{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/606169"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/606169","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksen vaikuttavuus","abstract":"Tavoitteet. Aivovauriosta seuranneessa afasiassa voi kirjoitustaitoon liittyvä äänne-kirjain -vastaavuustieto häiriintyä. Kirjoittaminen on yhteiskunnassamme keskeinen taito, joten sen kuntoutuminen on tärkeä osa afasiasta kuntoutumista. Tutkimuksessa luodaan katsaus afasian äänne-kirjain -vastaavuustiedon häiriön kuntoutukseen sekä kuntoutuksen vaikutuksiin kirjoittamiseen, kieleen, toiminnalliseen kommunikaatioon ja arjessa selviytymiseen. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta sekä käsinpominnalla. Hakulauseke oli muotoa aphasia AND (writing OR spelling OR agraphia OR dysgraphia) AND (rehabilit* OR therap* OR treatment* OR intervention*) AND (outcome* OR effect*). Haun kautta aineistoon valikoitui 8 ja käsinpominnalla 2 vertaisarvioitua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Interventiot sisälsivät eniten fonologisen analyysin tehtäviä, sanelukirjoittamista ja avainsanojen hyödyntämistä. Ne erosivat toisistaan painottumisessa subleksikaaliseen reittiin vs. kirjoittamisen tiedonkäsittelyn kokonaisuuteen sekä siinä, kuinka pitkän tekstin tuottamista kuntoutettiin. Tuloksia eri interventioiden paremmuudesta ei noussut esiin. Kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia äänne-kirjain -vastaavuuksien oppimiseen ja näiden vastaavuuksien soveltamiseen sanatasoisessa kirjoittamisessa. Positiivisia vaikutuksia havaittiin myös pidemmän tekstin tuottamiseen. Arjessa selviytymisen näkökulmaa oli huomioitu vain vähän, mutta raportoidut vaikutukset olivat positiivisia. Kirjoittamisen ja lukemisen subleksikaalisten taitojen kuntoutumisella oli toisiinsa yleistyviä vaikutuksia. Kuntoutuksesta saadut hyödyt olivat säilyneet seurantamittauksissa. Vaikutukset leksikaaliseen kirjoittamiseen, suulliseen nimeämiseen ja fonologisten taitojen kokonaisuuteen olivat epäselviä. Tulosten perusteella afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia.","abstract_html":"Tavoitteet. Aivovauriosta seuranneessa afasiassa voi kirjoitustaitoon liittyvä äänne-kirjain -vastaavuustieto häiriintyä. Kirjoittaminen on yhteiskunnassamme keskeinen taito, joten sen kuntoutuminen on tärkeä osa afasiasta kuntoutumista. Tutkimuksessa luodaan katsaus afasian äänne-kirjain -vastaavuustiedon häiriön kuntoutukseen sekä kuntoutuksen vaikutuksiin kirjoittamiseen, kieleen, toiminnalliseen kommunikaatioon ja arjessa selviytymiseen. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta sekä käsinpominnalla. Hakulauseke oli muotoa aphasia AND (writing OR spelling OR agraphia OR dysgraphia) AND (rehabilit* OR therap* OR treatment* OR intervention*) AND (outcome* OR effect*). Haun kautta aineistoon valikoitui 8 ja käsinpominnalla 2 vertaisarvioitua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Interventiot sisälsivät eniten fonologisen analyysin tehtäviä, sanelukirjoittamista ja avainsanojen hyödyntämistä. Ne erosivat toisistaan painottumisessa subleksikaaliseen reittiin vs. kirjoittamisen tiedonkäsittelyn kokonaisuuteen sekä siinä, kuinka pitkän tekstin tuottamista kuntoutettiin. Tuloksia eri interventioiden paremmuudesta ei noussut esiin. Kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia äänne-kirjain -vastaavuuksien oppimiseen ja näiden vastaavuuksien soveltamiseen sanatasoisessa kirjoittamisessa. Positiivisia vaikutuksia havaittiin myös pidemmän tekstin tuottamiseen. Arjessa selviytymisen näkökulmaa oli huomioitu vain vähän, mutta raportoidut vaikutukset olivat positiivisia. Kirjoittamisen ja lukemisen subleksikaalisten taitojen kuntoutumisella oli toisiinsa yleistyviä vaikutuksia. Kuntoutuksesta saadut hyödyt olivat säilyneet seurantamittauksissa. Vaikutukset leksikaaliseen kirjoittamiseen, suulliseen nimeämiseen ja fonologisten taitojen kokonaisuuteen olivat epäselviä. Tulosten perusteella afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia.","abstract_has_math":false,"creators":["Peltomaa, Heidi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2019,"date_issued":"2019","date_published":"2019","updated_at":"2026-07-27T19:56:19Z","subjects":["afasiakuntoutus","fonologinen agrafia","foneemi-grafeemi -muunnos"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202407113708"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202407113708","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/606169","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Peltomaa, Heidi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-01T15:27:21Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-01T15:27:21Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2019"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["afasiakuntoutus","fonologinen