{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/610857"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/610857","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Käykö armo oikeudesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa? Valtio-oikeuden ja kirkko-oikeuden suhde mediassa vuonna 2020","abstract":"Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään Helsingin Sanomien käynnistämään uutisointiin evankelis-luterilaisten pappien ja lehtorien rikostuomioista; kuinka kirkon päättäjät ja tuomiokapitulit reagoivat ilmitulleisiin rikostapauksiin ja kuinka eri mediat uutisoivat asiasta. Lisäksi laajemmassa mittakaavassa tarkastellaan kirkon ja valtion lainsäädännöllistä suhdetta, sillä kyseinen teema on keskeinen keskusteltaessa pappien lainrikkomuksista. Kaksiosaisena tutkimustehtävänä on kartoittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkkolainsäädännön ja Suomen valtion lainsäädännön suhdetta sekä media-analyysin kautta vastata, millaisena tuo lainsäädännöllinen suhde näyttäytyy tässä päivässä. Tutkimus toteutetaan laadullisena sisällönanalyysina päälähteinä Helsingin Sanomien julkaisemat useat artikkelit syksyn 2020 aikana. Metodikirjallisuudeksi valikoituivat teokset Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tuomi, Sarajärvi) sekä Analyzing Media Messages: Using Quantitative Content Analysis in Research (Riff, Lacy & Fico). Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään useita eri medialähteitä, kuten erinäisten työryhmien lausuntoja, temaattisia blogi- ja uutissivustoja sekä kirkko-oikeudellista kirjallisuutta. Tutkielmassa ilmenee, että evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädännöllinen suhde Suomen valtioon on yhteiskunnallisena teemana puhututtanut jo vuosikymmenet. Aihe nousee esille yhteiskunnallisen muutoksen mukana; esimerkiksi Suomen perustuslain uudistaminen vuonna 2000 on saanut aikaan tilanteen, jossa kirkkolaki ei ole linjassa maan nykyisen perustuslain kanssa. Helsingin Sanomien uutisoinnin pohjalta kirkon lainsäädännöllinen menettely näyttäytyy tulkinnanvaraisena. Selvää on, että julkinen mediakeskustelu synnyttää kriittistä tilanteen uudelleen arviointia niin kirkon sisällä kuin valtiotasolla. Julkinen keskustelu eri medioissa on tarpeen kirkon ja valtion lainsäädännöllisen suhteen läpinäkyvyyden takaamiseksi. Nähtäväksi jää, ulottuuko Helsingin Sanomien käynnistämä kirkko-oikeudellinen keskustelu ajankohtaiseen kirkkolain kodifiointiprosessiin, jota on palloteltu kirkolliskokouksen ja eduskunnan välillä vuodesta 2005 lähtien.","abstract_html":"Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään Helsingin Sanomien käynnistämään uutisointiin evankelis-luterilaisten pappien ja lehtorien rikostuomioista; kuinka kirkon päättäjät ja tuomiokapitulit reagoivat ilmitulleisiin rikostapauksiin ja kuinka eri mediat uutisoivat asiasta. Lisäksi laajemmassa mittakaavassa tarkastellaan kirkon ja valtion lainsäädännöllistä suhdetta, sillä kyseinen teema on keskeinen keskusteltaessa pappien lainrikkomuksista. Kaksiosaisena tutkimustehtävänä on kartoittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkkolainsäädännön ja Suomen valtion lainsäädännön suhdetta sekä media-analyysin kautta vastata, millaisena tuo lainsäädännöllinen suhde näyttäytyy tässä päivässä. Tutkimus toteutetaan laadullisena sisällönanalyysina päälähteinä Helsingin Sanomien julkaisemat useat artikkelit syksyn 2020 aikana. Metodikirjallisuudeksi valikoituivat teokset Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tuomi, Sarajärvi) sekä Analyzing Media Messages: Using Quantitative Content Analysis in Research (Riff, Lacy & Fico). Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään useita eri medialähteitä, kuten erinäisten työryhmien lausuntoja, temaattisia blogi- ja uutissivustoja sekä kirkko-oikeudellista kirjallisuutta. Tutkielmassa ilmenee, että evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädännöllinen suhde Suomen valtioon on yhteiskunnallisena teemana puhututtanut jo vuosikymmenet. Aihe nousee esille yhteiskunnallisen muutoksen mukana; esimerkiksi Suomen perustuslain uudistaminen vuonna 2000 on saanut aikaan tilanteen, jossa kirkkolaki ei ole linjassa maan nykyisen perustuslain kanssa. Helsingin Sanomien uutisoinnin pohjalta kirkon lainsäädännöllinen menettely näyttäytyy tulkinnanvaraisena. Selvää on, että julkinen mediakeskustelu synnyttää kriittistä tilanteen uudelleen arviointia niin kirkon sisällä kuin valtiotasolla. Julkinen keskustelu eri medioissa on tarpeen kirkon ja valtion lainsäädännöllisen suhteen läpinäkyvyyden takaamiseksi. Nähtäväksi jää, ulottuuko Helsingin Sanomien käynnistämä kirkko-oikeudellinen keskustelu ajankohtaiseen kirkkolain kodifiointiprosessiin, jota on palloteltu kirkolliskokouksen ja eduskunnan välillä vuodesta 2005 lähtien.","abstract_has_math":false,"creators":["Korja, Säde"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z","subjects":["kirkko-oikeus","kirkko ja valtio","media-analyysi"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202105312342"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202105312342","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/610857","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Korja, Säde"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-03T17:30:05Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-03T17:30:05Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kirkko-oikeus","kirkko