{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/606335"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/606335","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Transdiagnostinen näkökulma psykoosiin – diagnoosijärjestelmän kriittistä tarkastelua","abstract":"Psykoosin määritelmä on muovautunut viimeisien vuosikymmenien aikana kuvaamaan syndroomaa, jossa tyypillistä ovat hallusinaatiot, deluusiot ja ajattelun häiriöt. Se liittyy etenkin psykoottisiin häiriöihin, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä yksilölle ja huomattavaa rasitetta yhteiskunnalle. Tämän lisäksi tutkimukset ovat löytäneet syndrooman liittyvän muihin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen ja ilmenevän lievemmässä muodossa myös väestötasolla. Psykoottista oireilua sisältävät häiriöt omaavat enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia: eri diagnoosiluokissa ilmenee muun muassa samanlaisia kognition vajeita ja neurobiologisia poikkeavuuksia. Nykyiset kliiniset määritelmät psykoosille eivät vaikuta tarpeeksi kattavilta kuvaamaan syndroomaa. Tässä tutkielmassa aluksi tarkasteltiin psykoosia diagnoosijärjestelmän pohjalta, jonka jälkeen ilmiötä tarkasteltiin transdiagnostisesti ilman kliinistä kategorisointia. Tutkielmassa verrattiin diagnoosijärjestelmän näkemystä psykoosista transdiagnostisen näkökulman kanssa, ja tutkielman tavoitteena on luoda psykoosista ajankohtainen, kriittinen ja kattava katsaus. Tutkielman kirjallisuushaku tehtiin PubMed-tietokannasta, ja artikkeleiksi valittiin ajankohtaisia katsauksia ja tutkimuksia, jotka toivat psykoosin syndroomaan uutta perspektiiviä. Artikkeleissa käsiteltiin DSM-5:n näkemystä psykoosista sekä kahta transdiagnostista viitekehystä. Psykopatologian hierarkkisessa taksonomiassa (HiTOP) psykoosia tarkastellaan psykologisen toiminnan jatkumoiden kautta, kun taas Research Domain Criteriassa (RDoC) psykoosia lähestytään neurobiologisten mekanismien avulla. Viitekehykset tarjoavat toisiaan täydentävää perspektiiviä psykoosin syndroomaan. Tutkielman perusteella psykoosi oli luonteeltaan transdiagnostinen, etiologialtaan moninainen ja vielä osin epäselvä ilmiö. Syndroomaan liittyi monia transdiagnostisia prosesseja ja mekanismeja, ja sitä pystyi hahmottamaan sekä dimensionaalisesti että hierarkkisesti. Transdiagnostinen tutkimus saattaa kehittää biologisia hoitomuotoja ja löytää kliinistä käytäntöä parantavia yhteyksiä eri diagnoosien välillä. Diagnostiset järjestelmät tulevat vielä pitkään johtamaan käsitystämme mielenterveydestä, mutta transdiagnostinen näkemys on saamassa merkittävää jalansijaa, ja sillä on potentiaalia informoida tulevien diagnoosijärjestelmien sisältöjä.","abstract_html":"Psykoosin määritelmä on muovautunut viimeisien vuosikymmenien aikana kuvaamaan syndroomaa, jossa tyypillistä ovat hallusinaatiot, deluusiot ja ajattelun häiriöt. Se liittyy etenkin psykoottisiin häiriöihin, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä yksilölle ja huomattavaa rasitetta yhteiskunnalle. Tämän lisäksi tutkimukset ovat löytäneet syndrooman liittyvän muihin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen ja ilmenevän lievemmässä muodossa myös väestötasolla. Psykoottista oireilua sisältävät häiriöt omaavat enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia: eri diagnoosiluokissa ilmenee muun muassa samanlaisia kognition vajeita ja neurobiologisia poikkeavuuksia. Nykyiset kliiniset määritelmät psykoosille eivät vaikuta tarpeeksi kattavilta kuvaamaan syndroomaa. Tässä tutkielmassa aluksi tarkasteltiin psykoosia diagnoosijärjestelmän pohjalta, jonka jälkeen ilmiötä tarkasteltiin transdiagnostisesti ilman kliinistä kategorisointia. Tutkielmassa verrattiin diagnoosijärjestelmän näkemystä psykoosista transdiagnostisen näkökulman kanssa, ja tutkielman tavoitteena on luoda psykoosista ajankohtainen, kriittinen ja kattava katsaus. Tutkielman kirjallisuushaku tehtiin PubMed-tietokannasta, ja artikkeleiksi valittiin ajankohtaisia katsauksia ja tutkimuksia, jotka toivat psykoosin syndroomaan uutta perspektiiviä. Artikkeleissa