{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/611157"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/611157","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Moskeijoista kaduille : Perjantairukousten yhteys mielenosoituksiin Lähi-idässä 2020–2022","abstract":"Tässä tutkielmassa tarkastelen, millainen yhteys muslimien perjantairukouksilla on ollut mielenosoituksiin Lähi-idässä vuosina 2020-2022. Viikon tärkein rukoushetki pidetään usein moskeijassa ja perjantairukous on siten tarjonnut vuosisatojen ajan paitsi hengellisen, myös poliittisen kohtaamispaikan. Vaikka perjantaisin järjestetyt mielenosoitukset herättivät mediahuomiota Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa keväällä 2011 käynnistyneissä kansannousuissa, ja toisaalta islamiin ja väkivallattomuuteen liittyvä tutkimus on kasvanut viime vuosikymmeninä, perjantairukousten roolia keskeisen väkivallattoman vastarinnan muodon eli mielenosoitusten taustalla on tutkittu vähän. Tutkielman aineistona toimii The Armed Conflict Location & Event Data Projectin eli ACLED:in uskonnollista sortoa ja uskonnon roolia konflikteissa tutkiva pilottihanke, jonka tuottamaa dataa tarkastelen yhdistäen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa osiossa suoritetun ristiintaulukoinnin ja χ²-testin tilastollisesti merkitsevän tuloksen perusteella aineistossa on havaittavissa niin kutsuttu “perjantai-efekti” , eli mielenosoitukset keskittyvät perjantaihin. Tarkempi katsaus perjantairukoukseen liitettyihin mielenosoituksiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla osoittaa, että mielenosoitukset voidaan jakaa kolmeen tapahtumatyyppiin ja kolmeen teemaan. Aineisto sisältää ensinnäkin mielenosoituksia, jotka ovat käynnistyneet perjantairukouksen jälkeen. Useimmiten perjantairukous toimii kuitenkin mielenosoituksen muotona, jolloin rukous järjestetään moskeijan sijaan esimerkiksi kadulla. Näiden kahden tapahtumatyypin lisäksi aineisto sisältää muutamia perjantairukouksia, jotka on pyritty keskeyttämään tai estämään, mikä on johtanut väkivaltaiseen mellakkaan. Mielenosoitusten teemojen tarkempi tarkastelu puolestaan osoittaa, että vaikka osa mielenosoituksista käsittelee uskonnollisia kysymyksiä, pääosin perjantairukousten yhteydessä otetaan kantaa poliittisiin kysymyksiin. Kolmanneksi teemaksi nousevat solidaarisuuden osoitukset, jotka kohdistuvat väkivallan uhreihin tai vankeihin. Aiemman tutkimuksen perusteella uskonnollisiin yhteisöihin osallistuminen voi lisätä todennäköisyyttä osallistua protesteihin (mm. Arikan & Bloom, 2019). Samalla islamiin liittyvässä tutkimuksessa on havaittu keskeisiä uskontoon liittyviä periaatteita, jotka voivat motivoida toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta (mm. Abu-Nimer, 2000; Hoffman & Jamal, 2014). Tämän tutkielman tulosten perusteella perjantairukoukset muodostavat uskonnon ja politiikan risteyskohdan erityisesti Israelissa ja Palestiinassa, jossa rukoukset toimivat sekä mielenosoitusten lähtöpisteenä että yhtenä mielenosoituksen muotona. Mielenosoituksissa käsiteltävät kysymykset eivät myöskään ole ensisijaisesti uskonnollisia, vaan keskittyvät useimmiten politiikkaan.","abstract_html":"Tässä tutkielmassa tarkastelen, millainen yhteys muslimien perjantairukouksilla on ollut mielenosoituksiin Lähi-idässä vuosina 2020-2022. Viikon tärkein rukoushetki pidetään usein moskeijassa ja perjantairukous on siten tarjonnut vuosisatojen ajan paitsi hengellisen, myös poliittisen kohtaamispaikan. Vaikka perjantaisin järjestetyt mielenosoitukset herättivät mediahuomiota Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa keväällä 2011 käynnistyneissä kansannousuissa, ja toisaalta islamiin ja väkivallattomuuteen liittyvä tutkimus on kasvanut viime vuosikymmeninä, perjantairukousten roolia keskeisen väkivallattoman vastarinnan muodon eli mielenosoitusten taustalla on tutkittu vähän. Tutkielman aineistona toimii The Armed Conflict Location & Event Data Projectin eli ACLED:in uskonnollista sortoa ja uskonnon roolia konflikteissa tutkiva pilottihanke, jonka tuottamaa dataa tarkastelen yhdistäen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa osiossa suoritetun ristiintaulukoinnin ja χ²-testin tilastollisesti merkitsevän tuloksen perusteella aineistossa on havaittavissa niin kutsuttu “perjantai-efekti” , eli mielenosoitukset keskittyvät perjantaihin. Tarkempi katsaus perjantairukoukseen liitettyihin mielenosoituksiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla osoittaa, että mielenosoitukset voidaan jakaa kolmeen tapahtumatyyppiin ja kolmeen teemaan. Aineisto sisältää ensinnäkin mielenosoituksia, jotka ovat käynnistyneet perjantairukouksen jälkeen. Useimmiten perjantairukous toimii kuitenkin mielenosoituksen muotona, jolloin rukous järjestetään moskeijan sijaan esimerkiksi kadulla. Näiden kahden tapahtumatyypin lisäksi aineisto sisältää muutamia perjantairukouksia, jotka on pyritty keskeyttämään tai estämään, mikä on johtanut väkivaltaiseen mellakkaan. Mielenosoitusten teemojen tarkempi tarkastelu puolestaan osoittaa, että vaikka osa mielenosoituksista käsittelee uskonnollisia kysymyksiä, pääosin perjantairukousten yhteydessä otetaan kantaa poliittisiin kysymyksiin. Kolmanneksi teemaksi nousevat solidaarisuuden osoitukset, jotka kohdistuvat väkivallan uhreihin tai vankeihin. Aiemman tutkimuksen perusteella uskonnollisiin yhteisöihin osallistuminen voi lisätä todennäköisyyttä osallistua protesteihin (mm. Arikan & Bloom, 2019). Samalla islamiin liittyvässä tutkimuksessa on havaittu keskeisiä uskontoon liittyviä periaatteita, jotka voivat motivoida toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta (mm. Abu-Nimer, 2000; Hoffman & Jamal, 2014). Tämän tutkielman tulosten perusteella perjantairukoukset muodostavat uskonnon ja politiikan risteyskohdan erityisesti Israelissa ja Palestiinassa, jossa rukoukset toimivat sekä mielenosoitusten lähtöpisteenä että yhtenä mielenosoituksen muotona. Mielenosoituksissa käsiteltävät kysymykset eivät myöskään ole ensisijaisesti uskonnollisia, vaan keskittyvät useimmiten politiikkaan.","abstract_has_math":false,"creators":["Bisi, Pilvi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z","subjects":["islam","rukous","kansalaisyhteiskunta","rauha","väkivalta"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202405131920"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202405131920","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/611157","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Bisi, Pilvi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-03T17:32:43Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-03T17:32:43Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["islam","rukous","kansalaisyhteiskunta","rauha","väkivalta"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202405131920","http://hdl.handle.net/10138/611157"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tässä tutkielmassa tarkastelen, millainen yhteys muslimien perjantairukouksilla on ollut mielenosoituksiin Lähi-idässä vuosina 2020-2022. Viikon tärkein rukoushetki pidetään usein moskeijassa ja perjantairukous on siten tarjonnut vuosisatojen ajan paitsi hengellisen, myös poliittisen kohtaamispaikan. Vaikka perjantaisin järjestetyt mielenosoitukset herättivät mediahuomiota Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa keväällä 2011 käynnistyneissä kansannousuissa, ja toisaalta islamiin ja väkivallattomuuteen liittyvä tutkimus on kasvanut viime vuosikymmeninä, perjantairukousten roolia keskeisen väkivallattoman vastarinnan muodon eli mielenosoitusten taustalla on tutkittu vähän. Tutkielman aineistona toimii The Armed Conflict Location & Event Data Projectin eli ACLED:in uskonnollista sortoa ja uskonnon roolia konflikteissa tutkiva pilottihanke, jonka tuottamaa dataa tarkastelen yhdistäen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa osiossa suoritetun ristiintaulukoinnin ja χ²-testin tilastollisesti merkitsevän tuloksen perusteella aineistossa on havaittavissa niin kutsuttu “perjantai-efekti” , eli mielenosoitukset keskittyvät perjantaihin. Tarkempi katsaus perjantairukoukseen liitettyihin mielenosoituksiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla osoittaa, että mielenosoitukset voidaan jakaa kolmeen tapahtumatyyppiin ja kolmeen teemaan. Aineisto sisältää ensinnäkin mielenosoituksia, jotka ovat käynnistyneet perjantairukouksen jälkeen. Useimmiten perjantairukous toimii kuitenkin mielenosoituksen muotona, jolloin rukous järjestetään moskeijan sijaan esimerkiksi kadulla. Näiden kahden tapahtumatyypin lisäksi aineisto sisältää muutamia perjantairukouksia, jotka on pyritty keskeyttämään tai estämään, mikä on johtanut väkivaltaiseen mellakkaan. Mielenosoitusten teemojen tarkempi tarkastelu puolestaan osoittaa, että vaikka osa mielenosoituksista käsittelee uskonnollisia kysymyksiä, pääosin perjantairukousten yhteydessä otetaan kantaa poliittisiin kysymyksiin. Kolmanneksi teemaksi