{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/610831"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/610831","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen Aleksandra Frosterus-Såltinin maalamassa Ilmajoen kirkon alttaritaulussa","abstract":"Tutkin kandidaatintutkielmassani Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) maalaamaa Ilmajoen kirkon alttaritaulua ja sitä, miten taiteilija ilmentää siinä jakeen Joh. 20:17 tapahtumia. Pyrin selvittämään etenkin, miten Jeesuksen liminaalitilaa on kuvattu teoksessa. Usein syntymä ja kuolema nähdään olosuhteina tai prosesseina, jotka sisältävät liminaalitilan. Liminaalitilalla tarkoitetaan siis jonkun välillä olemista. Tutkimassani jakeessa Jeesus esiintyy kuolleista ylösnousseena, mutta ennen taivaaseenastumista. Liminaalitilan kuvauksen lisäksi tutkimani jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välinen ristiriita kiinnostaa minua. Johanneksen evankeliumissa Jeesus esitetään synoptisiin evankeliumeihin verrattuna varsin maskuliinisesti, kun taas 1800-luvun puolivälistä lähtien yhteiskunnalliset muutokset johtivat muun muassa inhimillisemmän Jeesuksen kuvaamiseen alttaritauluissa. Frosterus-Såltin oli aikansa merkittävimpiä alttaritaulumaalareita ja hän kuvasi Jeesuksen usein helposti lähestyttävänä naisten ja lasten seurassa. Joh. 20:17 jaetta on tutkittu paljon, mutta tässä tutkielmassani esittelen aiheen rajauksen vuoksi vain pienen osan siitä, jotta myös omalle pohdinnalleni jää tilaa. Ringa Takasen tutkimukset olivat tärkeänä taustatietonani tutkiessani Frosterus-Såltinia ja Ilmajoen kirkon alttarimaalausta. On myös huomioitava, että Ilmajoen kirkon alttaritaulua ei ole tietojeni mukaan aiemmin analysoitu eksegeettisestä näkökulmasta käsin näin laajasti. Erotan Frosterus-Såltinin maalaamasta alttaritaulusta Raamatun reseption ja taiteilijan muut vaikutteet analysoimalla intertekstuaalisuutta tutkimani jakeen ja alttaritaulumaalauksen välillä. Tämä tapahtuu litteroimalla maalauksen kuvasto auki. Maalauksen litteroituani pystyn vertaamaan sitä Joh. 20:17 jakeeseen. Ymmärtääkseni Frosterus-Såltinia taiteilijana ja hänen taiteensa muita vaikutteita Raamatun ohella, heijastelen Kari Syreenin hermeneuttisen kolmen maailman mallia tulkintani tukena. Syreenin mallin avulla hahmotan Frosterus-Såltinin ja hänen maalaamansa alttaritaulun taustalla vaikuttavaa historiallista ja ideologista maailmaa. Joh. 20:17 jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välillä on havaittavissa vahvaa intertekstuaalisuutta. Jeesuksen maskuliinisuus näyttäytyy tutkimassani jakeessa tiukkasanaisella tilanteen hallinnalla, mutta Frosterus-Såltinin ideologisten lähtökohtien vuoksi Jeesus kuvataan maalauksessa inhimillisenä ja lempeänä. Tuloksieni perusteella voin todeta, että Ilmajoen kirkon alttaritaulussa kuvataan lempeällä, mutta selkeällä tavalla Jeesuksen liminaalitilaa kohtaamisen keskellä.","abstract_html":"Tutkin kandidaatintutkielmassani Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) maalaamaa Ilmajoen kirkon alttaritaulua ja sitä, miten taiteilija ilmentää siinä jakeen Joh. 20:17 tapahtumia. Pyrin selvittämään etenkin, miten Jeesuksen liminaalitilaa on kuvattu teoksessa. Usein syntymä ja kuolema nähdään olosuhteina tai prosesseina, jotka sisältävät liminaalitilan. Liminaalitilalla tarkoitetaan siis jonkun välillä olemista. Tutkimassani jakeessa Jeesus esiintyy kuolleista ylösnousseena, mutta ennen taivaaseenastumista. Liminaalitilan kuvauksen lisäksi tutkimani jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välinen ristiriita kiinnostaa minua. Johanneksen evankeliumissa Jeesus esitetään synoptisiin evankeliumeihin verrattuna varsin maskuliinisesti, kun taas 1800-luvun puolivälistä lähtien yhteiskunnalliset muutokset johtivat muun muassa inhimillisemmän Jeesuksen kuvaamiseen alttaritauluissa. Frosterus-Såltin oli aikansa merkittävimpiä alttaritaulumaalareita ja hän kuvasi Jeesuksen usein helposti lähestyttävänä naisten ja lasten seurassa. Joh. 20:17 jaetta on tutkittu paljon, mutta tässä tutkielmassani esittelen aiheen rajauksen vuoksi vain pienen osan siitä, jotta myös omalle pohdinnalleni jää tilaa. Ringa