käsiteltiin DSM-5:n näkemystä psykoosista sekä kahta transdiagnostista viitekehystä. Psykopatologian hierarkkisessa taksonomiassa (HiTOP) psykoosia tarkastellaan psykologisen toiminnan jatkumoiden kautta, kun taas Research Domain Criteriassa (RDoC) psykoosia lähestytään neurobiologisten mekanismien avulla. Viitekehykset tarjoavat toisiaan täydentävää perspektiiviä psykoosin syndroomaan. Tutkielman perusteella psykoosi oli luonteeltaan transdiagnostinen, etiologialtaan moninainen ja vielä osin epäselvä ilmiö. Syndroomaan liittyi monia transdiagnostisia prosesseja ja mekanismeja, ja sitä pystyi hahmottamaan sekä dimensionaalisesti että hierarkkisesti. Transdiagnostinen tutkimus saattaa kehittää biologisia hoitomuotoja ja löytää kliinistä käytäntöä parantavia yhteyksiä eri diagnoosien välillä. Diagnostiset järjestelmät tulevat vielä pitkään johtamaan käsitystämme mielenterveydestä, mutta transdiagnostinen näkemys on saamassa merkittävää jalansijaa, ja sillä on potentiaalia informoida tulevien diagnoosijärjestelmien sisältöjä.","abstract_has_math":false,"creators":["Salakka, Saara"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":["Psykoosi","psykoottiset häiriöt","transdiagnostinen","dimensionaalinen","DSM","HiTOP","RDoC"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202407113730"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202407113730","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/606335","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Salakka, Saara"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-01T15:28:30Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-01T15:28:30Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Psykoosi","psykoottiset häiriöt","transdiagnostinen","dimensionaalinen","DSM","HiTOP","RDoC"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202407113730","http://hdl.handle.net/10138/606335"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Psykoosin määritelmä on muovautunut viimeisien vuosikymmenien aikana kuvaamaan syndroomaa, jossa tyypillistä ovat hallusinaatiot, deluusiot ja ajattelun häiriöt. Se liittyy etenkin psykoottisiin häiriöihin, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä yksilölle ja huomattavaa rasitetta yhteiskunnalle. Tämän lisäksi tutkimukset ovat löytäneet syndrooman liittyvän muihin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen ja ilmenevän lievemmässä muodossa myös väestötasolla. Psykoottista oireilua sisältävät häiriöt omaavat enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia: eri diagnoosiluokissa ilmenee muun muassa samanlaisia kognition vajeita ja neurobiologisia poikkeavuuksia. Nykyiset kliiniset määritelmät psykoosille eivät vaikuta tarpeeksi kattavilta kuvaamaan syndroomaa. Tässä tutkielmassa aluksi tarkasteltiin psykoosia diagnoosijärjestelmän pohjalta, jonka jälkeen ilmiötä tarkasteltiin transdiagnostisesti ilman kliinistä kategorisointia. Tutkielmassa verrattiin diagnoosijärjestelmän näkemystä psykoosista transdiagnostisen näkökulman kanssa, ja tutkielman tavoitteena on luoda psykoosista ajankohtainen, kriittinen ja kattava katsaus. Tutkielman kirjallisuushaku tehtiin PubMed-tietokannasta, ja artikkeleiksi valittiin ajankohtaisia katsauksia ja tutkimuksia, jotka toivat psykoosin syndroomaan uutta perspektiiviä. Artikkeleissa käsiteltiin DSM-5:n näkemystä psykoosista sekä kahta transdiagnostista viitekehystä. Psykopatologian hierarkkisessa taksonomiassa (HiTOP) psykoosia tarkastellaan psykologisen toiminnan jatkumoiden kautta, kun taas Research Domain Criteriassa (RDoC) psykoosia lähestytään neurobiologisten mekanismien avulla. Viitekehykset tarjoavat toisiaan täydentävää perspektiiviä psykoosin syndroomaan. Tutkielman perusteella psykoosi oli luonteeltaan transdiagnostinen, etiologialtaan moninainen ja vielä osin epäselvä ilmiö. Syndroomaan liittyi monia transdiagnostisia prosesseja ja mekanismeja, ja sitä pystyi hahmottamaan sekä dimensionaalisesti että hierarkkisesti. Transdiagnostinen tutkimus saattaa kehittää biologisia hoitomuotoja ja löytää kliinistä käytäntöä parantavia