Kognitiivisen reservin yhteys Alzheimerin taudin neuropatologian kehittymiseen

Tavoitteet. Väestön ikääntymisen myötä monet sairaudet, mukaan lukien muistisairaudet tulevat lisääntymään. Alzheimerin tauti on merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus, johon riski sairastua kasvaa voimakkaasti iän myötä. Väestön ikääntyminen asettaa haasteita Alzheimerin taudin interventio-, diagnoosi- ja hoitomenetelmille. Ymmärrys sairauden riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä sen etenemisestä niin neuropatologian kuin kliinisen oireiston suhteen auttaa tuleviin haasteisiin vastaamisessa. Kognitiivisen reservin teoria lisää osaltaan tätä ymmärrystä, toisaalta sairastumisriskiä pienentävistä tekijöistä, toisaalta sairauden neuropatologian ja kliinisen ilmentymisen välisestä suhteesta. Kognitiivisen reservin tiedetään antavan yksilölle suojaa Alzheimerin taudin dementiaoireita vastaan ja hidastavan toimintakyvyn laskua. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, voiko kognitiivinen reservi suojata yksilöä myös Alzheimerin taudin patologian kehittymiseltä. Menetelmät. Kirjallisuushaku suoritettiin käyttämällä Helka, PubMed ja Scopus tietokantoja. Hakutermeinä käytettiin Cognitive reserve AND Alzheimer’s disease, Alzheimer’s disease biomarkers, Alzheimer’s disease pathology ja Cognitive reserve measurement. Varhaisella iällä (<65v) alkavaa Alzheimerin tautia koskevat tutkimukset jätettiin huomiotta. Muita ehtoja tutkimusajankohdan tai -menetelmien suhteen ei asetettu. Tutkimuskysymyksen kannalta katsaukseen löytyi neljä ’ydintutkimusta’, joista kolme käsitteli kognitiivisen reservin yhteyttä Alzheimerin taudin keskeisimpien biomarkkereiden kehittymiseen. Yksi tutkimuksista käsitteli Alzheimerin taudin tunnetuimman geneettisen riskitekijän, apolipoproteiini E4 alleelin vaikutusta yksilön koulutustaustan ja hippokampuksen rakenteen väliseen suhteeseen. Tulokset ja johtopäätökset. Kognitiivisen reservin ja alzheimerin taudin biomarkkereiden välistä yhteyttä käsitelleet tutkimukset antavat viitteitä siitä, että korkeampi reservi saattaa ehkäistä Beta-amyloidiplakkien muodostumista aivoihin. Tutkimukset sisälsivät tiettyjä rajoitteita, ja olemassa olevat tulokset perustuvat yksittäisiin mittareihin ja pieneen määrään koehenkilöitä. Aiheesta tarvitaan lisää pitkittäistutkimusta. APOE4 alleelin vaikutusta koulutuksen ja hippokampuksen rakenteen väliseen yhteyteen selvittänyt tutkimus osoitti, että riskigeenin kantajilla mediaalisen ohimolohkon tiettyjen alueiden kortikaalinen paksuus lisääntyi suhteessa opiskeluvuosien määrään. Vastaavaa ei havaittu matalan riskin ryhmässä. Havainto kaipaa lisätutkimusta.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Kekkonen, Niko

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine
• Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten

• Kognitiivinen reservi
• Alzheimerin taudin neuropatologia
• Alzheimerin taudin kliiniset oireet

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202407113716

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/606237