{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/611179"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/611179","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Uskonto ja The Japan Times 2020-luvulla","abstract":"Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten Japanin vanhin itsenäinen englanninkielinen uutisalusta The Japan Times käsittelee uskontoa 2020-luvulla julkaistuissa verkkouutisissaan. Pyrin selvittämään, millaisia teemoja ja asenteita uutisista nousee esille, ja millaisia yhteiskunnallisia päätelmiä sen perusteella voidaan tehdä median ja uskonnon suhteesta Japanissa. Tutkielmaa lukiessa on tärkeää huomioida, miten uskonto ja sen käsite Japanissa ymmärretään. Tutkielmani teoreettisena pohjana toimii Erica Baffellin (2016) teos Media and New Religions in Japan, mikä asettaa tutkimukselleni hypoteesin, jossa uusista uskonnollisista ryhmistä uutisoidessa median näkemykset ovat usein melko kielteisiä. Keskeisimpänä käännekohtana yhteiskunnan suhtautumisessa uskontoon voidaan Baffellin mukaan pitää uskonnollisen kultin Aum Shinrikyon (Korkein totuus) vuonna 1995 Tokion metroon tekemää terroristi-iskua. Tutkielmassani tarkastellaan uusien uskonnollisten ryhmien lisäksi Japanin perinteisinä uskontoina pidettyjä buddhalaisuutta ja shintolaisuutta. Toisaalta voidaan pohtia, onko uskonto-sanaa mahdollista käyttää kattamaan Japanin moninaisia uskonnollisia perinteitä ja kulttuuria, johon erilaiset tavat sekä traditiot ovat historian saatossa muovautuneet tärkeäksi osaksi. Tutkimusmenetelmänä käytän tässä tutkielmassa laadullista sisällönanalyysia, jonka pohjalta keskeisimpänä tuloksena tutkielmassani voidaan pitää käyttämieni erilaisten hakusanojen avulla esiin nousseiden uskontoon liittyvien uutisten näkökulmaeroja. Käyttämiäni hakusanoja olivat religion, buddhism, ja shinto. Kaikilla näillä termeillä oli erilainen perspektiivi uskonnosta uutisoidessa. Mahdollisesti merkittävimpänä lopputuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että uskonto-hakusanalla ei löytynyt buddhalaisuuteen tai shintolaisuuteen suorasti kytkeytyviä uutisia yhtä vanhentunutta julkaisua lukuunottamatta. Tästä syystä tutkimukseni perusteella voidaan pohtia, pitävätkö japanilaiset buddhalaisuutta ja shintolaisuutta uskontoina, ja liitetäänkö uskonto-sana 2020-luvun Japanissa ainoastaan uhkana pidettäviin uusiin uskonnollisiin liikkeisiin?","abstract_html":"Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten Japanin vanhin itsenäinen englanninkielinen uutisalusta The Japan Times käsittelee uskontoa 2020-luvulla julkaistuissa verkkouutisissaan. Pyrin selvittämään, millaisia teemoja ja asenteita uutisista nousee esille, ja millaisia yhteiskunnallisia päätelmiä sen perusteella voidaan tehdä median ja uskonnon suhteesta Japanissa. Tutkielmaa lukiessa on tärkeää huomioida, miten uskonto ja sen käsite Japanissa ymmärretään. Tutkielmani teoreettisena pohjana toimii Erica Baffellin (2016) teos Media and New Religions in Japan, mikä asettaa tutkimukselleni hypoteesin, jossa uusista uskonnollisista ryhmistä uutisoidessa median näkemykset ovat usein melko kielteisiä. Keskeisimpänä käännekohtana yhteiskunnan suhtautumisessa uskontoon voidaan Baffellin mukaan pitää uskonnollisen kultin Aum Shinrikyon (Korkein totuus) vuonna 1995 Tokion metroon tekemää terroristi-iskua. Tutkielmassani tarkastellaan uusien uskonnollisten ryhmien lisäksi Japanin perinteisinä uskontoina pidettyjä buddhalaisuutta ja shintolaisuutta. Toisaalta voidaan pohtia, onko uskonto-sanaa mahdollista käyttää kattamaan Japanin moninaisia uskonnollisia perinteitä ja kulttuuria, johon erilaiset tavat sekä traditiot ovat historian saatossa muovautuneet tärkeäksi osaksi. Tutkimusmenetelmänä käytän tässä tutkielmassa laadullista sisällönanalyysia, jonka pohjalta keskeisimpänä tuloksena tutkielmassani voidaan pitää käyttämieni erilaisten hakusanojen avulla esiin nousseiden uskontoon liittyvien uutisten näkökulmaeroja. Käyttämiäni hakusanoja olivat religion, buddhism, ja shinto. Kaikilla näillä termeillä oli erilainen perspektiivi uskonnosta uutisoidessa. Mahdollisesti merkittävimpänä lopputuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että uskonto-hakusanalla ei löytynyt buddhalaisuuteen tai shintolaisuuteen suorasti kytkeytyviä uutisia yhtä vanhentunutta julkaisua lukuunottamatta. Tästä syystä tutkimukseni perusteella voidaan pohtia, pitävätkö japanilaiset buddhalaisuutta ja shintolaisuutta uskontoina, ja liitetäänkö uskonto-sana 2020-luvun Japanissa ainoastaan uhkana pidettäviin uusiin uskonnollisiin liikkeisiin?","abstract_has_math":false,"creators":["Mäkinen, Ronja"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z","subjects":["Japani","uskonto","shintolaisuus","buddhalaisuus","media"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202405272254"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202405272254","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/611179","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Mäkinen, Ronja"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-03T17:32:52Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-03T17:32:52Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Japani","uskonto","shintolaisuus","buddhalaisuus","media"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202405272254","http://hdl.handle.net/10138/611179"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten