{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/620613"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/620613","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Luovan prosessin kehittäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 oppimiskäsityksessä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa","abstract":"Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten luovan prosessin kehittämistä tuetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 oppimiskäsitystä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita käsittelevissä osissa. Maailma on jatkuvassa murroksessa ja esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut, että luovuudella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuuden työelämässä. Tämä antaa perustelun sille, miksi luovaan työskentelytapaan on tärkeää kannustaa ja opettaa jo peruskoulussa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Oppimiskäsitys toimii puolestaan pohjana koko opetukselle. Näistä syistä tarkastelun aineistona ovat nimenomaan oppimiskäsitystä ja laaja-alaista osaamista käsittelevät osat. Laajasta luovuuden tutkimuksen kirjosta luovuutta lähestytään tässä tutkielmassa Wallasin kehittämän luovan prosessin näkökulmasta, jonka mukaan luovuuden ilmentymä on luova produkti, joka syntyy neljän eri vaiheen kautta. Vaiheet ovat valmisteluvaihe, kypsyttelyvaihe, oivallus ja loppukehittely. Koko prosessin perustana on luovan ajattelun taito, jonka nähdään tässä tutkielmassa koostuvan kolmesta eri osa-alueesta: divergentistä ajattelusta, itseluottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaiheen teoreettinen tausta ohjasi aineiston tulkintaa. Aineistosta poimittiin sekä luovan ajattelun että luovan prosessin kehittämistä tukevia tavoitteita. Sekä luovan ajattelun että luovan prosessin tukemista tarkasteltiin teoriasta nousseista osa-alueista ja vaiheista käsin. Aineistosta oli havaittavissa, että luovan ajattelun kehittämistä tuettiin paljon voimakkaammin kuin luovaa prosessia. Jokaista luovan ajattelun osa-aluetta kehitettiin suunnilleen yhtä paljon, kuitenkin oppilaiden itseluottamuksen parantaminen nousi aineistossa useimmin esille. Luovan prosessin vaiheista valmisteluvaiheeseen voi liittää aineiston pohjalta eniten tavoitteita. Muihin vaiheisiin poimintoja tuli yksi tai ei ollenkaan. Opetussuunnitelman voidaan näin ollen katsoa ohjaavan kehittämään nimenomaan luovan prosessin peruslähtökohtia.","abstract_html":"Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten luovan prosessin kehittämistä tuetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 oppimiskäsitystä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita käsittelevissä osissa. Maailma on jatkuvassa murroksessa ja esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut, että luovuudella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuuden työelämässä. Tämä antaa perustelun sille, miksi luovaan työskentelytapaan on tärkeää kannustaa ja opettaa jo peruskoulussa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Oppimiskäsitys toimii puolestaan pohjana koko opetukselle. Näistä syistä tarkastelun aineistona ovat nimenomaan oppimiskäsitystä ja laaja-alaista osaamista käsittelevät osat. Laajasta luovuuden tutkimuksen kirjosta luovuutta lähestytään tässä tutkielmassa Wallasin kehittämän luovan prosessin näkökulmasta, jonka mukaan luovuuden ilmentymä on luova produkti, joka syntyy neljän eri vaiheen kautta. Vaiheet ovat valmisteluvaihe, kypsyttelyvaihe, oivallus ja loppukehittely. Koko prosessin perustana on luovan ajattelun taito, jonka nähdään tässä tutkielmassa koostuvan kolmesta eri osa-alueesta: divergentistä ajattelusta, itseluottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaiheen teoreettinen tausta ohjasi aineiston tulkintaa. Aineistosta poimittiin sekä luovan ajattelun että luovan prosessin kehittämistä tukevia tavoitteita. Sekä luovan ajattelun että luovan prosessin tukemista tarkasteltiin teoriasta nousseista osa-alueista ja vaiheista käsin. Aineistosta oli havaittavissa, että luovan ajattelun kehittämistä tuettiin paljon voimakkaammin kuin luovaa prosessia. Jokaista luovan ajattelun osa-aluetta kehitettiin suunnilleen yhtä paljon, kuitenkin oppilaiden itseluottamuksen parantaminen nousi aineistossa useimmin esille. Luovan prosessin vaiheista valmisteluvaiheeseen voi liittää aineiston pohjalta eniten tavoitteita. Muihin vaiheisiin poimintoja tuli yksi tai ei ollenkaan. Opetussuunnitelman voidaan näin ollen katsoa ohjaavan kehittämään nimenomaan luovan prosessin peruslähtökohtia.","abstract_has_math":false,"creators":["Laitila, Hanne"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2017,"date_issued":"2017","date_published":"2017","updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z","subjects":["Luova prosessi","luova ajattelu","perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet","laaja-alaiset