{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/620424"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/620424","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kuka lohduttaisi äkäpussia : 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukeminen varhaiskasvatuksessa","abstract":"Lapsen ensimmäisinä ikävuosina luodaan perusta tunteiden säätelylle. Tunteiden säätely on osa itsesäätelyä. Tunteiden säätelyn kehittymiseen vaikuttavat erityisesti lapsen neurobiologinen ja kognitiivinen kehitys sekä ne suorat ja epäsuorat keinot, joiden avulla lasta hoitavat aikuiset tukevat lasta tunteiden säätelyssä. Aikuinen säätelee lapsen tunteita ulkoisesti ja edesauttaa näin tunteiden säätelyn oppimista. Tunteiden säätelyn taidot ovat tärkeitä lapsen sosiaalisille suhteille ja lapsen emotionaaliselle hyvinvoinnille. Tässä tutkimuksessa kuvattiin lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemisesta. Tutkimuksessa selvitettiin tunteiden säätelyn tukemisen taustaedellytyksiä sekä toimivia keinoja 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme (3) pääkaupunkiseudulla työskentelevää lastentarhanopettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat pitivät onnistuneen tunteiden säätelyn tukemisen edellytyksinä pienryhmätoimintaa sekä lasten yksilöllistä tuntemista. Merkittäviksi tekijöiksi lasten tunteiden säätelyn tukemisessa erottautuivat lastentarhanopettajien sensitiivisyys ja ammatillisuus. Tunteiden säätelyn tukemisessa lastentarhanopettajat hyödynsivät etenkin vuorovaikutuksellisia tukemisen keinoja, kuten tunteiden sanoittamista sekä ilmeitä, eleitä ja sylissä pitämistä. Spontaaneihin arjen tilanteisiin liittyvä tunteiden säätelyn tukeminen koettiin valmiita materiaalipaketteja käyttökelpoisemmaksi 0–3-vuotiaiden lasten ryhmissä työskenneltäessä. Vertaissuhteiden nähtiin tukevan lasten tunteiden säätelyn kehitystä. Myös lastenkirjallisuutta ja ohjattua leikkiä hyödynnettiin osana tunteiden säätelyn tukemista.","abstract_html":"Lapsen ensimmäisinä ikävuosina luodaan perusta tunteiden säätelylle. Tunteiden säätely on osa itsesäätelyä. Tunteiden säätelyn kehittymiseen vaikuttavat erityisesti lapsen neurobiologinen ja kognitiivinen kehitys sekä ne suorat ja epäsuorat keinot, joiden avulla lasta hoitavat aikuiset tukevat lasta tunteiden säätelyssä. Aikuinen säätelee lapsen tunteita ulkoisesti ja edesauttaa näin tunteiden säätelyn oppimista. Tunteiden säätelyn taidot ovat tärkeitä lapsen sosiaalisille suhteille ja lapsen emotionaaliselle hyvinvoinnille. Tässä tutkimuksessa kuvattiin lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemisesta. Tutkimuksessa selvitettiin tunteiden säätelyn tukemisen taustaedellytyksiä sekä toimivia keinoja 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme (3) pääkaupunkiseudulla työskentelevää lastentarhanopettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat pitivät onnistuneen tunteiden säätelyn tukemisen edellytyksinä pienryhmätoimintaa sekä lasten yksilöllistä tuntemista. Merkittäviksi tekijöiksi lasten tunteiden säätelyn tukemisessa erottautuivat lastentarhanopettajien sensitiivisyys ja ammatillisuus. Tunteiden säätelyn tukemisessa lastentarhanopettajat hyödynsivät etenkin vuorovaikutuksellisia tukemisen keinoja, kuten tunteiden sanoittamista sekä ilmeitä, eleitä ja sylissä pitämistä. Spontaaneihin arjen tilanteisiin liittyvä tunteiden säätelyn tukeminen koettiin valmiita materiaalipaketteja käyttökelpoisemmaksi 0–3-vuotiaiden lasten ryhmissä työskenneltäessä. Vertaissuhteiden nähtiin tukevan lasten tunteiden säätelyn kehitystä. Myös lastenkirjallisuutta ja ohjattua leikkiä hyödynnettiin osana tunteiden säätelyn tukemista.","abstract_has_math":false,"creators":["Rantakari, Saila-Maaria"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2016,"date_issued":"2016","date_published":"2016","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["itsesäätely","lastentarhanopettaja","tunteiden säätely","varhaiskasvatus","vuorovaikutus"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201606162441"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201606162441","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/620424","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Rantakari, Saila-Maaria"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:24:14Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:24:14Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2016"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["itsesäätely","lastentarhanopettaja","tunteiden