{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/610894"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/610894","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"''Auta minua saamaan lapsia, tai muuten minä kuolen!'' – Intertekstuaalinen analyysi Margaret Atwoodin Orjattaresi-dystopian Raamatun käytöstä naisten kontrolloimisen oikeuttamiseksi.","abstract":"Kandidaatintutkielmassani tutkin Margaret Atwoodin The Handmaid’s tale-teoksen (1985, suom. Orjattaresi) intertekstuaalisuutta sekä erityisesti lainausta ’’Give me children, or else I die’’ (Gen. 30:1), joka esiintyy teoksessa useaan kertaan. Tutkimuksen lähtökohta on ymmärtää lainauksen merkitys teoksessa. Teos kertoo Offred nimisestä orjattaresta, joka elää teokraattisessa Gileadin yhteiskunnassa, joka on alhaisen syntyvyyden vuoksi palautettu Raamatun aikaiseen, patriarkaaliseen järjestykseen. Offred on orjattarena pakotettu synnyttämään lapsia yhteiskunnan eliitille. Käytän tutkielmassa intertekstuaalista analyysia paikantaakseni teoksen muita raamattukytkentöjä. Hyödynnän myös Kari Syreenin kolmen maailman mallia havainnoidakseni Atwoodin teoksen takaisia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka auttavat ymmärtämään Atwoodin ideologiaa teoksen taustalla. Atwoodin teosta on kutsuttu feministiseksi kirjallisuudeksi. Hän on kuitenkin ilmaissut, ettei tämä ollut hänen tarkoituksensa. Tarina sorretusta naisesta patriarkaalisen yhteiskunnan armoilla, on aiheuttanut sen, että useat ihmiset ovat omaksuneet orjattaren asun tehokeinona nykypäivän naisten abortti- ja ehkäisyoikeuksia vastustavissa protesteissa. Analyysissani tarkastelen teoksen intertekstuaalisuutta ymmärtääkseni Raakel-lainauksen jakeiden 1–3 merkityksen teoksen narratiivissa. Tämä tapahtuu kirjoittamalla auki teoksessa esiintyvää intertekstuaalisuutta ja analysoimalla sitä teoksen sekä Raamatun kontekstin yhteydessä. Atwoodin teoksessa on nähtävissä vahvaa intertekstuaalisuutta ja reseptiota siinä, miten Atwood kietoo Raamatun lainauksia teokseensa. Erityisen vahvaa intertekstuaalisuus on Vanhasta testamentista, ja Atwoodin käyttämät muut lainaukset yhdessä tukevat Raakel-lainauksen keskeisyyttä. Gileadin kolmen päähenkilöä, komentaja Fred, tämän vaimo Serena ja Offred peilaavat patriarkka Jaakobin narratiivia ja Vanhan testamentin käsityksiä lapsettomuuden käsittelemisestä. Teos antaa kuvauksen yhdenlaisesta raamatuntulkinnasta ja kuinka sitä olisi mahdollista soveltaa nykymaailman ongelmiin. Feministisen teoksen sijasta Atwood esittää teoksensa olevan spekuloiva fiktio ja tutkielmassani esitän, että juuri teoksen spekuloiva luonne, tarkoittaen sitä, ettei teos sisällä mitään mitä ei olisi jo historian saatossa tapahtunut, on se mikä puhuttelee lukijaa teoksen ajankohtaisilla teemoilla.","abstract_html":"Kandidaatintutkielmassani tutkin Margaret Atwoodin The Handmaid’s tale-teoksen (1985, suom. Orjattaresi) intertekstuaalisuutta sekä erityisesti lainausta ’’Give me children, or else I die’’ (Gen. 30:1), joka esiintyy teoksessa useaan kertaan. Tutkimuksen lähtökohta on ymmärtää lainauksen merkitys teoksessa. Teos kertoo Offred nimisestä orjattaresta, joka elää teokraattisessa Gileadin yhteiskunnassa, joka on alhaisen syntyvyyden vuoksi palautettu Raamatun aikaiseen, patriarkaaliseen järjestykseen. Offred on orjattarena pakotettu synnyttämään lapsia yhteiskunnan eliitille. Käytän tutkielmassa intertekstuaalista analyysia paikantaakseni teoksen muita raamattukytkentöjä. Hyödynnän myös Kari Syreenin kolmen maailman mallia havainnoidakseni Atwoodin teoksen takaisia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka auttavat ymmärtämään Atwoodin ideologiaa teoksen taustalla. Atwoodin teosta on kutsuttu feministiseksi kirjallisuudeksi. Hän on kuitenkin ilmaissut, ettei tämä ollut hänen tarkoituksensa. Tarina sorretusta naisesta patriarkaalisen yhteiskunnan armoilla, on aiheuttanut sen, että useat ihmiset ovat omaksuneet