Musiikki lapsen näkökulmasta : 3–6-vuotiaiden lasten ajatuksia musiikista

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä 3–6-vuotias lapsi ajattelee musiikin olevan ja millä tavoin hän musiikkia kuvailee. Tutkimusongelmiksi muodostuivat lapsen ajattelun ominaisuudet ja se, miten lapsi musiikkia hahmottaa. Ennakko-oletuksiksi nousivat aiemman teoriatiedon perusteella se, että lapsen voi olla hankala hahmottaa musiikin käsitettä sellaisenaan sekä se, että musiikkiin liittyviin ajatuksiin vaikuttavat lapsen musiikillinen ympäristö ja aiemmat musiikilliset kokemukset. Teoria muodostui kolmesta osa-alueesta: musiikin filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, musiikillisten kehitysvaiheiden ja kokemusten näkökulmasta sekä lapsen ajattelun näkökulmasta. Tutkimusaihe syntyi kiinnostuksesta lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen, musiikkiin sekä musiikkikasvatuksen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa lapsen tavasta ajatella ja siten luoda pohjaa uusien musiikkikasvatukseen liittyvien opetustapojen kehittämiselle varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin lapsilähtöisenä, laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui 11 lasta, jotka olivat iältään 3–6-vuotiaita. Heitä haastateltiin erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yksi tai kaksi lasta kerrallaan. Haastattelun muotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Ennen varsinaisia haastatteluja tehtiin yksi pilottihaastattelu, mikä auttoi valmistautumisessa haastatteluihin. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti siten, että luokittelun jälkeen tuloksia verrattiin etukäteen muodostetun teoreettisen kehyksen kanssa. Aineistosta nousi esiin musiikin moniulotteisuus lapsen ajattelussa. Musiikki nähtiin lasten puheenvuoroissa abstraktina, konkreettisena sekä niiden yhdistelmänä. Musiikkia kuvailtiin myös toimintana ja ihmisen tuottamana. Erityisesti aineistosta nousi esiin musiikin ja digitaalisten laitteiden yhteys sekä soittaminen ja laulaminen. Ikäjakaumassa suurin havainto liittyi 6-vuotiaisiin, joiden ajattelu erosi muiden lasten ajattelusta olemalla analyyttisempaa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2017

Author dc:creator

• Helmi, Östernan

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
• University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
• Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning

• musiikki
• lapsen ajattelu
• lapsinäkökulmainen tutkimus
• musiikkikasvatus

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201705304240

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/620719