säätely","varhaiskasvatus","vuorovaikutus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201606162441","http://hdl.handle.net/10138/620424"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Lapsen ensimmäisinä ikävuosina luodaan perusta tunteiden säätelylle. Tunteiden säätely on osa itsesäätelyä. Tunteiden säätelyn kehittymiseen vaikuttavat erityisesti lapsen neurobiologinen ja kognitiivinen kehitys sekä ne suorat ja epäsuorat keinot, joiden avulla lasta hoitavat aikuiset tukevat lasta tunteiden säätelyssä. Aikuinen säätelee lapsen tunteita ulkoisesti ja edesauttaa näin tunteiden säätelyn oppimista. Tunteiden säätelyn taidot ovat tärkeitä lapsen sosiaalisille suhteille ja lapsen emotionaaliselle hyvinvoinnille. Tässä tutkimuksessa kuvattiin lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemisesta. Tutkimuksessa selvitettiin tunteiden säätelyn tukemisen taustaedellytyksiä sekä toimivia keinoja 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme (3) pääkaupunkiseudulla työskentelevää lastentarhanopettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat pitivät onnistuneen tunteiden säätelyn tukemisen edellytyksinä pienryhmätoimintaa sekä lasten yksilöllistä tuntemista. Merkittäviksi tekijöiksi lasten tunteiden säätelyn tukemisessa erottautuivat lastentarhanopettajien sensitiivisyys ja ammatillisuus. Tunteiden säätelyn tukemisessa lastentarhanopettajat hyödynsivät etenkin vuorovaikutuksellisia tukemisen keinoja, kuten tunteiden sanoittamista sekä ilmeitä, eleitä ja sylissä pitämistä. Spontaaneihin arjen tilanteisiin liittyvä tunteiden säätelyn tukeminen koettiin valmiita materiaalipaketteja käyttökelpoisemmaksi 0–3-vuotiaiden lasten ryhmissä työskenneltäessä. Vertaissuhteiden nähtiin tukevan lasten tunteiden säätelyn kehitystä. Myös lastenkirjallisuutta ja ohjattua leikkiä hyödynnettiin osana tunteiden säätelyn tukemista.","The first years of a child’s life set the foundation for emotion regulation. Emotion regulation is a part of self-regulation. The development of emotion regulation is affected by a child’s neurobiological and cognitive development as well as the direct and indirect ways the caregivers of a child use to support a child’s emotion regulation. An adult regulates a child’s emotions outwardly in order to increase a child’s own ability to regulate emotions. Emotion regulation skills have an important effect on a child’s social relations and emotional well-being. This study describes the experiences and views of kindergarten teachers on supporting the emotion regulation of 0–3-year olds. The purpose of this study was to find out the prerequisites for supporting emotion regulation and the functional tools for supporting the emotion regulation of 0-3-year olds in early childhood education. The study method was qualitative research. Research data were collected by semi-structured interviews. Three (3) kindergarten teachers from the Helsinki metropolitan area were interviewed for the purpose of this study. Data analysis method in this study was content analysis. The study showed that the kindergarten teachers who participated in the study considered using small groups and recognizing the individuality of a child as prerequisites for supporting emotion regulation. Important factors in supporting emotion regulation were the sensitivity, attentiveness and professionalism of the kindergarten teachers. The most common ways of supporting emotion regulation were teacher-child interaction including emotional expressions, gestures, naming of emotions and holding a child in a teacher’s lap. According to this study, spontaneous everyday situations provided better opportunities for supporting emotion regulation than teaching materials designed specifically for teaching emotional skills. Peer relations were considered to have a positive effect on the development of emotion regulation. Children’s literature and play facilitated by the kindergarten teachers were also used as ways of supporting emotion regulation."