{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/610810"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/610810","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Rippikoulu ympäristökasvattajana: Vihreiden riparien kriteerien tarkastelua ilmastokasvatuksen polkupyörämallin avulla","abstract":"Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten ilmastokasvatuksen polkupyörämalli toteutuu Vihreät riparit -hankkeen leirien kriteereissä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tulosten perusteella ei ollut tarkoitus tehdä yleistyksiä vaan ymmärtää ilmiötä. Aineiston tutkimukselle muodosti Vihreiden ripareiden kriteerit, joita tulkittiin ilmastokasvatuksen mallilla. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia oli havaita Vihreiden riparien kriteerien toteutuvan kiitettävästi kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallissa. Rippikoulun kriteerit huomioivat nuoren kokonaisuutena ja kannustavat toimintaan, tarjoavat tilaa arvopohdinnalle ja luontokokemuksille, mahdollistavat mietiskelyn ja tunteiden käsittelyn sekä pohjaavat tietonsa tutkittuun tietoon ja opastavat sen lähteille nuorenkin. Ainoa puute polkupyörämallin näkökulmasta Vihreiden ripareiden kriteereissä oli toiminnan esteiden tiedostamisen puuttuminen. Johtopäätöksenä ilmastokasvatuksen polkupyörämalli vaikuttaa täydentävän Vihreiden ripareiden kriteereitä. Se näyttää teoriassa toimivan rippikoulun kontekstissa yhtä hyvin kuin muissa konteksteissa tehtävässä ympäristökasvatuksessa. Ottaen huomioon, että sen soveltaminen vaatii pedagogista osaamista. Rippikouluopettajan roolin ympäristökasvattajana ennustetaan kasvavan entisestään ja evankelisluterilaisen kirkon odotetaan hyödyntävän potentiaalinsa eksistentiaalisten kriisien asiantuntijana.","abstract_html":"Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten ilmastokasvatuksen polkupyörämalli toteutuu Vihreät riparit -hankkeen leirien kriteereissä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tulosten perusteella ei ollut tarkoitus tehdä yleistyksiä vaan ymmärtää ilmiötä. Aineiston tutkimukselle muodosti Vihreiden ripareiden kriteerit, joita tulkittiin ilmastokasvatuksen mallilla. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia oli havaita Vihreiden riparien kriteerien toteutuvan kiitettävästi kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallissa. Rippikoulun kriteerit huomioivat nuoren kokonaisuutena ja kannustavat toimintaan, tarjoavat tilaa arvopohdinnalle ja luontokokemuksille, mahdollistavat mietiskelyn ja tunteiden käsittelyn sekä pohjaavat tietonsa tutkittuun tietoon ja opastavat sen lähteille nuorenkin. Ainoa puute polkupyörämallin näkökulmasta Vihreiden ripareiden kriteereissä oli toiminnan esteiden tiedostamisen puuttuminen. Johtopäätöksenä ilmastokasvatuksen polkupyörämalli vaikuttaa täydentävän Vihreiden ripareiden kriteereitä. Se näyttää teoriassa toimivan rippikoulun kontekstissa yhtä hyvin kuin muissa konteksteissa tehtävässä ympäristökasvatuksessa. Ottaen huomioon, että sen soveltaminen vaatii pedagogista osaamista. Rippikouluopettajan roolin ympäristökasvattajana ennustetaan kasvavan entisestään ja evankelisluterilaisen kirkon odotetaan hyödyntävän potentiaalinsa eksistentiaalisten kriisien asiantuntijana.","abstract_has_math":false,"creators":["Himanen, Satu-Sinikka"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z","subjects":["Vihreät riparit","ympäristökasvatus","polkupyörämalli","rippikoulu","ekoteologia","sisällönanalyysi"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202012175349"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202012175349","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/610810","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Himanen, Satu-Sinikka"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-03T17:29:37Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-03T17:29:37Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Vihreät