yhteyksiä eri diagnoosien välillä. Diagnostiset järjestelmät tulevat vielä pitkään johtamaan käsitystämme mielenterveydestä, mutta transdiagnostinen näkemys on saamassa merkittävää jalansijaa, ja sillä on potentiaalia informoida tulevien diagnoosijärjestelmien sisältöjä.","The definition of psychosis has evolved over the past few decades to describe a syndrome which includes hallucinations, delusions, and thought disorders. Psychosis is especially associated with psychotic disorders and they cause significant suffering to the individual and a considerable burden to society. In addition, studies have found the syndrome to be associated with other mental disorders such as depression. Milder expressions of psychosis can also be measured in the general population. Disorders that include psychotic symptoms have more similarities than differences: different diagnoses may have similar cognitive deficits and neurobiological abnormalities. The current clinical definition for psychosis does not appear to be comprehensive enough to describe its nature. In this thesis psychosis was initially examined based on the diagnostic system, after which the phenomenon was reviewed transdiagnostically without clinical categorization. The view of the diagnostic system on psychosis was then compared with the transdiagnostic perspective. The purpose of this thesis is to provide a comprehensive, critical, and current overview of the understanding of psychosis. The literature search for this thesis was done on the PubMed database, and current reviews and studies were selected as articles that brought a new perspective to psychosis. The articles examined the DSM-5’s view of psychosis as well as two major dimensional frameworks. In the Hierarchical Taxonomy of Psychopathology (HiTOP) psychosis is viewed through the continuum of psychological processes, whereas in the Research Domain Criteria (RDoC) psychosis is approached through neurobiological mechanisms. The frameworks provided a complementary perspective on psychosis. According to this thesis, psychosis was a syndrome of transdiagnostic nature, of diverse etiology and still partly unclear. The syndrome involved many transdiagnostic processes and mechanisms and could be perceived both dimensionally and hierarchically. Transdiagnostic research may develop biological treatment methods and find ways to improve clinical practice between different diagnoses. Diagnostic systems will lead our understanding of mental health for a long time to come, but the transdiagnostic perspective is gaining significant ground and has the potential to inform future diagnostic systems."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Transdiagnostinen näkökulma psykoosiin – diagnoosijärjestelmän kriittistä tarkastelua"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Salakka, Saara"],"dc:date.accessioned":["2025-12-01T15:28:30Z"],"dc:date.available":["2025-12-01T15:28:30Z"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Psykoosin määritelmä on muovautunut viimeisien vuosikymmenien aikana kuvaamaan syndroomaa, jossa tyypillistä ovat hallusinaatiot, deluusiot ja ajattelun häiriöt. Se liittyy etenkin psykoottisiin häiriöihin, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä yksilölle ja huomattavaa rasitetta yhteiskunnalle. Tämän lisäksi tutkimukset ovat löytäneet syndrooman liittyvän muihin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen ja ilmenevän lievemmässä muodossa myös väestötasolla. Psykoottista oireilua sisältävät häiriöt omaavat enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia: eri diagnoosiluokissa ilmenee muun muassa samanlaisia kognition vajeita ja neurobiologisia poikkeavuuksia. Nykyiset kliiniset määritelmät psykoosille eivät vaikuta tarpeeksi kattavilta kuvaamaan syndroomaa. Tässä tutkielmassa aluksi tarkasteltiin psykoosia diagnoosijärjestelmän pohjalta, jonka jälkeen ilmiötä tarkasteltiin transdiagnostisesti ilman kliinistä kategorisointia. Tutkielmassa verrattiin diagnoosijärjestelmän näkemystä psykoosista transdiagnostisen näkökulman kanssa, ja tutkielman