"Kastakaa veljet, sitä varten olemme tänne tulleet!" : Suomen evakelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon toiminta ja ristiriidat Aunuksen piirissä vuosina 1941-1942

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa ja jännitteitä Itä-Karjalan sotilashallintoalueen Aunuksen piirissä vuosina 1941 ja 1942. Lähteet ja kirjallisuus on valittu siten, että ne vastaavat tutkielmassa esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman laajasti ja laadukkaasti. Aluksi tutkielma kartoittaa toisen maailmansodan ja talvisodan syttymisen syitä. Talvisodan päättymisestä ja Moskovan välirauhan kautta, tie johtaa operaatio Barbarossaan, jatkosodan hyökkäysvaiheeseen ja lopulta Aunuksen ja miltei koko Itä-Karjalan valtaukseen. Tämän jälkeen tutkielma keskittyy syvemmin kirkolliseen toimintaan, käyden läpi kirkollista reagointia jatkosodan hyökkäysvaiheeseen, Itä-Karjalan kirkollista tilannetta suomalaisten saavuttua alueelle, kirkollisten vastakkainasettelun syntyä, kastekiistaa, ”Syvärin kirkolliskokousta”, tilanteen ratkeamista ja yleisen seurakuntaelämän muotoutumista. Jatkosodan hyökkäysvaiheeseen suhtauduttiin revanssimielessä ”nyt otetaan korkojen kera takaisin kaikki mitä menetettiin”. Tämä asenne on aineiston perusteella havaittavissa molemmissa tarkastelluissa kirkkokunnissa. Aunuksen piirin alueelle saavuttaessa alueen kirkollinen tilanne oli 1900-luvun alun huippuvuosiin verrattuna erittäin huono, mutta se sinnitteli hengissä, pääosin ihmisten kotona harjoitetun uskonnollisuuden turvin. Monet luterilaiset toimijat näkivät alueen ”tyhjänä pakanamaana”. Monet ortodoksiset toimijat jopa yllättyivät positiivisesti näkemästään ja olivat ymmärtäväisempiä. Aunuksen piirin ihmisten suuri kastamattomuuden määrä sytytti suurimmat ristiriidat. Ortodoksit korostivat kiistassa ortodoksisen tradition ja historian ensisijaisuutta, luterilaiset puolestaan halusivat tehdä alueesta mahdollisimman suomalaisen, jota luterilaisen kirkon jäseneksi kastaminen palveli. Useita kuukausia kestänyt epäselvä tilanne kastekieltoineen ja tunnustuksellisen julistuksen kieltoineen lopulta ratkesi, kun Mannerheim antoi alueelle uudet määräykset. Uusien määräysten puitteissa molemmille kirkkokunnille taattiin kuta kuinkin tasapuoliset toimintamahdollisuudet, mikä johti seurakuntaelämän raamien muodostumisen ja suurimpien ristiriitojen laantumisen.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2019

Author dc:creator

• Juutila, Markus

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Theology
• Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten

• Jatkosota
• Itä-Karjala
• Aunus
• Suomen evankelis-luterilainen kirkko
• Suomen ortodoksinen kirkko
• sotilaspastori

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201911113877

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/610689