ja valtio","media-analyysi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202105312342","http://hdl.handle.net/10138/610857"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään Helsingin Sanomien käynnistämään uutisointiin evankelis-luterilaisten pappien ja lehtorien rikostuomioista; kuinka kirkon päättäjät ja tuomiokapitulit reagoivat ilmitulleisiin rikostapauksiin ja kuinka eri mediat uutisoivat asiasta. Lisäksi laajemmassa mittakaavassa tarkastellaan kirkon ja valtion lainsäädännöllistä suhdetta, sillä kyseinen teema on keskeinen keskusteltaessa pappien lainrikkomuksista. Kaksiosaisena tutkimustehtävänä on kartoittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkkolainsäädännön ja Suomen valtion lainsäädännön suhdetta sekä media-analyysin kautta vastata, millaisena tuo lainsäädännöllinen suhde näyttäytyy tässä päivässä. Tutkimus toteutetaan laadullisena sisällönanalyysina päälähteinä Helsingin Sanomien julkaisemat useat artikkelit syksyn 2020 aikana. Metodikirjallisuudeksi valikoituivat teokset Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tuomi, Sarajärvi) sekä Analyzing Media Messages: Using Quantitative Content Analysis in Research (Riff, Lacy & Fico). Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään useita eri medialähteitä, kuten erinäisten työryhmien lausuntoja, temaattisia blogi- ja uutissivustoja sekä kirkko-oikeudellista kirjallisuutta. Tutkielmassa ilmenee, että evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädännöllinen suhde Suomen valtioon on yhteiskunnallisena teemana puhututtanut jo vuosikymmenet. Aihe nousee esille yhteiskunnallisen muutoksen mukana; esimerkiksi Suomen perustuslain uudistaminen vuonna 2000 on saanut aikaan tilanteen, jossa kirkkolaki ei ole linjassa maan nykyisen perustuslain kanssa. Helsingin Sanomien uutisoinnin pohjalta kirkon lainsäädännöllinen menettely näyttäytyy tulkinnanvaraisena. Selvää on, että julkinen mediakeskustelu synnyttää kriittistä tilanteen uudelleen arviointia niin kirkon sisällä kuin valtiotasolla. Julkinen keskustelu eri medioissa on tarpeen kirkon ja valtion lainsäädännöllisen suhteen läpinäkyvyyden takaamiseksi. Nähtäväksi jää, ulottuuko Helsingin Sanomien käynnistämä kirkko-oikeudellinen keskustelu ajankohtaiseen kirkkolain kodifiointiprosessiin, jota on palloteltu kirkolliskokouksen ja eduskunnan välillä vuodesta 2005 lähtien."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Käykö armo oikeudesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa? Valtio-oikeuden ja kirkko-oikeuden suhde mediassa vuonna 2020"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Korja, Säde"],"dc:date.accessioned":["2025-12-03T17:30:05Z"],"dc:date.available":["2025-12-03T17:30:05Z"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään Helsingin Sanomien käynnistämään uutisointiin evankelis-luterilaisten pappien ja lehtorien rikostuomioista; kuinka kirkon päättäjät ja tuomiokapitulit reagoivat ilmitulleisiin rikostapauksiin ja kuinka eri mediat uutisoivat asiasta. Lisäksi laajemmassa mittakaavassa tarkastellaan kirkon ja valtion lainsäädännöllistä suhdetta, sillä kyseinen teema on keskeinen keskusteltaessa pappien lainrikkomuksista. Kaksiosaisena tutkimustehtävänä on kartoittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkkolainsäädännön ja Suomen valtion lainsäädännön suhdetta sekä media-analyysin kautta vastata, millaisena tuo lainsäädännöllinen suhde näyttäytyy tässä päivässä. Tutkimus toteutetaan laadullisena sisällönanalyysina päälähteinä Helsingin Sanomien julkaisemat useat artikkelit syksyn 2020 aikana. Metodikirjallisuudeksi valikoituivat teokset Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tuomi, Sarajärvi) sekä Analyzing Media Messages: Using Quantitative Content Analysis in Research (Riff, Lacy & Fico). Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään useita eri medialähteitä, kuten erinäisten työryhmien lausuntoja, temaattisia blogi- ja uutissivustoja sekä kirkko-oikeudellista kirjallisuutta. Tutkielmassa ilmenee, että evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädännöllinen suhde Suomen valtioon on yhteiskunnallisena teemana puhututtanut jo vuosikymmenet. Aihe nousee esille yhteiskunnallisen muutoksen mukana; esimerkiksi Suomen perustuslain uudistaminen vuonna 2000 on saanut aikaan tilanteen, jossa kirkkolaki ei ole linjassa maan nykyisen perustuslain kanssa. Helsingin Sanomien uutisoinnin pohjalta kirkon lainsäädännöllinen menettely näyttäytyy tulkinnanvaraisena. Selvää on, että julkinen mediakeskustelu synnyttää kriittistä tilanteen uudelleen arviointia niin kirkon sisällä kuin valtiotasolla. Julkinen keskustelu eri medioissa on tarpeen kirkon ja valtion lainsäädännöllisen suhteen läpinäkyvyyden takaamiseksi. Nähtäväksi jää, ulottuuko Helsingin Sanomien käynnistämä kirkko-oikeudellinen keskustelu ajankohtaiseen kirkkolain kodifiointiprosessiin, jota on palloteltu kirkolliskokouksen ja eduskunnan välillä vuodesta 2005 lähtien."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202105312342","http://hdl.handle.net/10138/610857"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kirkko-oikeus","kirkko ja valtio","media-analyysi"],"dc:title":["Käykö armo oikeudesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa? Valtio-oikeuden ja kirkko-oikeuden suhde mediassa vuonna 2020"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z"}