{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/603707"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/603707","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Monikielisten lasten osallisuuden edistäminen digitaalisessa portfolioprosessissa varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamana","abstract":"Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli löytää keinoja, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan edistää monikielisten lasten osallisuutta digitaalisessa portfolioprosessissa. Digitaalinen portfolio on yksi pedagogisen dokumentoinnin väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arjen dokumentoinnissa ja dokumenttien tulkitsemisessa (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 153). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu lasten osallisuuden digitaalisessa portfoliotyöskentelyssä jäävän vähäiseksi (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 166). Tämä voi muodostua erityiseksi haasteeksi monikielisten lasten kohdalla, sillä heidän osallisuutensa varhaiskasvatuksen sosiaalisissa tilanteissa on osoittautunut kantasuomalaisia lapsia heikommaksi (Arvola, 2021, s. 64). Tämän tutkielman tavoitteena oli tunnistaa monikielisten lasten osallisuutta edistäviä toimintatapoja ja rakenteellisia ratkaisuja digitaalisessa portfolioprosessissa. Tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuuden edistämisestä tilanteissa, joissa pedagogisen dokumentoinnin välineenä on digitaalinen portfolio. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhaiskasvatuksen opettajien sosiaalisen median ryhmässä. Vastauksia saatiin 11. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltaessa kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuutta edistävistä toimintatavoista ja rakenteista digitaalisessa portfolioprosessissa aineistosta nousi esiin neljä keskeistä pääluokkaa: lapsilähtöiset toimintatavat, kielitietoiset toimintatavat, suunnitelmallinen ja rakenteellisesti tuettu portfolioprosessi sekä huoltajien osallistumisen tukeminen. Monikielisten lasten osallisuutta tuleekin edistää monin eri tavoin ja rakenteellisin ratkaisuin, jotta digitaalinen portfolioprosessi tukee heidän yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksiaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen mukaisesti.","abstract_html":"Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli löytää keinoja, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan edistää monikielisten lasten osallisuutta digitaalisessa portfolioprosessissa. Digitaalinen portfolio on yksi pedagogisen dokumentoinnin väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arjen dokumentoinnissa ja dokumenttien tulkitsemisessa (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 153). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu lasten osallisuuden digitaalisessa portfoliotyöskentelyssä jäävän vähäiseksi (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 166). Tämä voi muodostua erityiseksi haasteeksi monikielisten lasten kohdalla, sillä heidän osallisuutensa varhaiskasvatuksen sosiaalisissa tilanteissa on osoittautunut kantasuomalaisia lapsia heikommaksi (Arvola, 2021, s. 64). Tämän tutkielman tavoitteena oli tunnistaa monikielisten lasten osallisuutta edistäviä toimintatapoja ja rakenteellisia ratkaisuja digitaalisessa portfolioprosessissa. Tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuuden edistämisestä tilanteissa, joissa pedagogisen dokumentoinnin välineenä on digitaalinen portfolio. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhaiskasvatuksen opettajien sosiaalisen median ryhmässä. Vastauksia saatiin 11. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltaessa kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuutta edistävistä toimintatavoista ja rakenteista digitaalisessa portfolioprosessissa aineistosta nousi esiin neljä keskeistä pääluokkaa: lapsilähtöiset toimintatavat, kielitietoiset toimintatavat, suunnitelmallinen ja rakenteellisesti tuettu portfolioprosessi sekä huoltajien osallistumisen tukeminen. Monikielisten lasten osallisuutta tuleekin edistää monin eri tavoin ja rakenteellisin ratkaisuin, jotta digitaalinen portfolioprosessi tukee heidän yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksiaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen mukaisesti.","abstract_has_math":false,"creators":["Friberg, Mari"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-11-12","date_published":"2025-11-12","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["osallisuus","monikielinen lapsi","digitaalinen portfolio","kielitietoisuus"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/603707","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Friberg, Mari"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-11-12T18:51:20Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-11-12T18:51:20Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-11-12"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["osallisuus","monikielinen lapsi","digitaalinen portfolio","kielitietoisuus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/603707"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli löytää keinoja, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan edistää monikielisten lasten osallisuutta digitaalisessa portfolioprosessissa. Digitaalinen portfolio on yksi pedagogisen dokumentoinnin väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arjen dokumentoinnissa ja dokumenttien tulkitsemisessa (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 153). