{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/598449"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/598449","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Viljanviljelijän riskiasenteet ja niiden yhteys käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin","abstract":"Suomalainen viljanviljely on muita tuotantosuuntia riippuvaisempaa maataloustuista, muttei tämä kuitenkaan poista viljanviljelijöiden toimintaympäristöstä kaikkia riskejä. Viljelijöiden on havaittu olevan yleisesti sekä riskin- että tappionkarttajia, vaikka nämä joutuvatkin kohtaamaan arjessaan monia erilaisia riskejä. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tuotoksen hintavaihteluista aiheutuva hintariski. Tutkielmassa selvitettiin, minkälainen on suomalaisen viljanviljelijän riskiasenne ja onko tällä riskiasenteella yhteyttä käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin. Aineisto kerättiin itsetoteutetulla Webropol-kyselylomakkeella, jonka vastauksia analysoitiin SPSS:ssä erilaisilla regressiomalleilla. Vastaajien joukossa riskineutraaleja oli eniten noin 59 prosentin osuudella. Noin neljännes vastaajista oli osittaisia riskinottajia ja reilut 12 prosenttia puolestaan osittaisia riskinkarttajia. Taustatekijöistä luonnonhoitopeltojen osuudelle ja riskiasenteelle tunnistettiin merkitsevä yhteys. Regressioanalyyseissä riskiasenteelle ja tuotoksen hintariskin hallintakeinoille ei pystytty osoittamaan merkitseviä yhteyksiä, mutta faktorianalyysissa havaittiin merkitseviä tuloksia. Esimerkiksi faktorin, joka poimi otoksesta suurimmat viljelijät, vastaajat hyödynsivät kiinteähintaista viljakauppaa ja varastointisopimuksia sekä merkitsevästi että merkittävästi muita vastaajia enemmän. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin syytä muistaa, että otoksen viljelijät erosivat monilta osin keskimääräisestä suomalaisesta viljanviljelijästä, joten koko tuotantosuuntaan ulottuvia yleistyksiä ei voida tehdä luotettavasti. Havaitut yhteydet antavat kuitenkin perustelun jatkotutkimuksille tästä aihepiiristä. Jatkotutkimuksissa on syytä keskittyä suuremman otoskoon saavuttamiseen sekä useampivaiheisen riskiasennemallin luontiin, jotta pystyttäisiin tekemään nykyistä yleistettävämpiä johtopäätöksiä.","abstract_html":"Suomalainen viljanviljely on muita tuotantosuuntia riippuvaisempaa maataloustuista, muttei tämä kuitenkaan poista viljanviljelijöiden toimintaympäristöstä kaikkia riskejä. Viljelijöiden on havaittu olevan yleisesti sekä riskin- että tappionkarttajia, vaikka nämä joutuvatkin kohtaamaan arjessaan monia erilaisia riskejä. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tuotoksen hintavaihteluista aiheutuva hintariski. Tutkielmassa selvitettiin, minkälainen on suomalaisen viljanviljelijän riskiasenne ja onko tällä riskiasenteella yhteyttä käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin. Aineisto kerättiin itsetoteutetulla Webropol-kyselylomakkeella, jonka vastauksia analysoitiin SPSS:ssä erilaisilla regressiomalleilla. Vastaajien joukossa riskineutraaleja oli eniten noin 59 prosentin osuudella. Noin neljännes vastaajista oli osittaisia riskinottajia ja reilut 12 prosenttia puolestaan osittaisia riskinkarttajia. Taustatekijöistä luonnonhoitopeltojen osuudelle ja riskiasenteelle tunnistettiin merkitsevä yhteys. Regressioanalyyseissä riskiasenteelle ja tuotoksen hintariskin hallintakeinoille ei pystytty osoittamaan merkitseviä yhteyksiä, mutta faktorianalyysissa havaittiin merkitseviä tuloksia. Esimerkiksi faktorin, joka poimi otoksesta suurimmat viljelijät, vastaajat hyödynsivät kiinteähintaista viljakauppaa ja varastointisopimuksia sekä merkitsevästi että merkittävästi muita vastaajia enemmän. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin syytä muistaa, että otoksen viljelijät erosivat monilta osin keskimääräisestä suomalaisesta viljanviljelijästä, joten koko tuotantosuuntaan ulottuvia yleistyksiä ei voida tehdä luotettavasti. Havaitut yhteydet antavat kuitenkin perustelun jatkotutkimuksille tästä aihepiiristä. Jatkotutkimuksissa on syytä keskittyä suuremman otoskoon saavuttamiseen sekä useampivaiheisen riskiasennemallin luontiin, jotta pystyttäisiin tekemään nykyistä yleistettävämpiä johtopäätöksiä.","abstract_has_math":false,"creators":["Nousjoki, Santeri"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-06-27","date_published":"2025-06-27","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":["riskit","viljanviljely","riskienhallinta","riskiasenteet","tuotoksen hintariski","maatalouspolitiikka","hintariskin hallintakeinot"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/598449","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Nousjoki, Santeri"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-06-27T09:20:10Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-06-27T09:20:10Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-06-27"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["riskit","viljanviljely","riskienhallinta","riskiasenteet","tuotoksen hintariski","maatalouspolitiikka","hintariskin hallintakeinot"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY-NC-ND 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/598449"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Suomalainen viljanviljely on muita tuotantosuuntia riippuvaisempaa maataloustuista, muttei tämä kuitenkaan poista viljanviljelijöiden toimintaympäristöstä kaikkia riskejä. Viljelijöiden on havaittu olevan yleisesti sekä riskin- että tappionkarttajia, vaikka nämä joutuvatkin kohtaamaan arjessaan monia erilaisia riskejä. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tuotoksen hintavaihteluista aiheutuva hintariski. Tutkielmassa selvitettiin, minkälainen on suomalaisen viljanviljelijän riskiasenne ja onko tällä riskiasenteella yhteyttä käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin. Aineisto kerättiin itsetoteutetulla Webropol-kyselylomakkeella, jonka vastauksia analysoitiin SPSS:ssä erilaisilla regressiomalleilla. Vastaajien joukossa riskineutraaleja oli eniten noin 59 prosentin osuudella. Noin neljännes vastaajista oli osittaisia riskinottajia ja reilut 12 prosenttia puolestaan osittaisia riskinkarttajia. Taustatekijöistä luonnonhoitopeltojen osuudelle ja riskiasenteelle tunnistettiin merkitsevä yhteys. Regressioanalyyseissä riskiasenteelle ja tuotoksen hintariskin hallintakeinoille ei pystytty osoittamaan merkitseviä yhteyksiä, mutta faktorianalyysissa havaittiin merkitseviä tuloksia. Esimerkiksi faktorin, joka poimi otoksesta suurimmat viljelijät, vastaajat hyödynsivät kiinteähintaista viljakauppaa ja varastointisopimuksia sekä merkitsevästi että merkittävästi muita vastaajia enemmän. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin syytä muistaa, että otoksen viljelijät erosivat monilta osin keskimääräisestä suomalaisesta viljanviljelijästä, joten koko tuotantosuuntaan ulottuvia yleistyksiä ei voida tehdä luotettavasti. Havaitut yhteydet antavat kuitenkin perustelun jatkotutkimuksille tästä aihepiiristä. Jatkotutkimuksissa on syytä keskittyä suuremman otoskoon saavuttamiseen sekä useampivaiheisen riskiasennemallin luontiin, jotta pystyttäisiin tekemään nykyistä yleistettävämpiä johtopäätöksiä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Viljanviljelijän riskiasenteet ja niiden yhteys käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Nousjoki, Santeri"],"dc:date.accessioned":["2025-06-27T09:20:10Z"],"dc:date.available":["2025-06-27T09:20:10Z"],"dc:date.issued":["2025-06-27"],"dc:description.abstract":["Suomalainen viljanviljely on muita tuotantosuuntia riippuvaisempaa maataloustuista, muttei tämä kuitenkaan poista viljanviljelijöiden toimintaympäristöstä kaikkia riskejä. Viljelijöiden on havaittu olevan yleisesti sekä riskin- että tappionkarttajia, vaikka nämä joutuvatkin kohtaamaan arjessaan monia erilaisia riskejä. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tuotoksen hintavaihteluista aiheutuva hintariski. Tutkielmassa selvitettiin, minkälainen on suomalaisen viljanviljelijän riskiasenne ja onko tällä riskiasenteella yhteyttä käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin. Aineisto kerättiin itsetoteutetulla Webropol-kyselylomakkeella, jonka vastauksia analysoitiin SPSS:ssä erilaisilla regressiomalleilla. Vastaajien joukossa riskineutraaleja oli eniten noin 59 prosentin osuudella. Noin neljännes vastaajista oli osittaisia riskinottajia ja reilut 12 prosenttia puolestaan osittaisia riskinkarttajia. Taustatekijöistä luonnonhoitopeltojen osuudelle ja riskiasenteelle tunnistettiin merkitsevä yhteys. Regressioanalyyseissä riskiasenteelle ja tuotoksen hintariskin hallintakeinoille ei pystytty osoittamaan merkitseviä yhteyksiä, mutta faktorianalyysissa havaittiin merkitseviä tuloksia. Esimerkiksi faktorin, joka poimi otoksesta suurimmat viljelijät, vastaajat hyödynsivät kiinteähintaista viljakauppaa ja varastointisopimuksia sekä merkitsevästi että merkittävästi muita vastaajia enemmän. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin syytä muistaa, että otoksen viljelijät erosivat monilta osin keskimääräisestä suomalaisesta viljanviljelijästä, joten koko tuotantosuuntaan ulottuvia yleistyksiä ei voida tehdä luotettavasti. Havaitut yhteydet antavat kuitenkin perustelun jatkotutkimuksille tästä aihepiiristä. Jatkotutkimuksissa on syytä keskittyä suuremman otoskoon saavuttamiseen sekä useampivaiheisen riskiasennemallin luontiin, jotta pystyttäisiin tekemään nykyistä yleistettävämpiä johtopäätöksiä."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/598449"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"dc:subject":["riskit","viljanviljely","riskienhallinta","riskiasenteet","tuotoksen hintariski","maatalouspolitiikka","hintariskin hallintakeinot"],"dc:title":["Viljanviljelijän riskiasenteet ja niiden yhteys käytettyihin tuotoksen hintariskin hallintakeinoihin"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}