orjattaren asun tehokeinona nykypäivän naisten abortti- ja ehkäisyoikeuksia vastustavissa protesteissa. Analyysissani tarkastelen teoksen intertekstuaalisuutta ymmärtääkseni Raakel-lainauksen jakeiden 1–3 merkityksen teoksen narratiivissa. Tämä tapahtuu kirjoittamalla auki teoksessa esiintyvää intertekstuaalisuutta ja analysoimalla sitä teoksen sekä Raamatun kontekstin yhteydessä. Atwoodin teoksessa on nähtävissä vahvaa intertekstuaalisuutta ja reseptiota siinä, miten Atwood kietoo Raamatun lainauksia teokseensa. Erityisen vahvaa intertekstuaalisuus on Vanhasta testamentista, ja Atwoodin käyttämät muut lainaukset yhdessä tukevat Raakel-lainauksen keskeisyyttä. Gileadin kolmen päähenkilöä, komentaja Fred, tämän vaimo Serena ja Offred peilaavat patriarkka Jaakobin narratiivia ja Vanhan testamentin käsityksiä lapsettomuuden käsittelemisestä. Teos antaa kuvauksen yhdenlaisesta raamatuntulkinnasta ja kuinka sitä olisi mahdollista soveltaa nykymaailman ongelmiin. Feministisen teoksen sijasta Atwood esittää teoksensa olevan spekuloiva fiktio ja tutkielmassani esitän, että juuri teoksen spekuloiva luonne, tarkoittaen sitä, ettei teos sisällä mitään mitä ei olisi jo historian saatossa tapahtunut, on se mikä puhuttelee lukijaa teoksen ajankohtaisilla teemoilla.","abstract_has_math":false,"creators":["Hämäläinen, Iines"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":["Raamattu","eksegetiikka","Margaret Atwood","intertekstuaalisuus","kirjallisuus"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202106102594"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202106102594","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/610894","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Hämäläinen, Iines"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-03T17:30:30Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-03T17:30:30Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Raamattu","eksegetiikka","Margaret Atwood","intertekstuaalisuus","kirjallisuus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202106102594","http://hdl.handle.net/10138/610894"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Kandidaatintutkielmassani tutkin Margaret Atwoodin The Handmaid’s tale-teoksen (1985, suom. Orjattaresi) intertekstuaalisuutta sekä erityisesti lainausta ’’Give me children, or else I die’’ (Gen. 30:1), joka esiintyy teoksessa useaan kertaan. Tutkimuksen lähtökohta on ymmärtää lainauksen merkitys teoksessa. Teos kertoo Offred nimisestä orjattaresta, joka elää teokraattisessa Gileadin yhteiskunnassa, joka on alhaisen syntyvyyden vuoksi palautettu Raamatun aikaiseen, patriarkaaliseen järjestykseen. Offred on orjattarena pakotettu synnyttämään lapsia yhteiskunnan eliitille. Käytän tutkielmassa intertekstuaalista analyysia paikantaakseni teoksen muita raamattukytkentöjä. Hyödynnän myös Kari Syreenin kolmen maailman mallia havainnoidakseni Atwoodin teoksen takaisia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka auttavat ymmärtämään Atwoodin ideologiaa teoksen taustalla. Atwoodin teosta on kutsuttu feministiseksi kirjallisuudeksi. Hän on kuitenkin ilmaissut, ettei tämä ollut hänen tarkoituksensa. Tarina sorretusta naisesta patriarkaalisen yhteiskunnan armoilla, on aiheuttanut sen, että useat ihmiset ovat omaksuneet orjattaren asun tehokeinona nykypäivän naisten abortti- ja ehkäisyoikeuksia vastustavissa protesteissa. Analyysissani tarkastelen teoksen intertekstuaalisuutta ymmärtääkseni Raakel-lainauksen jakeiden 1–3 merkityksen teoksen narratiivissa. Tämä tapahtuu kirjoittamalla auki teoksessa esiintyvää intertekstuaalisuutta ja analysoimalla sitä teoksen sekä Raamatun kontekstin yhteydessä. Atwoodin teoksessa on nähtävissä vahvaa intertekstuaalisuutta ja reseptiota siinä, miten Atwood kietoo Raamatun lainauksia teokseensa. Erityisen vahvaa intertekstuaalisuus on Vanhasta testamentista, ja Atwoodin käyttämät muut lainaukset yhdessä tukevat Raakel-lainauksen