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu lasten osallisuuden digitaalisessa portfoliotyöskentelyssä jäävän vähäiseksi (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 166). Tämä voi muodostua erityiseksi haasteeksi monikielisten lasten kohdalla, sillä heidän osallisuutensa varhaiskasvatuksen sosiaalisissa tilanteissa on osoittautunut kantasuomalaisia lapsia heikommaksi (Arvola, 2021, s. 64). Tämän tutkielman tavoitteena oli tunnistaa monikielisten lasten osallisuutta edistäviä toimintatapoja ja rakenteellisia ratkaisuja digitaalisessa portfolioprosessissa. Tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuuden edistämisestä tilanteissa, joissa pedagogisen dokumentoinnin välineenä on digitaalinen portfolio. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhaiskasvatuksen opettajien sosiaalisen median ryhmässä. Vastauksia saatiin 11. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltaessa kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuutta edistävistä toimintatavoista ja rakenteista digitaalisessa portfolioprosessissa aineistosta nousi esiin neljä keskeistä pääluokkaa: lapsilähtöiset toimintatavat, kielitietoiset toimintatavat, suunnitelmallinen ja rakenteellisesti tuettu portfolioprosessi sekä huoltajien osallistumisen tukeminen. Monikielisten lasten osallisuutta tuleekin edistää monin eri tavoin ja rakenteellisin ratkaisuin, jotta digitaalinen portfolioprosessi tukee heidän yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksiaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen mukaisesti."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Monikielisten lasten osallisuuden edistäminen digitaalisessa portfolioprosessissa varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamana"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Friberg, Mari"],"dc:date.accessioned":["2025-11-12T18:51:20Z"],"dc:date.available":["2025-11-12T18:51:20Z"],"dc:date.issued":["2025-11-12"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli löytää keinoja, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan edistää monikielisten lasten osallisuutta digitaalisessa portfolioprosessissa. Digitaalinen portfolio on yksi pedagogisen dokumentoinnin väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arjen dokumentoinnissa ja dokumenttien tulkitsemisessa (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 153). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu lasten osallisuuden digitaalisessa portfoliotyöskentelyssä jäävän vähäiseksi (Ouakrim-Soivio & Kumpulainen, 2020, s. 166). Tämä voi muodostua erityiseksi haasteeksi monikielisten lasten kohdalla, sillä heidän osallisuutensa varhaiskasvatuksen sosiaalisissa tilanteissa on osoittautunut kantasuomalaisia lapsia heikommaksi (Arvola, 2021, s. 64). Tämän tutkielman tavoitteena oli tunnistaa monikielisten lasten osallisuutta edistäviä toimintatapoja ja rakenteellisia ratkaisuja digitaalisessa portfolioprosessissa. Tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuuden edistämisestä tilanteissa, joissa pedagogisen dokumentoinnin välineenä on digitaalinen portfolio. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhaiskasvatuksen opettajien sosiaalisen median ryhmässä. Vastauksia saatiin 11. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltaessa kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä monikielisten lasten osallisuutta edistävistä toimintatavoista ja rakenteista digitaalisessa portfolioprosessissa aineistosta nousi esiin neljä keskeistä pääluokkaa: lapsilähtöiset toimintatavat, kielitietoiset toimintatavat, suunnitelmallinen ja rakenteellisesti tuettu portfolioprosessi sekä huoltajien osallistumisen tukeminen. Monikielisten lasten osallisuutta tuleekin edistää monin eri tavoin ja rakenteellisin ratkaisuin, jotta digitaalinen portfolioprosessi tukee heidän yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksiaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen mukaisesti."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/603707"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["osallisuus","monikielinen lapsi","digitaalinen portfolio","kielitietoisuus"],"dc:title":["Monikielisten lasten osallisuuden edistäminen digitaalisessa portfolioprosessissa varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamana"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}