riparit","ympäristökasvatus","polkupyörämalli","rippikoulu","ekoteologia","sisällönanalyysi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202012175349","http://hdl.handle.net/10138/610810"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten ilmastokasvatuksen polkupyörämalli toteutuu Vihreät riparit -hankkeen leirien kriteereissä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tulosten perusteella ei ollut tarkoitus tehdä yleistyksiä vaan ymmärtää ilmiötä. Aineiston tutkimukselle muodosti Vihreiden ripareiden kriteerit, joita tulkittiin ilmastokasvatuksen mallilla. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia oli havaita Vihreiden riparien kriteerien toteutuvan kiitettävästi kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallissa. Rippikoulun kriteerit huomioivat nuoren kokonaisuutena ja kannustavat toimintaan, tarjoavat tilaa arvopohdinnalle ja luontokokemuksille, mahdollistavat mietiskelyn ja tunteiden käsittelyn sekä pohjaavat tietonsa tutkittuun tietoon ja opastavat sen lähteille nuorenkin. Ainoa puute polkupyörämallin näkökulmasta Vihreiden ripareiden kriteereissä oli toiminnan esteiden tiedostamisen puuttuminen. Johtopäätöksenä ilmastokasvatuksen polkupyörämalli vaikuttaa täydentävän Vihreiden ripareiden kriteereitä. Se näyttää teoriassa toimivan rippikoulun kontekstissa yhtä hyvin kuin muissa konteksteissa tehtävässä ympäristökasvatuksessa. Ottaen huomioon, että sen soveltaminen vaatii pedagogista osaamista. Rippikouluopettajan roolin ympäristökasvattajana ennustetaan kasvavan entisestään ja evankelisluterilaisen kirkon odotetaan hyödyntävän potentiaalinsa eksistentiaalisten kriisien asiantuntijana."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Rippikoulu ympäristökasvattajana: Vihreiden riparien kriteerien tarkastelua ilmastokasvatuksen polkupyörämallin avulla"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Himanen, Satu-Sinikka"],"dc:date.accessioned":["2025-12-03T17:29:37Z"],"dc:date.available":["2025-12-03T17:29:37Z"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten ilmastokasvatuksen polkupyörämalli toteutuu Vihreät riparit -hankkeen leirien kriteereissä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tulosten perusteella ei ollut tarkoitus tehdä yleistyksiä vaan ymmärtää ilmiötä. Aineiston tutkimukselle muodosti Vihreiden ripareiden kriteerit, joita tulkittiin ilmastokasvatuksen mallilla. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia oli havaita Vihreiden riparien kriteerien toteutuvan kiitettävästi kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallissa. Rippikoulun kriteerit huomioivat nuoren kokonaisuutena ja kannustavat toimintaan, tarjoavat tilaa arvopohdinnalle ja luontokokemuksille, mahdollistavat mietiskelyn ja tunteiden käsittelyn sekä pohjaavat tietonsa tutkittuun tietoon ja opastavat sen lähteille nuorenkin. Ainoa puute polkupyörämallin näkökulmasta Vihreiden ripareiden kriteereissä oli toiminnan esteiden tiedostamisen puuttuminen. Johtopäätöksenä ilmastokasvatuksen polkupyörämalli vaikuttaa täydentävän Vihreiden ripareiden kriteereitä. Se näyttää teoriassa toimivan rippikoulun kontekstissa yhtä hyvin kuin muissa konteksteissa tehtävässä ympäristökasvatuksessa. Ottaen huomioon, että sen soveltaminen vaatii pedagogista osaamista. Rippikouluopettajan roolin ympäristökasvattajana ennustetaan kasvavan entisestään ja evankelisluterilaisen kirkon odotetaan hyödyntävän potentiaalinsa eksistentiaalisten kriisien asiantuntijana."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202012175349","http://hdl.handle.net/10138/610810"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Vihreät riparit","ympäristökasvatus","polkupyörämalli","rippikoulu","ekoteologia","sisällönanalyysi"],"dc:title":["Rippikoulu ympäristökasvattajana: Vihreiden riparien kriteerien tarkastelua ilmastokasvatuksen polkupyörämallin avulla"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z"}