{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/620202"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/620202","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kuvien käyttö osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta integroiduissa ryhmissä","abstract":"Kuvia käytetään varhaiskasvatuksessa melko yleisesti vuorovaikutuksen ja oppimisen tukena. Omat kokemukseni kuvien käytöstä ovat kuitenkin olleet hyvin vaihtelevia. Lisäksi tutkimustietoa aiheesta löytyy melko niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuvia käytetään integroiduissa ryhmissä osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin erityislastentarhanopettajien näkemyksiä kuvien käytöstä ja merkityksestä heidän omassa työssään sekä selvitettiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita he näkevät kuvien käytössä. Integroidut ryhmät valikoituivat tutkimukseeni siksi, että kuvien käyttö on todennäköistä ryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Tämä tutkimus oli tutkimusstrategialtaan kvalitatiivinen. Tutkimusasetelma tutkimuksessa oli kuvaileva tapaustutkimus ja aineisto kerättiin kolmesta integroidusta ryhmästä päiväkodeissa, jotka sijaitsivat samassa espoolaisessa kaupunginosassa. Aineistonkeruun menetelmiksi valikoituivat erityislastentarhanopettajien teemahaastattelu sekä ryhmien havainnointi. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, jossa litteroitujen haastatteluiden sekä havainnointilomakkeen aineisto pilkottiin ja ryhmiteltiin teemojen mukaisesti. Tutkimustuloksissa päällimmäisinä esiin nousivat kuvien käytön monipuolisuus, laatu ja runsaus integroiduissa ryhmissä sekä erityislastentarhanopettajien myönteinen suhtautuminen kuvien käyttöön. Lisäksi esille nousi myös joitain haasteita, joita kuvien käytössä nähtiin. Oli mielenkiintoista huomata, miten yhteneviä haastateltujen erityislastentarhanopettajien vastaukset olivat. Tuloksissa tulikin ilmi, miten samat asiat toistuivat kuvien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Toki eriäviäkin mielipiteitä oli jonkin verran. Jokaisessa ryhmässä kuvat olivat isossa osassa oppimisympäristöä, arkea ja toiminnanohjausta. Kuvien käytön nähtiin hyödyttävän jokaista lasta tuen tarpeesta riippumatta. Tulevaisuuden haasteiksi muodostuukin se, miten kuvat saataisiin osaksi jokaisen päiväkotiryhmän arkea sekä lasten sosiaalisten taitojen tukeminen kuvien avulla etenkin silloin kun lapsella on kommunikoinnin ongelmia.","abstract_html":"Kuvia käytetään varhaiskasvatuksessa melko yleisesti vuorovaikutuksen ja oppimisen tukena. Omat kokemukseni kuvien käytöstä ovat kuitenkin olleet hyvin vaihtelevia. Lisäksi tutkimustietoa aiheesta löytyy melko niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuvia käytetään integroiduissa ryhmissä osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin erityislastentarhanopettajien näkemyksiä kuvien käytöstä ja merkityksestä heidän omassa työssään sekä selvitettiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita he näkevät kuvien käytössä. Integroidut ryhmät valikoituivat tutkimukseeni siksi, että kuvien käyttö on todennäköistä ryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Tämä tutkimus oli tutkimusstrategialtaan kvalitatiivinen. Tutkimusasetelma tutkimuksessa oli kuvaileva tapaustutkimus ja aineisto kerättiin kolmesta integroidusta ryhmästä päiväkodeissa, jotka sijaitsivat samassa espoolaisessa kaupunginosassa. Aineistonkeruun menetelmiksi valikoituivat erityislastentarhanopettajien teemahaastattelu sekä ryhmien havainnointi. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, jossa litteroitujen haastatteluiden sekä havainnointilomakkeen aineisto pilkottiin ja ryhmiteltiin teemojen mukaisesti. Tutkimustuloksissa päällimmäisinä esiin nousivat kuvien käytön monipuolisuus, laatu ja runsaus integroiduissa ryhmissä sekä erityislastentarhanopettajien myönteinen suhtautuminen kuvien käyttöön. Lisäksi esille nousi myös joitain haasteita, joita kuvien käytössä nähtiin. Oli mielenkiintoista huomata, miten yhteneviä haastateltujen erityislastentarhanopettajien vastaukset olivat. Tuloksissa tulikin ilmi, miten samat asiat toistuivat kuvien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Toki eriäviäkin mielipiteitä oli jonkin verran. Jokaisessa ryhmässä kuvat olivat isossa osassa oppimisympäristöä, arkea ja toiminnanohjausta. Kuvien käytön nähtiin hyödyttävän jokaista lasta tuen tarpeesta riippumatta. Tulevaisuuden haasteiksi muodostuukin se, miten kuvat saataisiin osaksi jokaisen päiväkotiryhmän arkea sekä lasten sosiaalisten taitojen tukeminen kuvien avulla etenkin silloin kun lapsella on kommunikoinnin ongelmia.","abstract_has_math":false,"creators":["Ahlqvist, Laura"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2016,"date_issued":"2016","date_published":"2016","updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z","subjects":["kuvat","oppimisympäristö","arjen strukturointi","yksilöllinen toiminnanohjaus","kielellinen erityisvaikeus","itsesäätelyn vaikeudet","autismin kirjo","integroitu