Takasen tutkimukset olivat tärkeänä taustatietonani tutkiessani Frosterus-Såltinia ja Ilmajoen kirkon alttarimaalausta. On myös huomioitava, että Ilmajoen kirkon alttaritaulua ei ole tietojeni mukaan aiemmin analysoitu eksegeettisestä näkökulmasta käsin näin laajasti. Erotan Frosterus-Såltinin maalaamasta alttaritaulusta Raamatun reseption ja taiteilijan muut vaikutteet analysoimalla intertekstuaalisuutta tutkimani jakeen ja alttaritaulumaalauksen välillä. Tämä tapahtuu litteroimalla maalauksen kuvasto auki. Maalauksen litteroituani pystyn vertaamaan sitä Joh. 20:17 jakeeseen. Ymmärtääkseni Frosterus-Såltinia taiteilijana ja hänen taiteensa muita vaikutteita Raamatun ohella, heijastelen Kari Syreenin hermeneuttisen kolmen maailman mallia tulkintani tukena. Syreenin mallin avulla hahmotan Frosterus-Såltinin ja hänen maalaamansa alttaritaulun taustalla vaikuttavaa historiallista ja ideologista maailmaa. Joh. 20:17 jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välillä on havaittavissa vahvaa intertekstuaalisuutta. Jeesuksen maskuliinisuus näyttäytyy tutkimassani jakeessa tiukkasanaisella tilanteen hallinnalla, mutta Frosterus-Såltinin ideologisten lähtökohtien vuoksi Jeesus kuvataan maalauksessa inhimillisenä ja lempeänä. Tuloksieni perusteella voin todeta, että Ilmajoen kirkon alttaritaulussa kuvataan lempeällä, mutta selkeällä tavalla Jeesuksen liminaalitilaa kohtaamisen keskellä.","abstract_has_math":false,"creators":["Meriläinen, Heidi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z","subjects":["Alttaritaulut","eksegetiikka","intertekstuaalisuus","liminaalitila","Raamattu"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202103241704"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202103241704","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/610831","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Meriläinen, Heidi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-03T17:29:51Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-03T17:29:51Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Alttaritaulut","eksegetiikka","intertekstuaalisuus","liminaalitila","Raamattu"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202103241704","http://hdl.handle.net/10138/610831"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkin kandidaatintutkielmassani Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) maalaamaa Ilmajoen kirkon alttaritaulua ja sitä, miten taiteilija ilmentää siinä jakeen Joh. 20:17 tapahtumia. Pyrin selvittämään etenkin, miten Jeesuksen liminaalitilaa on kuvattu teoksessa. Usein syntymä ja kuolema nähdään olosuhteina tai prosesseina, jotka sisältävät liminaalitilan. Liminaalitilalla tarkoitetaan siis jonkun välillä olemista. Tutkimassani jakeessa Jeesus esiintyy kuolleista ylösnousseena, mutta ennen taivaaseenastumista. Liminaalitilan kuvauksen lisäksi tutkimani jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välinen ristiriita kiinnostaa minua. Johanneksen evankeliumissa Jeesus esitetään synoptisiin evankeliumeihin verrattuna varsin maskuliinisesti, kun taas 1800-luvun puolivälistä lähtien yhteiskunnalliset muutokset johtivat muun muassa inhimillisemmän Jeesuksen kuvaamiseen alttaritauluissa. Frosterus-Såltin oli aikansa merkittävimpiä alttaritaulumaalareita ja hän kuvasi Jeesuksen usein helposti lähestyttävänä naisten ja lasten seurassa. Joh. 20:17 jaetta on tutkittu paljon, mutta tässä tutkielmassani esittelen aiheen rajauksen vuoksi vain pienen osan siitä, jotta myös omalle pohdinnalleni jää tilaa. Ringa Takasen tutkimukset olivat tärkeänä taustatietonani tutkiessani Frosterus-Såltinia ja Ilmajoen kirkon alttarimaalausta. On myös huomioitava, että Ilmajoen kirkon alttaritaulua ei ole tietojeni mukaan aiemmin analysoitu eksegeettisestä näkökulmasta käsin näin laajasti. Erotan Frosterus-Såltinin maalaamasta alttaritaulusta Raamatun reseption ja taiteilijan muut vaikutteet analysoimalla intertekstuaalisuutta tutkimani jakeen ja alttaritaulumaalauksen välillä. Tämä tapahtuu litteroimalla maalauksen kuvasto auki. Maalauksen litteroituani pystyn vertaamaan sitä Joh. 20:17 jakeeseen. Ymmärtääkseni Frosterus-Såltinia taiteilijana ja hänen