Mikä oppilaita liikuttaa? : kirjallisuuskatsaus 2000-luvun suomalaisen alakoulun koululiikuntamotivaation tutkimukseen

Tavoitteet. On laajasti tiedostettu, että lasten ja nuorten fyysisellä aktiivisuudella on vaikutusta heidän terveyteen ja hyvinvointiin. Tietoisuudesta huolimatta lapset ja nuoret liikkuvat liian vä-hän ja viettävät liian paljon aikaa paikallaan. Koululiikunnalla on tärkeä rooli fyysisen aktiivi-suuden edistäjänä, sillä se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Koululiikuntamotivaation on todet-tu olevan yhteydessä vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään, joten motivaation rakentu-misen ymmärtäminen on tärkeää, jotta koululiikunnassa osataan tukea oppilaiden liikuntamo-tivaation kehittymistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata 2000-luvun suomalaista koululiikuntamotivaation tutkimuskenttää. Tutkimuksessa tarkastelen sitä, mitä aineiston tutkimuksissa on tutkittu sekä millaisin menetelmin ja kohdejoukoin. Nostan esiin sen, millaiset motivaatioteoriat vaikuttavat koululiikuntamotivaatiotutkimusten taustalla, ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Valitsin kat-saukseen kahdeksan 2000-luvulla tehtyä koululiikuntamotivaatiotutkimusta, joissa oli tutkittu peruskoulun alaluokkien (1–6) oppilaiden koululiikuntamotivaatiota. Kuvaileva ote sopi tähän tutkimukseen, sillä tutkimukset erosivat toisistaan tutkimusasetelmiltaan ja taustateorioiltaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessani ilmeni, että motivaatiota oli tutkittu kvantitatiivisin menetelmin kolmen sosiaalis-kognitiivisen motivaatioteorian – Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itsemääräämisteorian, John G. Nichollsin tavoiteorientaatioteorian sekä Jacquelynne Ecclesin osotusarvoteorian – valossa. Tulokset osoittivat, että oppilaiden koululiikuntamoti-vaatioon vaikuttivat tehtävä- ja minäsuuntautunut motivaatioilmasto, koettu autonomia ja koet-tu sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä oppilaiden kokemat odotukset ja arvostukset koululiikun-taa kohtaan. Nämä motivaation ulottuvuudet olivat positiivisessa yhteydessä oppilaiden viih-tymiseen, psykologiseen turvallisuuteen, suoriutumiseen ja sitoutumiseen koululiikunnassa sekä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2017

Author dc:creator

• Rahomäki, Anna

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
• University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
• Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning

• motivaatio
• koululiikunta
• liikuntamotivaatio
• motivation
• physical education

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201711245746

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/620933