tavoitteet","oppimiskäsitys"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201702021215"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201702021215","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/620613","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Laitila, Hanne"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:25:50Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:25:50Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2017"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Luova prosessi","luova ajattelu","perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet","laaja-alaiset tavoitteet","oppimiskäsitys"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201702021215","http://hdl.handle.net/10138/620613"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten luovan prosessin kehittämistä tuetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 oppimiskäsitystä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita käsittelevissä osissa. Maailma on jatkuvassa murroksessa ja esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut, että luovuudella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuuden työelämässä. Tämä antaa perustelun sille, miksi luovaan työskentelytapaan on tärkeää kannustaa ja opettaa jo peruskoulussa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Oppimiskäsitys toimii puolestaan pohjana koko opetukselle. Näistä syistä tarkastelun aineistona ovat nimenomaan oppimiskäsitystä ja laaja-alaista osaamista käsittelevät osat. Laajasta luovuuden tutkimuksen kirjosta luovuutta lähestytään tässä tutkielmassa Wallasin kehittämän luovan prosessin näkökulmasta, jonka mukaan luovuuden ilmentymä on luova produkti, joka syntyy neljän eri vaiheen kautta. Vaiheet ovat valmisteluvaihe, kypsyttelyvaihe, oivallus ja loppukehittely. Koko prosessin perustana on luovan ajattelun taito, jonka nähdään tässä tutkielmassa koostuvan kolmesta eri osa-alueesta: divergentistä ajattelusta, itseluottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaiheen teoreettinen tausta ohjasi aineiston tulkintaa. Aineistosta poimittiin sekä luovan ajattelun että luovan prosessin kehittämistä tukevia tavoitteita. Sekä luovan ajattelun että luovan prosessin tukemista tarkasteltiin teoriasta nousseista osa-alueista ja vaiheista käsin. Aineistosta oli havaittavissa, että luovan ajattelun kehittämistä tuettiin paljon voimakkaammin kuin luovaa prosessia. Jokaista luovan ajattelun osa-aluetta kehitettiin suunnilleen yhtä paljon, kuitenkin oppilaiden itseluottamuksen parantaminen nousi aineistossa useimmin esille. Luovan prosessin vaiheista valmisteluvaiheeseen voi liittää aineiston pohjalta eniten tavoitteita. Muihin vaiheisiin poimintoja tuli yksi tai ei ollenkaan. Opetussuunnitelman voidaan näin ollen katsoa ohjaavan kehittämään nimenomaan luovan prosessin peruslähtökohtia.","The aim of this Banchelor’s thesis is to view how the development of a child’s creative process is supported on the two parts of the Finnish primary school Curriculum 2014; the approach for learning and the wide scale know-how. The world is continuously changing and the chairman of the Finnish Education organization Olli Luukkainen has argued, among other professionals, that there will be a growing need for creative skills at the working life in the future. This gives a good reason why encouraging for a creative way of working is important already at the primary school level. The wide scale know-how is a part of curriculum which is meant to give students an ability to face the future challenges. The approach for learning, however, is the ultimate base for all teaching and it defines the teaching methods for example. This is why this Banchelor’s thesis views these parts of the Finnish curriculum. From the wide range of the study of creativity, the approach towards creativity on this thesis is through Wallas’ creative process. The process includes four stages which lead to a creative product. The stages are preparation, incubation, illumination and verification. A skill for creative thinking is seen as a basis for the whole process. On this thesis, the basic elements for the creative thinking are defined to be divergent thinking, confidence and interaction. The research material was analysed by a theory-driven content analysis. The aims which supported the creative thinking and the creative process development were picked up from the research material and analysed and interpreted based on the theoretical backround of the study. The result was that the development of the creative thinking was supported stronger than the creative process on the research material. All three parts of creative thinking, divergent thinking, confidence and interaction, were developed evenly, although the improving of the students’ confidence was seen most common. The preparation stage of the creative process was supported most, the other stages were supported lightly or not at all. It could be seen that the Finnish curriculum supports mainly the development of the basic elements of the creative process."