ryhmä","erityislastentarhanopettaja"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201605091595"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201605091595","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/620202","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ahlqvist, Laura"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:22:29Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:22:29Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2016"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kuvat","oppimisympäristö","arjen strukturointi","yksilöllinen toiminnanohjaus","kielellinen erityisvaikeus","itsesäätelyn vaikeudet","autismin kirjo","integroitu ryhmä","erityislastentarhanopettaja"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201605091595","http://hdl.handle.net/10138/620202"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Kuvia käytetään varhaiskasvatuksessa melko yleisesti vuorovaikutuksen ja oppimisen tukena. Omat kokemukseni kuvien käytöstä ovat kuitenkin olleet hyvin vaihtelevia. Lisäksi tutkimustietoa aiheesta löytyy melko niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuvia käytetään integroiduissa ryhmissä osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin erityislastentarhanopettajien näkemyksiä kuvien käytöstä ja merkityksestä heidän omassa työssään sekä selvitettiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita he näkevät kuvien käytössä. Integroidut ryhmät valikoituivat tutkimukseeni siksi, että kuvien käyttö on todennäköistä ryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Tämä tutkimus oli tutkimusstrategialtaan kvalitatiivinen. Tutkimusasetelma tutkimuksessa oli kuvaileva tapaustutkimus ja aineisto kerättiin kolmesta integroidusta ryhmästä päiväkodeissa, jotka sijaitsivat samassa espoolaisessa kaupunginosassa. Aineistonkeruun menetelmiksi valikoituivat erityislastentarhanopettajien teemahaastattelu sekä ryhmien havainnointi. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, jossa litteroitujen haastatteluiden sekä havainnointilomakkeen aineisto pilkottiin ja ryhmiteltiin teemojen mukaisesti. Tutkimustuloksissa päällimmäisinä esiin nousivat kuvien käytön monipuolisuus, laatu ja runsaus integroiduissa ryhmissä sekä erityislastentarhanopettajien myönteinen suhtautuminen kuvien käyttöön. Lisäksi esille nousi myös joitain haasteita, joita kuvien käytössä nähtiin. Oli mielenkiintoista huomata, miten yhteneviä haastateltujen erityislastentarhanopettajien vastaukset olivat. Tuloksissa tulikin ilmi, miten samat asiat toistuivat kuvien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Toki eriäviäkin mielipiteitä oli jonkin verran. Jokaisessa ryhmässä kuvat olivat isossa osassa oppimisympäristöä, arkea ja toiminnanohjausta. Kuvien käytön nähtiin hyödyttävän jokaista lasta tuen tarpeesta riippumatta. Tulevaisuuden haasteiksi muodostuukin se, miten kuvat saataisiin osaksi jokaisen päiväkotiryhmän arkea sekä lasten sosiaalisten taitojen tukeminen kuvien avulla etenkin silloin kun lapsella on kommunikoinnin ongelmia.","Pictures are used quite commonly in early education to support interaction and learning. However, my personal experiences about using pictures have been very variable. Moreover, there is just a little scientific knowledge about the subject. The aim of this research was to find out how pictures are used in part of a learning environment, a structured daily routine and an individual executive functions in integrated groups. Additionally, special needs kindergarten teachers’ interpretations of using pictures, the importance of using pictures in their work, and possibilities and challenges that they might see about the subject, were charted. The integrated groups were selected to my research because it is likely that pictures are used in groups that have children who have special needs. This research was qualitative. The research frame was a descriptive case study, and the data were gathered in three integrated groups that were located in the same area in Espoo. The methods that were chosen to gather the data were interviewing the special needs kindergarten teachers and observing the groups. In the data analysis, I used content analysis, where the data of the transcribed interviews and observation forms were divided and sorted by themes. Uppermost in the research results came up variety, quality and richness in using pictures in integrated groups and special needs kindergarten teachers’ positive attitude towards using pictures. Additionally, there also came up some challenges that had been experienced. It was interesting to see how consistent the teachers’ answers were. It came up that the same subjects were repeated in the issues concerning pictures. Naturally, there came up also some divergent opinions. Pictures were a big part of the learning environments, daily routines and executive functions in every group. Pictures were seen to benefit everyone, not just children who have special needs. The challenges in the future concern using pictures in part of daily routine in every kindergarten group, and supporting children’s social skills using pictures, especially when a child has problems in communication."