Kielitietoisen oppimisympäristön rakentaminen : eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä - Referat - Abstract Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset voivat toimia jo päiväkotiryhmänsä enemmistönä, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomen kielen hallitseminen oman ensikielen hallitsemisen rinnalla on tärkeää, jotta lapsi pääsee toimintaympäristönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Päiväkoti voi toimia otollisena kielenoppimisympäristönä vain, mikäli lastentarhanopettaja on kielitietoinen ja osaa rakentaa niin fyysisen tilan kuin sosiaalisen toiminnan lapsen kielen oppimista tietoisesti tukevaksi. Kielen voidaan nähdä olevan merkittävä osa lapsen kasvu- ja oppimisprosessia, jolloin lapsen kielellisten taitojen kehittymisen havainnointia ja arviointia pidetään varhaiskasvatuksessa erityisen tärkeänä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lastentarhanopettajien näkemyksiä sekä heidän käyttämiään toimintatapoja kielitietoisen oppimisympäristön rakentamiseksi yli kolmevuotiaiden eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lastentarhanopettajien keinoja arvioida eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kielitaitoa. Tutkimus oli laadullinen, ja menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kolme lastentarhanopettajaa Helsingistä. Haastateltujen lastentarhanopettajien vastauksista kävi ilmi, että kielitietoista, suomen kielen oppimista tukevaa oppimisympäristöä rakennettaessa oleellista on oppimisympäristön selkeys, vuorovaikutuksen tukeminen, toiminnan mallintaminen ja havainnollistaminen sekä kuvien ja viittomien käyttäminen puheen tukena. Lasten suomen kieltä tuli heidän mukaansa korjata aina kannustavasti. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset saivat käyttää äidinkieltään päiväkodissa, mutta lastentarhanopettajien toimesta lasten moninaisia kielitaustoja käytettiin vain lähinnä mausteena. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten äidinkielen taitoa kartoittaessaan lastentarhanopettajat kokivat olevansa lähinnä vanhempien jakaman tiedon varassa. Suomen kielen taitoa arvioidessaan lastentarhanopettajat korostivat päivittäisessä arjessa lapsen käyttämän kielen havainnointia. Lisäksi lapsen suomen kielen taidon arviointikeinoina mainittiin Kettu- ja Lumiukko-testit.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2018

Author dc:creator

• Korhonen, Tiia-Liisa

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
• University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
• Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning

• eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi
• kaksikielisyys
• kielitietoisuus

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201804301847

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/621062