{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/602228"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/602228","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Equal Justice Under Law? : Populismi Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa","abstract":"Yhteiskunta ja poliittinen keskustelu ovat Yhdysvalloissa polarisoituneita, mikä näkyy myös valitustapauksissa, joita merkittävässä valta-asemassa oleva Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja Yhdysvaltain korkein oikeus konstruoi päätöksessään syrjinnän ja sananvapauden suhdetta arvioivaan valitustapaukseen 303 Creative LLC v. Elenis ja miten nämä diskurssit ilmentävät populismia. Lisäksi pohditaan, millaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin ja ideologisiin näkökulmiin mahdollisesti havainnollistuvat populistiset diskurssit kiinnittyvät. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii Ernesto Laclaun populismin teoria, joka tarkastelee populismia poliittisena logiikkana ja pyrkii tunnistamaan populismiin liittyviä diskursiivisia rakenteita. Menetelmänä käytetään Laclaun teoriaan tiiviisti kytkeytyvää diskurssiteoreettista menetelmää erityisesti Lasse Thomassenin ja Emilia Palosen työn pohjalta. Tutkielman tulokset osoittavat, että päätöksestä havainnollistuneista viidestä diskurssista puheen, sananvapauden ja syrjinnän diskurssit näyttäytyvät laclaulaisittain selvän populistisina. Avioliiton ja korkeimman oikeuden diskurssit asettuvat tukemaan näitä diskursseja. Monissa yhteyksissä diskurssit toisintavat kristillisen oikeiston ja antigenderistisen liikkeen retoriikkaa, mikä viittaa siihen, että yhteiskunnalliset diskurssit voivat heijastua myös korkeimpaan oikeuteen. Aineisto ei kuitenkaan tarjoa tuomareiden äänestyskäyttäytymistä lukuun ottamatta tietoa siitä, millä perusteella yksittäiset tuomarit ovat kantansa oikeustapaukseen muodostaneet. Korkeimman oikeuden mahdollisista ideologisista sidonnaisuuksista ei näin ollen voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä tämän tutkielman kontekstissa. Populismin havainnollistuminen tutkielmassa herättää kysymyksen korkeimman oikeuden päätösten legitimiteetistä ja niiden mahdollisesti ennakoimattomista vaikutuksista Yhdysvaltain lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Toisaalta on mahdollista, että päätöksen ympärillä käytävä julkinen keskustelu auttaa myös tunnistamaan niitä tyydyttymättömiä tarpeita, jotka havainnollistuneiden populististen diskurssien taustalla vaikuttavat.","abstract_html":"Yhteiskunta ja poliittinen keskustelu ovat Yhdysvalloissa polarisoituneita, mikä näkyy myös valitustapauksissa, joita merkittävässä valta-asemassa oleva Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja Yhdysvaltain korkein oikeus konstruoi päätöksessään syrjinnän ja sananvapauden suhdetta arvioivaan valitustapaukseen 303 Creative LLC v. Elenis ja miten nämä diskurssit ilmentävät populismia. Lisäksi pohditaan, millaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin ja ideologisiin näkökulmiin mahdollisesti havainnollistuvat populistiset diskurssit kiinnittyvät. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii Ernesto Laclaun populismin teoria, joka tarkastelee populismia poliittisena logiikkana ja pyrkii tunnistamaan populismiin liittyviä diskursiivisia rakenteita. Menetelmänä käytetään Laclaun teoriaan tiiviisti kytkeytyvää diskurssiteoreettista menetelmää erityisesti Lasse Thomassenin ja Emilia Palosen työn pohjalta. Tutkielman tulokset osoittavat, että päätöksestä havainnollistuneista viidestä diskurssista puheen, sananvapauden ja syrjinnän diskurssit näyttäytyvät laclaulaisittain selvän populistisina. Avioliiton ja korkeimman oikeuden diskurssit asettuvat tukemaan näitä diskursseja. Monissa yhteyksissä diskurssit toisintavat kristillisen oikeiston ja antigenderistisen liikkeen retoriikkaa, mikä viittaa siihen, että yhteiskunnalliset diskurssit voivat heijastua myös korkeimpaan oikeuteen. Aineisto ei kuitenkaan tarjoa tuomareiden äänestyskäyttäytymistä lukuun ottamatta tietoa siitä, millä perusteella yksittäiset tuomarit ovat kantansa oikeustapaukseen muodostaneet. Korkeimman oikeuden mahdollisista ideologisista sidonnaisuuksista ei näin ollen voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä tämän tutkielman kontekstissa. Populismin havainnollistuminen tutkielmassa herättää kysymyksen korkeimman oikeuden päätösten legitimiteetistä ja niiden mahdollisesti ennakoimattomista vaikutuksista Yhdysvaltain lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Toisaalta on mahdollista, että päätöksen ympärillä käytävä julkinen keskustelu auttaa myös tunnistamaan niitä tyydyttymättömiä tarpeita, jotka havainnollistuneiden populististen diskurssien taustalla vaikuttavat.","abstract_has_math":false,"creators":["Tikkala, Lotta"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-10-08","date_published":"2025-10-08","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["diskurssi","populismi","Yhdysvaltain korkein oikeus","polarisaatio","muoto","merkitsijä","merkityksenantoprosessi"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/602228","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Tikkala, Lotta"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-10-08T08:31:28Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-10-08T08:31:28Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-10-08"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["diskurssi","populismi","Yhdysvaltain