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kuvien käyttö osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta integroiduissa ryhmissä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning"],"dc:creator":["Ahlqvist, Laura"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:22:29Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:22:29Z"],"dc:date.issued":["2016"],"dc:description.abstract":["Kuvia käytetään varhaiskasvatuksessa melko yleisesti vuorovaikutuksen ja oppimisen tukena. Omat kokemukseni kuvien käytöstä ovat kuitenkin olleet hyvin vaihtelevia. Lisäksi tutkimustietoa aiheesta löytyy melko niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuvia käytetään integroiduissa ryhmissä osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin erityislastentarhanopettajien näkemyksiä kuvien käytöstä ja merkityksestä heidän omassa työssään sekä selvitettiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita he näkevät kuvien käytössä. Integroidut ryhmät valikoituivat tutkimukseeni siksi, että kuvien käyttö on todennäköistä ryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia. Tämä tutkimus oli tutkimusstrategialtaan kvalitatiivinen. Tutkimusasetelma tutkimuksessa oli kuvaileva tapaustutkimus ja aineisto kerättiin kolmesta integroidusta ryhmästä päiväkodeissa, jotka sijaitsivat samassa espoolaisessa kaupunginosassa. Aineistonkeruun menetelmiksi valikoituivat erityislastentarhanopettajien teemahaastattelu sekä ryhmien havainnointi. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, jossa litteroitujen haastatteluiden sekä havainnointilomakkeen aineisto pilkottiin ja ryhmiteltiin teemojen mukaisesti. Tutkimustuloksissa päällimmäisinä esiin nousivat kuvien käytön monipuolisuus, laatu ja runsaus integroiduissa ryhmissä sekä erityislastentarhanopettajien myönteinen suhtautuminen kuvien käyttöön. Lisäksi esille nousi myös joitain haasteita, joita kuvien käytössä nähtiin. Oli mielenkiintoista huomata, miten yhteneviä haastateltujen erityislastentarhanopettajien vastaukset olivat. Tuloksissa tulikin ilmi, miten samat asiat toistuivat kuvien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Toki eriäviäkin mielipiteitä oli jonkin verran. Jokaisessa ryhmässä kuvat olivat isossa osassa oppimisympäristöä, arkea ja toiminnanohjausta. Kuvien käytön nähtiin hyödyttävän jokaista lasta tuen tarpeesta riippumatta. Tulevaisuuden haasteiksi muodostuukin se, miten kuvat saataisiin osaksi jokaisen päiväkotiryhmän arkea sekä lasten sosiaalisten taitojen tukeminen kuvien avulla etenkin silloin kun lapsella on kommunikoinnin ongelmia.","Pictures are used quite commonly in early education to support interaction and learning. However, my personal experiences about using pictures have been very variable. Moreover, there is just a little scientific knowledge about the subject. The aim of this research was to find out how pictures are used in part of a learning environment, a structured daily routine and an individual executive functions in integrated groups. Additionally, special needs kindergarten teachers’ interpretations of using pictures, the importance of using pictures in their work, and possibilities and challenges that they might see about the subject, were charted. The integrated groups were selected to my research because it is likely that pictures are used in groups that have children who have special needs. This research was qualitative. The research frame was a descriptive case study, and the data were gathered in three integrated groups that were located in the same area in Espoo. The methods that were chosen to gather the data were interviewing the special needs kindergarten teachers and observing the groups. In the data analysis, I used content analysis, where the data of the transcribed interviews and observation forms were divided and sorted by themes. Uppermost in the research results came up variety, quality and richness in using pictures in integrated groups and special needs kindergarten teachers’ positive attitude towards using pictures. Additionally, there also came up some challenges that had been experienced. It was interesting to see how consistent the teachers’ answers were. It came up that the same subjects were repeated in the issues concerning pictures. Naturally, there came up also some divergent opinions. Pictures were a big part of the learning environments, daily routines and executive functions in every group. Pictures were seen to benefit everyone, not just children who have special needs. The challenges in the future concern using pictures in part of daily routine in every kindergarten group, and supporting children’s social skills using pictures, especially when a child has problems in communication."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201605091595","http://hdl.handle.net/10138/620202"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kuvat","oppimisympäristö","arjen strukturointi","yksilöllinen toiminnanohjaus","kielellinen erityisvaikeus","itsesäätelyn vaikeudet","autismin kirjo","integroitu ryhmä","erityislastentarhanopettaja"],"dc:title":["Kuvien käyttö osana oppimisympäristöä, arjen strukturointia ja yksilöllistä toiminnanohjausta integroiduissa ryhmissä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z"}