{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/605949"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/605949","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kognitiivisen reservin mittaaminen","abstract":"Aivoihin liittyviä reservejä ajatellaan olevan kahta eri tyyppiä, aivojen rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyvä aivoreservi ja aivojen toimintaan liittyvä kognitiivinen reservi (CR). Molemmat reservit ehkäisevät kognitiivisten kykyjen heikkenemistä aivojen kärsiessä rakenteellisia vahinkoja esimerkiksi muistisairauksien vaikutuksesta. CR:llä tarkoitetaan aivojen toimintaa, joka on erilaista kuin aivojen rakenteen perusteella ennustettu toiminta. Tässä katsauksessa tarkastellaan CR:n mittaamista. CR:n mittaamista tutkittiin vuonna 2012 ja sen jälkeen ilmestyneiden tutkimusten valossa. Tarkasteluun valittiin tutkimuksia, joissa esiteltiin erilaisia tapoja mitata reserviä ja, jotka ovat saaneet paljon huomiota. CR:ä tai aivojen patologiaa johon CR vaikuttaa, ei voida suoraan mitata. CR:n tutkimus on vielä nuorta ja mittausmenetelmät kehittyvät nopeasti. CR:n tutkimuksen alkuaikoina käytettiin yksittäisiä mittareita eli proxyja, joiden ajateltiin parhaiten kuvaavan CR:n oletettuja ominaisuuksia. Vuoteen 2006 asti käytetyimmät CR:n proxyt olivat koulutustaso, ammatti, mentaaliset aktiviteetit ja sairautta edeltävä älykkyys. CR:ää voidaan mitata myös useammalla mittarilla, useamman mittarin käyttäminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina. Useamman mittarin käyttämiseen on monia tapoja, joista oikeaa ei voi määrittää empiirisesti, koska ne ovat matemaattisesti samoja. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu kaksikielisyyden olevan CR:n proxy. Tämä viittaa siihen, että kaksikielisyys vaikuttaa CR:än, josta seuraa mahdollisuus vaikuttaa CR:än esimerkiksi interventioilla. Näin ollen tutkimuksissa pitäisi käyttää formatiivista mittausmallia, jossa CR on latentti tekijä, jota arvioidaan proxyilla käyttäen hyväksi faktorianalyysiä tai pääkomponenttianalyysiä. Koska CR:än voidaan mahdollisesti vaikuttaa ja suurempi CR suojaa esimerkiksi Alzheimerin taudin aiheuttamilta muistivaikeuksilta, tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti kehittelemään interventioita riskiryhmille. Useimmissa tutkimuksissa ei ole CR:ä mitattaessa kontrolloitu aivojen rakenteita, esimerkiksi aivojen kokoa, joka vaikuttaa CR:än, mutta joihin ei voi vaikuttaa interventioilla. Lisää tutkimusta, jossa kontrolloidaan aivojen rakenteelliset ominaisuudet, tarvitaan, jotta voidaan tarkemmin ennustaa kehitettävien interventioiden mahdollista vaikutusta.","abstract_html":"Aivoihin liittyviä reservejä ajatellaan olevan kahta eri tyyppiä, aivojen rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyvä aivoreservi ja aivojen toimintaan liittyvä kognitiivinen reservi (CR). Molemmat reservit ehkäisevät kognitiivisten kykyjen heikkenemistä aivojen kärsiessä rakenteellisia vahinkoja esimerkiksi muistisairauksien vaikutuksesta. CR:llä tarkoitetaan aivojen toimintaa, joka on erilaista kuin aivojen rakenteen perusteella ennustettu toiminta. Tässä katsauksessa tarkastellaan CR:n mittaamista. CR:n mittaamista tutkittiin vuonna 2012 ja sen jälkeen ilmestyneiden tutkimusten valossa. Tarkasteluun valittiin tutkimuksia, joissa esiteltiin erilaisia tapoja mitata reserviä ja, jotka ovat saaneet paljon huomiota. CR:ä tai aivojen patologiaa johon CR vaikuttaa, ei voida suoraan mitata. CR:n tutkimus on vielä nuorta ja mittausmenetelmät kehittyvät nopeasti. CR:n tutkimuksen alkuaikoina käytettiin yksittäisiä mittareita eli proxyja, joiden ajateltiin parhaiten kuvaavan CR:n oletettuja ominaisuuksia. Vuoteen 2006 asti käytetyimmät CR:n proxyt olivat koulutustaso, ammatti, mentaaliset aktiviteetit ja sairautta edeltävä älykkyys. CR:ää voidaan mitata myös useammalla mittarilla, useamman mittarin käyttäminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina. Useamman mittarin käyttämiseen on monia tapoja, joista oikeaa ei voi määrittää empiirisesti, koska ne ovat matemaattisesti samoja. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu kaksikielisyyden olevan CR:n proxy. Tämä viittaa siihen, että kaksikielisyys vaikuttaa CR:än, josta seuraa mahdollisuus vaikuttaa CR:än esimerkiksi interventioilla. Näin ollen tutkimuksissa pitäisi käyttää formatiivista mittausmallia, jossa CR on latentti tekijä, jota arvioidaan proxyilla käyttäen hyväksi faktorianalyysiä tai pääkomponenttianalyysiä. Koska CR:än voidaan mahdollisesti vaikuttaa ja suurempi CR suojaa esimerkiksi Alzheimerin taudin aiheuttamilta muistivaikeuksilta, tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti kehittelemään interventioita riskiryhmille. Useimmissa tutkimuksissa ei ole CR:ä mitattaessa kontrolloitu aivojen rakenteita, esimerkiksi aivojen kokoa, joka vaikuttaa CR:än, mutta joihin ei voi vaikuttaa interventioilla. Lisää tutkimusta, jossa kontrolloidaan aivojen rakenteelliset ominaisuudet, tarvitaan, jotta voidaan tarkemmin ennustaa kehitettävien interventioiden mahdollista vaikutusta.","abstract_has_math":false,"creators":["Ääpälä, Jarno"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2017,"date_issued":"2017","date_published":"2017","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["kognitiivinen reservi","aivoreservi","mittaaminen"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201702211321"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201702211321","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/605949","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ääpälä, Jarno"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-01T15:25:53Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-01T15:25:53Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2017"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kognitiivinen reservi","aivoreservi","mittaaminen"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201702211321","http://hdl.handle.net/10138/605949"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Aivoihin liittyviä reservejä ajatellaan olevan kahta eri tyyppiä, aivojen rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyvä aivoreservi ja aivojen toimintaan liittyvä kognitiivinen reservi (CR). Molemmat reservit ehkäisevät kognitiivisten kykyjen heikkenemistä aivojen kärsiessä rakenteellisia vahinkoja esimerkiksi muistisairauksien vaikutuksesta. CR:llä tarkoitetaan aivojen toimintaa, joka on erilaista kuin aivojen rakenteen perusteella ennustettu toiminta. Tässä katsauksessa tarkastellaan CR:n mittaamista. CR:n mittaamista tutkittiin vuonna 2012 ja sen jälkeen ilmestyneiden tutkimusten valossa. Tarkasteluun valittiin tutkimuksia, joissa esiteltiin erilaisia tapoja mitata reserviä ja, jotka ovat saaneet paljon huomiota. CR:ä tai aivojen patologiaa johon CR vaikuttaa, ei voida suoraan mitata. CR:n tutkimus on vielä nuorta ja mittausmenetelmät kehittyvät nopeasti. CR:n tutkimuksen alkuaikoina käytettiin yksittäisiä mittareita eli proxyja, joiden ajateltiin parhaiten kuvaavan CR:n oletettuja ominaisuuksia. Vuoteen 2006 asti käytetyimmät CR:n proxyt olivat koulutustaso, ammatti, mentaaliset aktiviteetit ja sairautta edeltävä älykkyys. CR:ää voidaan mitata myös useammalla mittarilla, useamman mittarin käyttäminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina. Useamman mittarin käyttämiseen on monia tapoja, joista oikeaa ei voi määrittää empiirisesti, koska ne ovat matemaattisesti samoja. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu kaksikielisyyden olevan CR:n proxy. Tämä viittaa siihen, että kaksikielisyys vaikuttaa CR:än, josta seuraa mahdollisuus vaikuttaa CR:än esimerkiksi interventioilla. Näin ollen tutkimuksissa pitäisi käyttää formatiivista mittausmallia, jossa CR on latentti tekijä, jota arvioidaan proxyilla käyttäen hyväksi faktorianalyysiä tai pääkomponenttianalyysiä. Koska CR:än voidaan mahdollisesti vaikuttaa ja suurempi CR suojaa esimerkiksi Alzheimerin taudin aiheuttamilta muistivaikeuksilta, tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti kehittelemään interventioita riskiryhmille. Useimmissa tutkimuksissa ei ole CR:ä mitattaessa kontrolloitu aivojen rakenteita, esimerkiksi aivojen kokoa, joka vaikuttaa CR:än, mutta joihin ei voi vaikuttaa interventioilla. Lisää tutkimusta, jossa kontrolloidaan aivojen rakenteelliset ominaisuudet, tarvitaan, jotta voidaan tarkemmin ennustaa kehitettävien interventioiden mahdollista vaikutusta.","There are two types of assumed brain related reserves. Brain reserve is associated with structural qualities and cognitive reserve (CR) is associated with brain functioning. Both reserves prevent deterioration of cognitive abilities when brain suffer structural damage due to, for example, memory disorders. CR is defined by brain functioning that differs from what would be predicted from brain structure. This bachelor’s thesis is about measuring CR. Measurement of CR was studied in publications that were published in 2012 and after that. Studies were selected on basis of describing different methods of measuring CR and that had gained lot of attention. CR or brain pathology that CR is related to is not possible to measure directly. Research on CR is still young and measuring methods develop rapidly. In early days of CR research single measurement items that were thought to be best predictors of CR were used and they were called proxies. By the year 2006 most widely used CR proxies were education, profession, mental activities and premorbid intelligence. CR can also be measured with several indicators. Using several indicators has become more common in recent years. There are several ways to use more than one indicator. The right way cannot be defined empirically because they are statistically identical. Recent research have found bilingualism to be proxy of CR. This indicates that bilingualism has effect on CR, which indicates that CR can be modified with interventions for example. It means that studies should use formative measurement model that has CR as latent variable that is estimated with proxies using factor analysis or principal component analysis. It seems that it’s possible to modify CR and larger CR protects against cognitive impairment caused by Alzheimer’s disease. This will probably be incentive to create interventions to risk groups. Most studies about CR have not controlled brain structure, for example brain size which has effect on CR but cannot be modified with interventions. More research where brain reserve is controlled is needed for being able to predict the effect of possible preventions that are being developed."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kognitiivisen reservin mittaaminen"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Ääpälä, Jarno"],"dc:date.accessioned":["2025-12-01T15:25:53Z"],"dc:date.available":["2025-12-01T15:25:53Z"],"dc:date.issued":["2017"],"dc:description.abstract":["Aivoihin liittyviä reservejä ajatellaan olevan kahta eri tyyppiä, aivojen rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyvä aivoreservi ja aivojen toimintaan liittyvä kognitiivinen reservi (CR). Molemmat reservit ehkäisevät kognitiivisten kykyjen heikkenemistä aivojen kärsiessä rakenteellisia vahinkoja esimerkiksi muistisairauksien vaikutuksesta. CR:llä tarkoitetaan aivojen toimintaa, joka on erilaista kuin aivojen rakenteen perusteella ennustettu toiminta. Tässä katsauksessa tarkastellaan CR:n mittaamista. CR:n mittaamista tutkittiin vuonna 2012 ja sen jälkeen ilmestyneiden tutkimusten valossa. Tarkasteluun valittiin tutkimuksia, joissa esiteltiin erilaisia tapoja mitata reserviä ja, jotka ovat saaneet paljon huomiota. CR:ä tai aivojen patologiaa johon CR vaikuttaa, ei voida suoraan mitata. CR:n tutkimus on vielä nuorta ja mittausmenetelmät kehittyvät nopeasti. CR:n tutkimuksen alkuaikoina käytettiin yksittäisiä mittareita eli proxyja, joiden ajateltiin parhaiten kuvaavan CR:n oletettuja ominaisuuksia. Vuoteen 2006 asti käytetyimmät CR:n proxyt olivat koulutustaso, ammatti, mentaaliset aktiviteetit ja sairautta edeltävä älykkyys. CR:ää voidaan mitata myös useammalla mittarilla, useamman mittarin käyttäminen on yleistynyt erityisesti viime vuosina. Useamman mittarin käyttämiseen on monia tapoja, joista oikeaa ei voi määrittää empiirisesti, koska ne ovat matemaattisesti samoja. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu kaksikielisyyden olevan CR:n proxy. Tämä viittaa siihen, että kaksikielisyys vaikuttaa CR:än, josta seuraa mahdollisuus vaikuttaa CR:än esimerkiksi interventioilla. Näin ollen tutkimuksissa pitäisi käyttää formatiivista mittausmallia, jossa CR on latentti tekijä, jota arvioidaan proxyilla käyttäen hyväksi faktorianalyysiä tai pääkomponenttianalyysiä. Koska CR:än voidaan mahdollisesti vaikuttaa ja suurempi CR suojaa esimerkiksi Alzheimerin taudin aiheuttamilta muistivaikeuksilta, tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti kehittelemään interventioita riskiryhmille. Useimmissa tutkimuksissa ei ole CR:ä mitattaessa kontrolloitu aivojen rakenteita, esimerkiksi aivojen kokoa, joka vaikuttaa CR:än, mutta joihin ei voi vaikuttaa interventioilla. Lisää tutkimusta, jossa kontrolloidaan aivojen rakenteelliset ominaisuudet, tarvitaan, jotta voidaan tarkemmin ennustaa kehitettävien interventioiden mahdollista vaikutusta.","There are two types of assumed brain related reserves. Brain reserve is associated with structural qualities and cognitive reserve (CR) is associated with brain functioning. Both reserves prevent deterioration of cognitive abilities when brain suffer structural damage due to, for example, memory disorders. CR is defined by brain functioning that differs from what would be predicted from brain structure. This bachelor’s thesis is about measuring CR. Measurement of CR was studied in publications that were published in 2012 and after that. Studies were selected on basis of describing different methods of measuring CR and that had gained lot of attention. CR or brain pathology that CR is related to is not possible to measure directly. Research on CR is still young and measuring methods develop rapidly. In early days of CR research single measurement items that were thought to be best predictors of CR were used and they were called proxies. By the year 2006 most widely used CR proxies were education, profession, mental activities and premorbid intelligence. CR can also be measured with several indicators. Using several indicators has become more common in recent years. There are several ways to use more than one indicator. The right way cannot be defined empirically because they are statistically identical. Recent research have found bilingualism to be proxy of CR. This indicates that bilingualism has effect on CR, which indicates that CR can be modified with interventions for example. It means that studies should use formative measurement model that has CR as latent variable that is estimated with proxies using factor analysis or principal component analysis. It seems that it’s possible to modify CR and larger CR protects against cognitive impairment caused by Alzheimer’s disease. This will probably be incentive to create interventions to risk groups. Most studies about CR have not controlled brain structure, for example brain size which has effect on CR but cannot be modified with interventions. More research where brain reserve is controlled is needed for being able to predict the effect of possible preventions that are being developed."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201702211321","http://hdl.handle.net/10138/605949"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kognitiivinen reservi","aivoreservi","mittaaminen"],"dc:title":["Kognitiivisen reservin mittaaminen"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}