumenteista eli erityisopetuksen tilaa koskevasta selvityksestä Erityisopetuksen strategia 2007, sen perusteella tehdystä hallituksen esityksestä 109/2009 sekä eduskunnan täysistuntokeskusteluista, joissa hallituksen esitystä käsiteltiin. Aineistoa luettiin poliittisena puheena eli puolesta ja vastaan puhumisena, ja analyysissä käytettiin Bacchin What’s the Problem Represented to be? - menetelmää soveltaen, eli aineistoa luettiin siitä näkökulmasta, että esittäessään uuden toimintatavan tullaan samalla asettaneeksi toiminnan kohde ongelmaksi. Menetelmän avulla on tarkoitus paikallistaa vallitsevia diskursseja poliittisesta tekstistä. Lakimuutosta perusteltiin sekä erityisen tuen oppilaiden että muiden oppilaiden oikeudella ja edulla, tarpeella erityisopetuksen leimaavan vaikutuksen vähentämisellä sekä varhaisella puuttumisella ja sitä kautta ongelmien kasvamisen ennaltaehkäisyllä. Erityisen tuen tarpeesta muodostui aineiston perusteella moniulotteinen kuva, sillä erityisen tuen nähtiin johtuvan eri syistä. Näkemykset vaihtelivat yksilöpatologisesta rakenteiden ja sosiaalisten käytäntöjen joustamattomuuteen sekä huoli- ja riskinäkökulmaan, ja näiden diskurssien välillä hypeltiin joustavasti. Edelleenkään ei siis ole vallitsevaa konsensusta siitä, mistä erityisen tuen tarve johtuu. Tämän seurauksena myös erityisen tuen järjestämisen tavoista käytännössä on erilaisia käsityksiä.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2018

Author dc:creator

• Kääriäinen, Noora

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
• Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för beteendevetenskaper

• Erityisopetus
• erityisen tuen tarve
• kolmiportainen tuki

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201809243232

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/621291