nousevat solidaarisuuden osoitukset, jotka kohdistuvat väkivallan uhreihin tai vankeihin. Aiemman tutkimuksen perusteella uskonnollisiin yhteisöihin osallistuminen voi lisätä todennäköisyyttä osallistua protesteihin (mm. Arikan & Bloom, 2019). Samalla islamiin liittyvässä tutkimuksessa on havaittu keskeisiä uskontoon liittyviä periaatteita, jotka voivat motivoida toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta (mm. Abu-Nimer, 2000; Hoffman & Jamal, 2014). Tämän tutkielman tulosten perusteella perjantairukoukset muodostavat uskonnon ja politiikan risteyskohdan erityisesti Israelissa ja Palestiinassa, jossa rukoukset toimivat sekä mielenosoitusten lähtöpisteenä että yhtenä mielenosoituksen muotona. Mielenosoituksissa käsiteltävät kysymykset eivät myöskään ole ensisijaisesti uskonnollisia, vaan keskittyvät useimmiten politiikkaan."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Moskeijoista kaduille : Perjantairukousten yhteys mielenosoituksiin Lähi-idässä 2020–2022"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Bisi, Pilvi"],"dc:date.accessioned":["2025-12-03T17:32:43Z"],"dc:date.available":["2025-12-03T17:32:43Z"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Tässä tutkielmassa tarkastelen, millainen yhteys muslimien perjantairukouksilla on ollut mielenosoituksiin Lähi-idässä vuosina 2020-2022. Viikon tärkein rukoushetki pidetään usein moskeijassa ja perjantairukous on siten tarjonnut vuosisatojen ajan paitsi hengellisen, myös poliittisen kohtaamispaikan. Vaikka perjantaisin järjestetyt mielenosoitukset herättivät mediahuomiota Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa keväällä 2011 käynnistyneissä kansannousuissa, ja toisaalta islamiin ja väkivallattomuuteen liittyvä tutkimus on kasvanut viime vuosikymmeninä, perjantairukousten roolia keskeisen väkivallattoman vastarinnan muodon eli mielenosoitusten taustalla on tutkittu vähän. Tutkielman aineistona toimii The Armed Conflict Location & Event Data Projectin eli ACLED:in uskonnollista sortoa ja uskonnon roolia konflikteissa tutkiva pilottihanke, jonka tuottamaa dataa tarkastelen yhdistäen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa osiossa suoritetun ristiintaulukoinnin ja χ²-testin tilastollisesti merkitsevän tuloksen perusteella aineistossa on havaittavissa niin kutsuttu “perjantai-efekti” , eli mielenosoitukset keskittyvät perjantaihin. Tarkempi katsaus perjantairukoukseen liitettyihin mielenosoituksiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla osoittaa, että mielenosoitukset voidaan jakaa kolmeen tapahtumatyyppiin ja kolmeen teemaan. Aineisto sisältää ensinnäkin mielenosoituksia, jotka ovat käynnistyneet perjantairukouksen jälkeen. Useimmiten perjantairukous toimii kuitenkin mielenosoituksen muotona, jolloin rukous järjestetään moskeijan sijaan esimerkiksi kadulla. Näiden kahden tapahtumatyypin lisäksi aineisto sisältää muutamia perjantairukouksia, jotka on pyritty keskeyttämään tai estämään, mikä on johtanut väkivaltaiseen mellakkaan. Mielenosoitusten teemojen tarkempi tarkastelu puolestaan osoittaa, että vaikka osa mielenosoituksista käsittelee uskonnollisia kysymyksiä, pääosin perjantairukousten yhteydessä otetaan kantaa poliittisiin kysymyksiin. Kolmanneksi teemaksi nousevat solidaarisuuden osoitukset, jotka kohdistuvat väkivallan uhreihin tai vankeihin. Aiemman tutkimuksen perusteella uskonnollisiin yhteisöihin osallistuminen voi lisätä todennäköisyyttä osallistua protesteihin (mm. Arikan & Bloom, 2019). Samalla islamiin liittyvässä tutkimuksessa on havaittu keskeisiä uskontoon liittyviä periaatteita, jotka voivat motivoida toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta (mm. Abu-Nimer, 2000; Hoffman & Jamal, 2014). Tämän tutkielman tulosten perusteella perjantairukoukset muodostavat uskonnon ja politiikan risteyskohdan erityisesti Israelissa ja Palestiinassa, jossa rukoukset toimivat sekä mielenosoitusten lähtöpisteenä että yhtenä mielenosoituksen muotona. Mielenosoituksissa käsiteltävät kysymykset eivät myöskään ole ensisijaisesti uskonnollisia, vaan keskittyvät useimmiten politiikkaan."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202405131920","http://hdl.handle.net/10138/611157"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["islam","rukous","kansalaisyhteiskunta","rauha","väkivalta"],"dc:title":["Moskeijoista kaduille : Perjantairukousten yhteys mielenosoituksiin Lähi-idässä 2020–2022"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z"}