Japanin vanhin itsenäinen englanninkielinen uutisalusta The Japan Times käsittelee uskontoa 2020-luvulla julkaistuissa verkkouutisissaan. Pyrin selvittämään, millaisia teemoja ja asenteita uutisista nousee esille, ja millaisia yhteiskunnallisia päätelmiä sen perusteella voidaan tehdä median ja uskonnon suhteesta Japanissa. Tutkielmaa lukiessa on tärkeää huomioida, miten uskonto ja sen käsite Japanissa ymmärretään. Tutkielmani teoreettisena pohjana toimii Erica Baffellin (2016) teos Media and New Religions in Japan, mikä asettaa tutkimukselleni hypoteesin, jossa uusista uskonnollisista ryhmistä uutisoidessa median näkemykset ovat usein melko kielteisiä. Keskeisimpänä käännekohtana yhteiskunnan suhtautumisessa uskontoon voidaan Baffellin mukaan pitää uskonnollisen kultin Aum Shinrikyon (Korkein totuus) vuonna 1995 Tokion metroon tekemää terroristi-iskua. Tutkielmassani tarkastellaan uusien uskonnollisten ryhmien lisäksi Japanin perinteisinä uskontoina pidettyjä buddhalaisuutta ja shintolaisuutta. Toisaalta voidaan pohtia, onko uskonto-sanaa mahdollista käyttää kattamaan Japanin moninaisia uskonnollisia perinteitä ja kulttuuria, johon erilaiset tavat sekä traditiot ovat historian saatossa muovautuneet tärkeäksi osaksi. Tutkimusmenetelmänä käytän tässä tutkielmassa laadullista sisällönanalyysia, jonka pohjalta keskeisimpänä tuloksena tutkielmassani voidaan pitää käyttämieni erilaisten hakusanojen avulla esiin nousseiden uskontoon liittyvien uutisten näkökulmaeroja. Käyttämiäni hakusanoja olivat religion, buddhism, ja shinto. Kaikilla näillä termeillä oli erilainen perspektiivi uskonnosta uutisoidessa. Mahdollisesti merkittävimpänä lopputuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että uskonto-hakusanalla ei löytynyt buddhalaisuuteen tai shintolaisuuteen suorasti kytkeytyviä uutisia yhtä vanhentunutta julkaisua lukuunottamatta. Tästä syystä tutkimukseni perusteella voidaan pohtia, pitävätkö japanilaiset buddhalaisuutta ja shintolaisuutta uskontoina, ja liitetäänkö uskonto-sana 2020-luvun Japanissa ainoastaan uhkana pidettäviin uusiin uskonnollisiin liikkeisiin?"]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Uskonto ja The Japan Times 2020-luvulla"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Mäkinen, Ronja"],"dc:date.accessioned":["2025-12-03T17:32:52Z"],"dc:date.available":["2025-12-03T17:32:52Z"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten Japanin vanhin itsenäinen englanninkielinen uutisalusta The Japan Times käsittelee uskontoa 2020-luvulla julkaistuissa verkkouutisissaan. Pyrin selvittämään, millaisia teemoja ja asenteita uutisista nousee esille, ja millaisia yhteiskunnallisia päätelmiä sen perusteella voidaan tehdä median ja uskonnon suhteesta Japanissa. Tutkielmaa lukiessa on tärkeää huomioida, miten uskonto ja sen käsite Japanissa ymmärretään. Tutkielmani teoreettisena pohjana toimii Erica Baffellin (2016) teos Media and New Religions in Japan, mikä asettaa tutkimukselleni hypoteesin, jossa uusista uskonnollisista ryhmistä uutisoidessa median näkemykset ovat usein melko kielteisiä. Keskeisimpänä käännekohtana yhteiskunnan suhtautumisessa uskontoon voidaan Baffellin mukaan pitää uskonnollisen kultin Aum Shinrikyon (Korkein totuus) vuonna 1995 Tokion metroon tekemää terroristi-iskua. Tutkielmassani tarkastellaan uusien uskonnollisten ryhmien lisäksi Japanin perinteisinä uskontoina pidettyjä buddhalaisuutta ja shintolaisuutta. Toisaalta voidaan pohtia, onko uskonto-sanaa mahdollista käyttää kattamaan Japanin moninaisia uskonnollisia perinteitä ja kulttuuria, johon erilaiset tavat sekä traditiot ovat historian saatossa muovautuneet tärkeäksi osaksi. Tutkimusmenetelmänä käytän tässä tutkielmassa laadullista sisällönanalyysia, jonka pohjalta keskeisimpänä tuloksena tutkielmassani voidaan pitää käyttämieni erilaisten hakusanojen avulla esiin nousseiden uskontoon liittyvien uutisten näkökulmaeroja. Käyttämiäni hakusanoja olivat religion, buddhism, ja shinto. Kaikilla näillä termeillä oli erilainen perspektiivi uskonnosta uutisoidessa. Mahdollisesti merkittävimpänä lopputuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että uskonto-hakusanalla ei löytynyt buddhalaisuuteen tai shintolaisuuteen suorasti kytkeytyviä uutisia yhtä vanhentunutta julkaisua lukuunottamatta. Tästä syystä tutkimukseni perusteella voidaan pohtia, pitävätkö japanilaiset buddhalaisuutta ja shintolaisuutta uskontoina, ja liitetäänkö uskonto-sana 2020-luvun Japanissa ainoastaan uhkana pidettäviin uusiin uskonnollisiin liikkeisiin?"],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202405272254","http://hdl.handle.net/10138/611179"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Japani","uskonto","shintolaisuus","buddhalaisuus","media"],"dc:title":["Uskonto ja The Japan Times 2020-luvulla"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z"}