korkein oikeus","polarisaatio","muoto","merkitsijä","merkityksenantoprosessi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY-NC-ND 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/602228"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Yhteiskunta ja poliittinen keskustelu ovat Yhdysvalloissa polarisoituneita, mikä näkyy myös valitustapauksissa, joita merkittävässä valta-asemassa oleva Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja Yhdysvaltain korkein oikeus konstruoi päätöksessään syrjinnän ja sananvapauden suhdetta arvioivaan valitustapaukseen 303 Creative LLC v. Elenis ja miten nämä diskurssit ilmentävät populismia. Lisäksi pohditaan, millaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin ja ideologisiin näkökulmiin mahdollisesti havainnollistuvat populistiset diskurssit kiinnittyvät. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii Ernesto Laclaun populismin teoria, joka tarkastelee populismia poliittisena logiikkana ja pyrkii tunnistamaan populismiin liittyviä diskursiivisia rakenteita. Menetelmänä käytetään Laclaun teoriaan tiiviisti kytkeytyvää diskurssiteoreettista menetelmää erityisesti Lasse Thomassenin ja Emilia Palosen työn pohjalta. Tutkielman tulokset osoittavat, että päätöksestä havainnollistuneista viidestä diskurssista puheen, sananvapauden ja syrjinnän diskurssit näyttäytyvät laclaulaisittain selvän populistisina. Avioliiton ja korkeimman oikeuden diskurssit asettuvat tukemaan näitä diskursseja. Monissa yhteyksissä diskurssit toisintavat kristillisen oikeiston ja antigenderistisen liikkeen retoriikkaa, mikä viittaa siihen, että yhteiskunnalliset diskurssit voivat heijastua myös korkeimpaan oikeuteen. Aineisto ei kuitenkaan tarjoa tuomareiden äänestyskäyttäytymistä lukuun ottamatta tietoa siitä, millä perusteella yksittäiset tuomarit ovat kantansa oikeustapaukseen muodostaneet. Korkeimman oikeuden mahdollisista ideologisista sidonnaisuuksista ei näin ollen voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä tämän tutkielman kontekstissa. Populismin havainnollistuminen tutkielmassa herättää kysymyksen korkeimman oikeuden päätösten legitimiteetistä ja niiden mahdollisesti ennakoimattomista vaikutuksista Yhdysvaltain lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Toisaalta on mahdollista, että päätöksen ympärillä käytävä julkinen keskustelu auttaa myös tunnistamaan niitä tyydyttymättömiä tarpeita, jotka havainnollistuneiden populististen diskurssien taustalla vaikuttavat."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Equal Justice Under Law? : Populismi Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Tikkala, Lotta"],"dc:date.accessioned":["2025-10-08T08:31:28Z"],"dc:date.available":["2025-10-08T08:31:28Z"],"dc:date.issued":["2025-10-08"],"dc:description.abstract":["Yhteiskunta ja poliittinen keskustelu ovat Yhdysvalloissa polarisoituneita, mikä näkyy myös valitustapauksissa, joita merkittävässä valta-asemassa oleva Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja Yhdysvaltain korkein oikeus konstruoi päätöksessään syrjinnän ja sananvapauden suhdetta arvioivaan valitustapaukseen 303 Creative LLC v. Elenis ja miten nämä diskurssit ilmentävät populismia. Lisäksi pohditaan, millaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin ja ideologisiin näkökulmiin mahdollisesti havainnollistuvat populistiset diskurssit kiinnittyvät. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii Ernesto Laclaun populismin teoria, joka tarkastelee populismia poliittisena logiikkana ja pyrkii tunnistamaan populismiin liittyviä diskursiivisia rakenteita. Menetelmänä käytetään Laclaun teoriaan tiiviisti kytkeytyvää diskurssiteoreettista menetelmää erityisesti Lasse Thomassenin ja Emilia Palosen työn pohjalta. Tutkielman tulokset osoittavat, että päätöksestä havainnollistuneista viidestä diskurssista puheen, sananvapauden ja syrjinnän diskurssit näyttäytyvät laclaulaisittain selvän populistisina. Avioliiton ja korkeimman oikeuden diskurssit asettuvat tukemaan näitä diskursseja. Monissa yhteyksissä diskurssit toisintavat kristillisen oikeiston ja antigenderistisen liikkeen retoriikkaa, mikä viittaa siihen, että yhteiskunnalliset diskurssit voivat heijastua myös korkeimpaan oikeuteen. Aineisto ei kuitenkaan tarjoa tuomareiden äänestyskäyttäytymistä lukuun ottamatta tietoa siitä, millä perusteella yksittäiset tuomarit ovat kantansa oikeustapaukseen muodostaneet. Korkeimman oikeuden mahdollisista ideologisista sidonnaisuuksista ei näin ollen voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä tämän tutkielman kontekstissa. Populismin havainnollistuminen tutkielmassa herättää kysymyksen korkeimman oikeuden päätösten legitimiteetistä ja niiden mahdollisesti ennakoimattomista vaikutuksista Yhdysvaltain lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Toisaalta on mahdollista, että päätöksen ympärillä käytävä julkinen keskustelu auttaa myös tunnistamaan niitä tyydyttymättömiä tarpeita, jotka havainnollistuneiden populististen diskurssien taustalla vaikuttavat."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/602228"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"dc:subject":["diskurssi","populismi","Yhdysvaltain korkein oikeus","polarisaatio","muoto","merkitsijä","merkityksenantoprosessi"],"dc:title":["Equal Justice Under Law? : Populismi Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}