Musiikin vaikutus puheen ja äänien hermostolliseen prosessointiin alle 18 kuukauden ikäisillä vauvoilla

Tavoitteet: Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on ottaa selvää, millä tavoin musiikin vaikutuksia äänien ja puheen hermostolliseen käsittelyyn on tutkittu alle 18 kuukautta vanhoilla vauvoilla ja mil- laisia nämä vaikutukset ovat. Lisäksi tavoitteena on selvittää aktiivisen ja passiivisen musiikkitoimin- nan vaikutuksien eroja. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikilla voisi olla vaikutusta vau- vojen varhaisiin kielellisiin taitoihin sekä puheäänien käsittelyyn aivoissa. Lisäksi tiedetään, että ym- päristöllä ja ympäristön äänimaailmalla on merkittävä vaikutus vauvojen hermostolliseen kehitykseen. Musiikin aiheuttamia hermostollisia muutoksia vauvoilla tunnetaan kuitenkin vielä varsin vähän. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin tammi- kuussa 2025 PubMed- ja Scopus-tietokannoista käyttäen aihepiirin avainsanoista koostuvaa hakulau- seketta: (baby OR babies OR infan* OR neonat*) AND (music* AND (intervention OR exposure OR training OR engagement OR listening OR activit*)) AND ((neural AND speech AND processing) OR (auditory AND processing) OR (speech AND perception)). Lopullinen aineisto koostui kuudesta ver- taisarvioidusta, englanninkielisestä tieteellisestä artikkelista, jotka oli julkaistu vuosien 2011 ja 2023 välillä. Aineiston analyysi tehtiin lukemalla artikkelit systemaattisesti läpi useita kertoja etsien niistä vastauksia tutkimuskysymyksiin. Löytyneistä tiedoista pidettiin alusta asti kirjaa. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että musiikin vaikutuksia vauvojen aivotoimintaan ja erityisesti kuulonvaraisen tiedon käsittelyyn on tutkittu yhdistämällä musiikki-inter- ventio aivotutkimusmenetelmiin. Vauvojen aivoja tutkittiin sekä aivosähkökäyrän että magnetoenke- falografian keinoin, tarkastellen erilaisia vasteita varhaisista aivorunkovasteista korkeampaa proses- soinnin tasoa heijastaviin aivokuorelta mitattaviin vasteisiin. Musiikille altistuminen vaikutti näihin vauvoilta mitattuihin aivovasteisiin ja muutoksia havaittiin erityisesti vasteiden suuruuksissa sekä la- tenssiajoissa. Nämä muutokset heijastavat mahdollisesti tehostunutta kykyä prosessoida ääniä ja pu- hetta. Olisi kuitenkin tärkeää saada lisää tietoa siitä, kuinka pysyviä nämä tutkimuksessa havaitut ai- vojen plastiset muutokset ovat ja millaisia vaikutuksia varhaisella musiikki-interventiolla on lapsen kielellisiin taitoihin vielä myöhäisemmässä vaiheessa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2025

Author dc:creator

• Eskelinen, Vilma

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Medicine
• Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten

• musiikki
• vauva
• kuulonvarainen prosessointi
• EEG
• MEG

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202506162922

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/606619