taiteensa muita vaikutteita Raamatun ohella, heijastelen Kari Syreenin hermeneuttisen kolmen maailman mallia tulkintani tukena. Syreenin mallin avulla hahmotan Frosterus-Såltinin ja hänen maalaamansa alttaritaulun taustalla vaikuttavaa historiallista ja ideologista maailmaa. Joh. 20:17 jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välillä on havaittavissa vahvaa intertekstuaalisuutta. Jeesuksen maskuliinisuus näyttäytyy tutkimassani jakeessa tiukkasanaisella tilanteen hallinnalla, mutta Frosterus-Såltinin ideologisten lähtökohtien vuoksi Jeesus kuvataan maalauksessa inhimillisenä ja lempeänä. Tuloksieni perusteella voin todeta, että Ilmajoen kirkon alttaritaulussa kuvataan lempeällä, mutta selkeällä tavalla Jeesuksen liminaalitilaa kohtaamisen keskellä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen Aleksandra Frosterus-Såltinin maalamassa Ilmajoen kirkon alttaritaulussa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Meriläinen, Heidi"],"dc:date.accessioned":["2025-12-03T17:29:51Z"],"dc:date.available":["2025-12-03T17:29:51Z"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tutkin kandidaatintutkielmassani Alexandra Frosterus-Såltinin (1837–1916) maalaamaa Ilmajoen kirkon alttaritaulua ja sitä, miten taiteilija ilmentää siinä jakeen Joh. 20:17 tapahtumia. Pyrin selvittämään etenkin, miten Jeesuksen liminaalitilaa on kuvattu teoksessa. Usein syntymä ja kuolema nähdään olosuhteina tai prosesseina, jotka sisältävät liminaalitilan. Liminaalitilalla tarkoitetaan siis jonkun välillä olemista. Tutkimassani jakeessa Jeesus esiintyy kuolleista ylösnousseena, mutta ennen taivaaseenastumista. Liminaalitilan kuvauksen lisäksi tutkimani jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välinen ristiriita kiinnostaa minua. Johanneksen evankeliumissa Jeesus esitetään synoptisiin evankeliumeihin verrattuna varsin maskuliinisesti, kun taas 1800-luvun puolivälistä lähtien yhteiskunnalliset muutokset johtivat muun muassa inhimillisemmän Jeesuksen kuvaamiseen alttaritauluissa. Frosterus-Såltin oli aikansa merkittävimpiä alttaritaulumaalareita ja hän kuvasi Jeesuksen usein helposti lähestyttävänä naisten ja lasten seurassa. Joh. 20:17 jaetta on tutkittu paljon, mutta tässä tutkielmassani esittelen aiheen rajauksen vuoksi vain pienen osan siitä, jotta myös omalle pohdinnalleni jää tilaa. Ringa Takasen tutkimukset olivat tärkeänä taustatietonani tutkiessani Frosterus-Såltinia ja Ilmajoen kirkon alttarimaalausta. On myös huomioitava, että Ilmajoen kirkon alttaritaulua ei ole tietojeni mukaan aiemmin analysoitu eksegeettisestä näkökulmasta käsin näin laajasti. Erotan Frosterus-Såltinin maalaamasta alttaritaulusta Raamatun reseption ja taiteilijan muut vaikutteet analysoimalla intertekstuaalisuutta tutkimani jakeen ja alttaritaulumaalauksen välillä. Tämä tapahtuu litteroimalla maalauksen kuvasto auki. Maalauksen litteroituani pystyn vertaamaan sitä Joh. 20:17 jakeeseen. Ymmärtääkseni Frosterus-Såltinia taiteilijana ja hänen taiteensa muita vaikutteita Raamatun ohella, heijastelen Kari Syreenin hermeneuttisen kolmen maailman mallia tulkintani tukena. Syreenin mallin avulla hahmotan Frosterus-Såltinin ja hänen maalaamansa alttaritaulun taustalla vaikuttavaa historiallista ja ideologista maailmaa. Joh. 20:17 jakeen ja Frosterus-Såltinin maalauksen välillä on havaittavissa vahvaa intertekstuaalisuutta. Jeesuksen maskuliinisuus näyttäytyy tutkimassani jakeessa tiukkasanaisella tilanteen hallinnalla, mutta Frosterus-Såltinin ideologisten lähtökohtien vuoksi Jeesus kuvataan maalauksessa inhimillisenä ja lempeänä. Tuloksieni perusteella voin todeta, että Ilmajoen kirkon alttaritaulussa kuvataan lempeällä, mutta selkeällä tavalla Jeesuksen liminaalitilaa kohtaamisen keskellä."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202103241704","http://hdl.handle.net/10138/610831"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Alttaritaulut","eksegetiikka","intertekstuaalisuus","liminaalitila","Raamattu"],"dc:title":["Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen Aleksandra Frosterus-Såltinin maalamassa Ilmajoen kirkon alttaritaulussa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z"}