{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/606064"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/606064","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Anomiakuntoutuksesta hyötymistä ennustavat tekijät afasiassa","abstract":"Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.","abstract_html":"Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.","abstract_has_math":false,"creators":["Martinsuo, Maija"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2018,"date_issued":"2018","date_published":"2018","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["afasia","anomia","kuntoutus","hyötyminen","ennuste"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201805312175"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201805312175","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/606064","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Martinsuo, Maija"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-01T15:26:41Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-01T15:26:41Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2018"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["afasia","anomia","kuntoutus","hyötyminen","ennuste"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201805312175","http://hdl.handle.net/10138/606064"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.","-"]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Anomiakuntoutuksesta hyötymistä ennustavat tekijät afasiassa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Martinsuo, Maija"],"dc:date.accessioned":["2025-12-01T15:26:41Z"],"dc:date.available":["2025-12-01T15:26:41Z"],"dc:date.issued":["2018"],"dc:description.abstract":["Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.","-"],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201805312175","http://hdl.handle.net/10138/606064"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["afasia","anomia","kuntoutus","hyötyminen","ennuste"],"dc:title":["Anomiakuntoutuksesta hyötymistä ennustavat tekijät afasiassa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}