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Luovan prosessin kehittäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 oppimiskäsityksessä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"dc:creator":["Laitila, Hanne"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:25:50Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:25:50Z"],"dc:date.issued":["2017"],"dc:description.abstract":["Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten luovan prosessin kehittämistä tuetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 oppimiskäsitystä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita käsittelevissä osissa. Maailma on jatkuvassa murroksessa ja esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut, että luovuudella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuuden työelämässä. Tämä antaa perustelun sille, miksi luovaan työskentelytapaan on tärkeää kannustaa ja opettaa jo peruskoulussa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Oppimiskäsitys toimii puolestaan pohjana koko opetukselle. Näistä syistä tarkastelun aineistona ovat nimenomaan oppimiskäsitystä ja laaja-alaista osaamista käsittelevät osat. Laajasta luovuuden tutkimuksen kirjosta luovuutta lähestytään tässä tutkielmassa Wallasin kehittämän luovan prosessin näkökulmasta, jonka mukaan luovuuden ilmentymä on luova produkti, joka syntyy neljän eri vaiheen kautta. Vaiheet ovat valmisteluvaihe, kypsyttelyvaihe, oivallus ja loppukehittely. Koko prosessin perustana on luovan ajattelun taito, jonka nähdään tässä tutkielmassa koostuvan kolmesta eri osa-alueesta: divergentistä ajattelusta, itseluottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaiheen teoreettinen tausta ohjasi aineiston tulkintaa. Aineistosta poimittiin sekä luovan ajattelun että luovan prosessin kehittämistä tukevia tavoitteita. Sekä luovan ajattelun että luovan prosessin tukemista tarkasteltiin teoriasta nousseista osa-alueista ja vaiheista käsin. Aineistosta oli havaittavissa, että luovan ajattelun kehittämistä tuettiin paljon voimakkaammin kuin luovaa prosessia. Jokaista luovan ajattelun osa-aluetta kehitettiin suunnilleen yhtä paljon, kuitenkin oppilaiden itseluottamuksen parantaminen nousi aineistossa useimmin esille. Luovan prosessin vaiheista valmisteluvaiheeseen voi liittää aineiston pohjalta eniten tavoitteita. Muihin vaiheisiin poimintoja tuli yksi tai ei ollenkaan. Opetussuunnitelman voidaan näin ollen katsoa ohjaavan kehittämään nimenomaan luovan prosessin peruslähtökohtia.","The aim of this Banchelor’s thesis is to view how the development of a child’s creative process is supported on the two parts of the Finnish primary school Curriculum 2014; the approach for learning and the wide scale know-how. The world is continuously changing and the chairman of the Finnish Education organization Olli Luukkainen has argued, among other professionals, that there will be a growing need for creative skills at the working life in the future. This gives a good reason why encouraging for a creative way of working is important already at the primary school level. The wide scale know-how is a part of curriculum which is meant to give students an ability to face the future challenges. The approach for learning, however, is the ultimate base for all teaching and it defines the teaching methods for example. This is why this Banchelor’s thesis views these parts of the Finnish curriculum. From the wide range of the study of creativity, the approach towards creativity on this thesis is through Wallas’ creative process. The process includes four stages which lead to a creative product. The stages are preparation, incubation, illumination and verification. A skill for creative thinking is seen as a basis for the whole process. On this thesis, the basic elements for the creative thinking are defined to be divergent thinking, confidence and interaction. The research material was analysed by a theory-driven content analysis. The aims which supported the creative thinking and the creative process development were picked up from the research material and analysed and interpreted based on the theoretical backround of the study. The result was that the development of the creative thinking was supported stronger than the creative process on the research material. All three parts of creative thinking, divergent thinking, confidence and interaction, were developed evenly, although the improving of the students’ confidence was seen most common. The preparation stage of the creative process was supported most, the other stages were supported lightly or not at all. It could be seen that the Finnish curriculum supports mainly the development of the basic elements of the creative process."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201702021215","http://hdl.handle.net/10138/620613"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Luova prosessi","luova ajattelu","perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet","laaja-alaiset tavoitteet","oppimiskäsitys"],"dc:title":["Luovan prosessin kehittäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 oppimiskäsityksessä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z"}