agrafia","foneemi-grafeemi -muunnos"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202407113708","http://hdl.handle.net/10138/606169"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Aivovauriosta seuranneessa afasiassa voi kirjoitustaitoon liittyvä äänne-kirjain -vastaavuustieto häiriintyä. Kirjoittaminen on yhteiskunnassamme keskeinen taito, joten sen kuntoutuminen on tärkeä osa afasiasta kuntoutumista. Tutkimuksessa luodaan katsaus afasian äänne-kirjain -vastaavuustiedon häiriön kuntoutukseen sekä kuntoutuksen vaikutuksiin kirjoittamiseen, kieleen, toiminnalliseen kommunikaatioon ja arjessa selviytymiseen. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta sekä käsinpominnalla. Hakulauseke oli muotoa aphasia AND (writing OR spelling OR agraphia OR dysgraphia) AND (rehabilit* OR therap* OR treatment* OR intervention*) AND (outcome* OR effect*). Haun kautta aineistoon valikoitui 8 ja käsinpominnalla 2 vertaisarvioitua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Interventiot sisälsivät eniten fonologisen analyysin tehtäviä, sanelukirjoittamista ja avainsanojen hyödyntämistä. Ne erosivat toisistaan painottumisessa subleksikaaliseen reittiin vs. kirjoittamisen tiedonkäsittelyn kokonaisuuteen sekä siinä, kuinka pitkän tekstin tuottamista kuntoutettiin. Tuloksia eri interventioiden paremmuudesta ei noussut esiin. Kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia äänne-kirjain -vastaavuuksien oppimiseen ja näiden vastaavuuksien soveltamiseen sanatasoisessa kirjoittamisessa. Positiivisia vaikutuksia havaittiin myös pidemmän tekstin tuottamiseen. Arjessa selviytymisen näkökulmaa oli huomioitu vain vähän, mutta raportoidut vaikutukset olivat positiivisia. Kirjoittamisen ja lukemisen subleksikaalisten taitojen kuntoutumisella oli toisiinsa yleistyviä vaikutuksia. Kuntoutuksesta saadut hyödyt olivat säilyneet seurantamittauksissa. Vaikutukset leksikaaliseen kirjoittamiseen, suulliseen nimeämiseen ja fonologisten taitojen kokonaisuuteen olivat epäselviä. Tulosten perusteella afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia.","-"]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksen vaikuttavuus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Peltomaa, Heidi"],"dc:date.accessioned":["2025-12-01T15:27:21Z"],"dc:date.available":["2025-12-01T15:27:21Z"],"dc:date.issued":["2019"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Aivovauriosta seuranneessa afasiassa voi kirjoitustaitoon liittyvä äänne-kirjain -vastaavuustieto häiriintyä. Kirjoittaminen on yhteiskunnassamme keskeinen taito, joten sen kuntoutuminen on tärkeä osa afasiasta kuntoutumista. Tutkimuksessa luodaan katsaus afasian äänne-kirjain -vastaavuustiedon häiriön kuntoutukseen sekä kuntoutuksen vaikutuksiin kirjoittamiseen, kieleen, toiminnalliseen kommunikaatioon ja arjessa selviytymiseen. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta sekä käsinpominnalla. Hakulauseke oli muotoa aphasia AND (writing OR spelling OR agraphia OR dysgraphia) AND (rehabilit* OR therap* OR treatment* OR intervention*) AND (outcome* OR effect*). Haun kautta aineistoon valikoitui 8 ja käsinpominnalla 2 vertaisarvioitua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Interventiot sisälsivät eniten fonologisen analyysin tehtäviä, sanelukirjoittamista ja avainsanojen hyödyntämistä. Ne erosivat toisistaan painottumisessa subleksikaaliseen reittiin vs. kirjoittamisen tiedonkäsittelyn kokonaisuuteen sekä siinä, kuinka pitkän tekstin tuottamista kuntoutettiin. Tuloksia eri interventioiden paremmuudesta ei noussut esiin. Kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia äänne-kirjain -vastaavuuksien oppimiseen ja näiden vastaavuuksien soveltamiseen sanatasoisessa kirjoittamisessa. Positiivisia vaikutuksia havaittiin myös pidemmän tekstin tuottamiseen. Arjessa selviytymisen näkökulmaa oli huomioitu vain vähän, mutta raportoidut vaikutukset olivat positiivisia. Kirjoittamisen ja lukemisen subleksikaalisten taitojen kuntoutumisella oli toisiinsa yleistyviä vaikutuksia. Kuntoutuksesta saadut hyödyt olivat säilyneet seurantamittauksissa. Vaikutukset leksikaaliseen kirjoittamiseen, suulliseen nimeämiseen ja fonologisten taitojen kokonaisuuteen olivat epäselviä. Tulosten perusteella afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia.","-"],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202407113708","http://hdl.handle.net/10138/606169"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["afasiakuntoutus","fonologinen agrafia","foneemi-grafeemi -muunnos"],"dc:title":["Afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksen vaikuttavuus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:19Z"}