Salome : Äitinsä hyväksikäyttämä tyttö vaiko tanssiva viettelijätär?

Salomeksi nimetty hahmo Johannes Kastajan mestausta käsittelevissä evankeliumikatkelmissa (Matt. 14:1–12, Mark. 6:14–29) on lukuisissa Raamatun reseptioissa viettelijätär, joka tanssillaan hurmaa isäpuolensa Herodeksen saadakseen vadilla Johannes Kastajan pään. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaiseksi Salomen roolia ja merkitystä Johannes Kastajan mestausta käsittelevissä evankeliumikatkelmissa voi luonnehtia. Lisäksi pyrin kahden analysoitavan teoksen kautta jäsentämään Salomen reseptioissa esiintyviä keskeisiä elementtejä ja tarkastelemaan kriittisesti tulkintoja tämän osallisuudesta mestauksessa. Hypoteesini on, että Salomen osuus mestauksessa ei ollut määrätietoista itsenäistä toimijuutta, minkä vuoksi hahmon kuvaaminen femme fatalena on varsin perusteetonta. Tutkielmassa analysoimani teokset ovat maalaustaidetta 1800-luvulta; Henri Regnault’n Salomé (1870) ja Jan Adam Krusemanin Salome with the Head of John the Baptist (1861). Käyttämäni aineisto analysoinnin avuksi nojaa enimmäkseen Raamatun kommentaareihin sekä taide- ja reseptiohistorialliseen kirjallisuuteen. Kommentaarit tarjoavat teksti- ja historialliskriittisiä näkökulmia Salomen osallisuuteen evankeliumikatkelmien tapahtumissa sekä auttavat ymmärtämään Salomen asemaa Raamatun historiallisessa ja sosiaalisessa maailmassa. Taide- ja reseptiohistoriallinen kirjallisuus puolestaan syventää Salomen hahmosta tehtyjä tulkintoja, paljolti feministisen kritiikin näkökulmasta. Taiteilijoiden ja taideteosten taustoja koskien olen myös hyödyntänyt museoiden verkkosivuilla esitettyä aineistoa. Tutkimani aineiston pohjalta johtopäätökseni on, että evankeliumikatkelmien jättäessä pois yksityiskohtia tapahtumien kulusta ja hahmojen kanssakäymisestä Salomen voi käsittää omasta tekstitulkinnasta riippuen toiminnaltaan ohjailluksi tai itsenäisemmäksi. Tulkinnanvaraisuus on siten antanut tilaa taidemaailmassa sitkeille reseptioille Salomesta viettelijättärenä, erityisesti huomioiden Salomen tanssin herättämän reaktion Herodeksessa. On siis ymmärrettävää, että reseptioissa Salome kuvataan sensuelliksi neidoksi, vaikka tekstistä on alkujaan tulkittavissa vain nuori tyttö, jonka ainoa itsenäinen toimi rajoittuu vadin pyytämiseen irtopäälle.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2022

Author dc:creator

• Rintanen, Emmi

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Theology
• Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten

• Salome
• evankeliumi
• reseptio
• Henri Regnault
• Jan Adam Kruseman
• femme fatale

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202203251543

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/610959