tavoitteena on luoda psykoosista ajankohtainen, kriittinen ja kattava katsaus. Tutkielman kirjallisuushaku tehtiin PubMed-tietokannasta, ja artikkeleiksi valittiin ajankohtaisia katsauksia ja tutkimuksia, jotka toivat psykoosin syndroomaan uutta perspektiiviä. Artikkeleissa käsiteltiin DSM-5:n näkemystä psykoosista sekä kahta transdiagnostista viitekehystä. Psykopatologian hierarkkisessa taksonomiassa (HiTOP) psykoosia tarkastellaan psykologisen toiminnan jatkumoiden kautta, kun taas Research Domain Criteriassa (RDoC) psykoosia lähestytään neurobiologisten mekanismien avulla. Viitekehykset tarjoavat toisiaan täydentävää perspektiiviä psykoosin syndroomaan. Tutkielman perusteella psykoosi oli luonteeltaan transdiagnostinen, etiologialtaan moninainen ja vielä osin epäselvä ilmiö. Syndroomaan liittyi monia transdiagnostisia prosesseja ja mekanismeja, ja sitä pystyi hahmottamaan sekä dimensionaalisesti että hierarkkisesti. Transdiagnostinen tutkimus saattaa kehittää biologisia hoitomuotoja ja löytää kliinistä käytäntöä parantavia yhteyksiä eri diagnoosien välillä. Diagnostiset järjestelmät tulevat vielä pitkään johtamaan käsitystämme mielenterveydestä, mutta transdiagnostinen näkemys on saamassa merkittävää jalansijaa, ja sillä on potentiaalia informoida tulevien diagnoosijärjestelmien sisältöjä.","The definition of psychosis has evolved over the past few decades to describe a syndrome which includes hallucinations, delusions, and thought disorders. Psychosis is especially associated with psychotic disorders and they cause significant suffering to the individual and a considerable burden to society. In addition, studies have found the syndrome to be associated with other mental disorders such as depression. Milder expressions of psychosis can also be measured in the general population. Disorders that include psychotic symptoms have more similarities than differences: different diagnoses may have similar cognitive deficits and neurobiological abnormalities. The current clinical definition for psychosis does not appear to be comprehensive enough to describe its nature. In this thesis psychosis was initially examined based on the diagnostic system, after which the phenomenon was reviewed transdiagnostically without clinical categorization. The view of the diagnostic system on psychosis was then compared with the transdiagnostic perspective. The purpose of this thesis is to provide a comprehensive, critical, and current overview of the understanding of psychosis. The literature search for this thesis was done on the PubMed database, and current reviews and studies were selected as articles that brought a new perspective to psychosis. The articles examined the DSM-5’s view of psychosis as well as two major dimensional frameworks. In the Hierarchical Taxonomy of Psychopathology (HiTOP) psychosis is viewed through the continuum of psychological processes, whereas in the Research Domain Criteria (RDoC) psychosis is approached through neurobiological mechanisms. The frameworks provided a complementary perspective on psychosis. According to this thesis, psychosis was a syndrome of transdiagnostic nature, of diverse etiology and still partly unclear. The syndrome involved many transdiagnostic processes and mechanisms and could be perceived both dimensionally and hierarchically. Transdiagnostic research may develop biological treatment methods and find ways to improve clinical practice between different diagnoses. Diagnostic systems will lead our understanding of mental health for a long time to come, but the transdiagnostic perspective is gaining significant ground and has the potential to inform future diagnostic systems."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202407113730","http://hdl.handle.net/10138/606335"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Psykoosi","psykoottiset häiriöt","transdiagnostinen","dimensionaalinen","DSM","HiTOP","RDoC"],"dc:title":["Transdiagnostinen näkökulma psykoosiin – diagnoosijärjestelmän kriittistä tarkastelua"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}