keskeisyyttä. Gileadin kolmen päähenkilöä, komentaja Fred, tämän vaimo Serena ja Offred peilaavat patriarkka Jaakobin narratiivia ja Vanhan testamentin käsityksiä lapsettomuuden käsittelemisestä. Teos antaa kuvauksen yhdenlaisesta raamatuntulkinnasta ja kuinka sitä olisi mahdollista soveltaa nykymaailman ongelmiin. Feministisen teoksen sijasta Atwood esittää teoksensa olevan spekuloiva fiktio ja tutkielmassani esitän, että juuri teoksen spekuloiva luonne, tarkoittaen sitä, ettei teos sisällä mitään mitä ei olisi jo historian saatossa tapahtunut, on se mikä puhuttelee lukijaa teoksen ajankohtaisilla teemoilla."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["''Auta minua saamaan lapsia, tai muuten minä kuolen!'' – Intertekstuaalinen analyysi Margaret Atwoodin Orjattaresi-dystopian Raamatun käytöstä naisten kontrolloimisen oikeuttamiseksi."]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Hämäläinen, Iines"],"dc:date.accessioned":["2025-12-03T17:30:30Z"],"dc:date.available":["2025-12-03T17:30:30Z"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Kandidaatintutkielmassani tutkin Margaret Atwoodin The Handmaid’s tale-teoksen (1985, suom. Orjattaresi) intertekstuaalisuutta sekä erityisesti lainausta ’’Give me children, or else I die’’ (Gen. 30:1), joka esiintyy teoksessa useaan kertaan. Tutkimuksen lähtökohta on ymmärtää lainauksen merkitys teoksessa. Teos kertoo Offred nimisestä orjattaresta, joka elää teokraattisessa Gileadin yhteiskunnassa, joka on alhaisen syntyvyyden vuoksi palautettu Raamatun aikaiseen, patriarkaaliseen järjestykseen. Offred on orjattarena pakotettu synnyttämään lapsia yhteiskunnan eliitille. Käytän tutkielmassa intertekstuaalista analyysia paikantaakseni teoksen muita raamattukytkentöjä. Hyödynnän myös Kari Syreenin kolmen maailman mallia havainnoidakseni Atwoodin teoksen takaisia ilmiöitä ja tapahtumia, jotka auttavat ymmärtämään Atwoodin ideologiaa teoksen taustalla. Atwoodin teosta on kutsuttu feministiseksi kirjallisuudeksi. Hän on kuitenkin ilmaissut, ettei tämä ollut hänen tarkoituksensa. Tarina sorretusta naisesta patriarkaalisen yhteiskunnan armoilla, on aiheuttanut sen, että useat ihmiset ovat omaksuneet orjattaren asun tehokeinona nykypäivän naisten abortti- ja ehkäisyoikeuksia vastustavissa protesteissa. Analyysissani tarkastelen teoksen intertekstuaalisuutta ymmärtääkseni Raakel-lainauksen jakeiden 1–3 merkityksen teoksen narratiivissa. Tämä tapahtuu kirjoittamalla auki teoksessa esiintyvää intertekstuaalisuutta ja analysoimalla sitä teoksen sekä Raamatun kontekstin yhteydessä. Atwoodin teoksessa on nähtävissä vahvaa intertekstuaalisuutta ja reseptiota siinä, miten Atwood kietoo Raamatun lainauksia teokseensa. Erityisen vahvaa intertekstuaalisuus on Vanhasta testamentista, ja Atwoodin käyttämät muut lainaukset yhdessä tukevat Raakel-lainauksen keskeisyyttä. Gileadin kolmen päähenkilöä, komentaja Fred, tämän vaimo Serena ja Offred peilaavat patriarkka Jaakobin narratiivia ja Vanhan testamentin käsityksiä lapsettomuuden käsittelemisestä. Teos antaa kuvauksen yhdenlaisesta raamatuntulkinnasta ja kuinka sitä olisi mahdollista soveltaa nykymaailman ongelmiin. Feministisen teoksen sijasta Atwood esittää teoksensa olevan spekuloiva fiktio ja tutkielmassani esitän, että juuri teoksen spekuloiva luonne, tarkoittaen sitä, ettei teos sisällä mitään mitä ei olisi jo historian saatossa tapahtunut, on se mikä puhuttelee lukijaa teoksen ajankohtaisilla teemoilla."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202106102594","http://hdl.handle.net/10138/610894"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Raamattu","eksegetiikka","Margaret Atwood","intertekstuaalisuus","kirjallisuus"],"dc:title":["''Auta minua saamaan lapsia, tai muuten minä kuolen!'' – Intertekstuaalinen analyysi Margaret Atwoodin Orjattaresi-dystopian Raamatun käytöstä naisten kontrolloimisen oikeuttamiseksi."]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}