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kuka lohduttaisi äkäpussia : 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukeminen varhaiskasvatuksessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"dc:creator":["Rantakari, Saila-Maaria"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:24:14Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:24:14Z"],"dc:date.issued":["2016"],"dc:description.abstract":["Lapsen ensimmäisinä ikävuosina luodaan perusta tunteiden säätelylle. Tunteiden säätely on osa itsesäätelyä. Tunteiden säätelyn kehittymiseen vaikuttavat erityisesti lapsen neurobiologinen ja kognitiivinen kehitys sekä ne suorat ja epäsuorat keinot, joiden avulla lasta hoitavat aikuiset tukevat lasta tunteiden säätelyssä. Aikuinen säätelee lapsen tunteita ulkoisesti ja edesauttaa näin tunteiden säätelyn oppimista. Tunteiden säätelyn taidot ovat tärkeitä lapsen sosiaalisille suhteille ja lapsen emotionaaliselle hyvinvoinnille. Tässä tutkimuksessa kuvattiin lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemisesta. Tutkimuksessa selvitettiin tunteiden säätelyn tukemisen taustaedellytyksiä sekä toimivia keinoja 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme (3) pääkaupunkiseudulla työskentelevää lastentarhanopettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat pitivät onnistuneen tunteiden säätelyn tukemisen edellytyksinä pienryhmätoimintaa sekä lasten yksilöllistä tuntemista. Merkittäviksi tekijöiksi lasten tunteiden säätelyn tukemisessa erottautuivat lastentarhanopettajien sensitiivisyys ja ammatillisuus. Tunteiden säätelyn tukemisessa lastentarhanopettajat hyödynsivät etenkin vuorovaikutuksellisia tukemisen keinoja, kuten tunteiden sanoittamista sekä ilmeitä, eleitä ja sylissä pitämistä. Spontaaneihin arjen tilanteisiin liittyvä tunteiden säätelyn tukeminen koettiin valmiita materiaalipaketteja käyttökelpoisemmaksi 0–3-vuotiaiden lasten ryhmissä työskenneltäessä. Vertaissuhteiden nähtiin tukevan lasten tunteiden säätelyn kehitystä. Myös lastenkirjallisuutta ja ohjattua leikkiä hyödynnettiin osana tunteiden säätelyn tukemista.","The first years of a child’s life set the foundation for emotion regulation. Emotion regulation is a part of self-regulation. The development of emotion regulation is affected by a child’s neurobiological and cognitive development as well as the direct and indirect ways the caregivers of a child use to support a child’s emotion regulation. An adult regulates a child’s emotions outwardly in order to increase a child’s own ability to regulate emotions. Emotion regulation skills have an important effect on a child’s social relations and emotional well-being. This study describes the experiences and views of kindergarten teachers on supporting the emotion regulation of 0–3-year olds. The purpose of this study was to find out the prerequisites for supporting emotion regulation and the functional tools for supporting the emotion regulation of 0-3-year olds in early childhood education. The study method was qualitative research. Research data were collected by semi-structured interviews. Three (3) kindergarten teachers from the Helsinki metropolitan area were interviewed for the purpose of this study. Data analysis method in this study was content analysis. The study showed that the kindergarten teachers who participated in the study considered using small groups and recognizing the individuality of a child as prerequisites for supporting emotion regulation. Important factors in supporting emotion regulation were the sensitivity, attentiveness and professionalism of the kindergarten teachers. The most common ways of supporting emotion regulation were teacher-child interaction including emotional expressions, gestures, naming of emotions and holding a child in a teacher’s lap. According to this study, spontaneous everyday situations provided better opportunities for supporting emotion regulation than teaching materials designed specifically for teaching emotional skills. Peer relations were considered to have a positive effect on the development of emotion regulation. Children’s literature and play facilitated by the kindergarten teachers were also used as ways of supporting emotion regulation."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201606162441","http://hdl.handle.net/10138/620424"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["itsesäätely","lastentarhanopettaja","tunteiden säätely","varhaiskasvatus","vuorovaikutus"],"dc:title":["Kuka lohduttaisi äkäpussia : 0–3-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn tukeminen varhaiskasvatuksessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}