{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/598148"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/598148","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Exploring the Impact of Artificial Intelligence in Artistic Practice : A Case Study of Finnish Contemporary Artists","abstract":"In this master's thesis, I investigate how Finnish contemporary artists use artificial intelligence (AI) in their artistic practice. As AI technology rapidly evolves, I explore how these artists use AI tools, how this affects their creative work and identity, and what opportunities and challenges they see. My research aims to understand the relationship between artists and AI. I used a qualitative case study method for this study. I conducted interviews with five Finnish contemporary artists from different fields: Arthur Franck, Teemu Mäki, Jenni Pasanen, Roope Rainisto, and Pasi Siitonen. I analysed the recorded interviews using the Gioia method to identify common themes concerning the artists' experiences with AI. In this research, I applied Greenberg´s and Mitchell's medium theories, critical theories (including Bourdieu and Marx), perspectives on technological determinism and technophobia, the legal aspects of copyright, authorship, and ownership, as well as Mazzone & Elgammal's framework for the AI workflow.\" My results show that artists use AI actively. They mainly view AI tools as a way to work faster, get assistance with the workflow, and find new ideas. The artists often use AI's unexpected results (\"hallucinations\") in creative ways. I found a key theme that the artist's role is changing to one of curating and guiding the AI while still maintaining control and authorship. Opportunities identified include making workflows easier, finding new aesthetic possibilities, and potentially making art production more accessible and faster. However, the artists raised concerns about copyright, the ethics of AI training data, possible societal biases, and the uncertain financial future for artists. Despite these worries, the artists emphasised that human intention, physical craftmanship, and the artist's own interaction with the audience will retain their value in the future. In conclusion, my findings indicate that Finnish contemporary artists utilise AI with both pragmatism and critical awareness. They see AI as a powerful tool but are also aware of complex ethical, creative and professional questions. My research highlights the importance of critical thought regarding the use of AI and the potential need for new legislation, such as AI taxation, to prevent and mitigate the negative impacts of AI. This ensures that technology serves human creativity, artistic values, and meaning, not replaces them, in our evolving culture.","abstract_html":"In this master's thesis, I investigate how Finnish contemporary artists use artificial intelligence (AI) in their artistic practice. As AI technology rapidly evolves, I explore how these artists use AI tools, how this affects their creative work and identity, and what opportunities and challenges they see. My research aims to understand the relationship between artists and AI. I used a qualitative case study method for this study. I conducted interviews with five Finnish contemporary artists from different fields: Arthur Franck, Teemu Mäki, Jenni Pasanen, Roope Rainisto, and Pasi Siitonen. I analysed the recorded interviews using the Gioia method to identify common themes concerning the artists' experiences with AI. In this research, I applied Greenberg´s and Mitchell's medium theories, critical theories (including Bourdieu and Marx), perspectives on technological determinism and technophobia, the legal aspects of copyright, authorship, and ownership, as well as Mazzone & Elgammal's framework for the AI workflow." My results show that artists use AI actively. They mainly view AI tools as a way to work faster, get assistance with the workflow, and find new ideas. The artists often use AI's unexpected results ("hallucinations") in creative ways. I found a key theme that the artist's role is changing to one of curating and guiding the AI while still maintaining control and authorship. Opportunities identified include making workflows easier, finding new aesthetic possibilities, and potentially making art production more accessible and faster. However, the artists raised concerns about copyright, the ethics of AI training data, possible societal biases, and the uncertain financial future for artists. Despite these worries, the artists emphasised that human intention, physical craftmanship, and the artist's own interaction with the audience will retain their value in the future. In conclusion, my findings indicate that Finnish contemporary artists utilise AI with both pragmatism and critical awareness. They see AI as a powerful tool but are also aware of complex ethical, creative and professional questions. My research highlights the importance of critical thought regarding the use of AI and the potential need for new legislation, such as AI taxation, to prevent and mitigate the negative impacts of AI. This ensures that technology serves human creativity, artistic values, and meaning, not replaces them, in our evolving culture.","abstract_has_math":false,"creators":["Isosävi, Janne"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-06-26","date_published":"2025-06-26","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["luovuus","taiteellinen työ","tekijänoikeus","tekoäly","taiteilijuus","kuvataide","taide","tekijyys","tekoälytaide","taidehistoria","nykytaide","artificial intelligence","AI","art history","generative ai","artistic practice","ai art"],"languages":["eng"],"rights":["CC BY 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/598148","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Isosävi, Janne"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-06-26T07:13:23Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-06-26T07:13:23Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-06-26"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["luovuus","taiteellinen työ","tekijänoikeus","tekoäly","taiteilijuus","kuvataide","taide","tekijyys","tekoälytaide","taidehistoria","nykytaide","artificial intelligence","AI","art history","generative ai","artistic practice","ai art"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["eng"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/598148"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["In this master's thesis, I investigate how Finnish contemporary artists use artificial intelligence (AI) in their artistic practice. As AI technology rapidly evolves, I explore how these artists use AI tools, how this affects their creative work and identity, and what opportunities and challenges they see. My research aims to understand the relationship between artists and AI. I used a qualitative case study method for this study. I conducted interviews with five Finnish contemporary artists from different fields: Arthur Franck, Teemu Mäki, Jenni Pasanen, Roope Rainisto, and Pasi Siitonen. I analysed the recorded interviews using the Gioia method to identify common themes concerning the artists' experiences with AI. In this research, I applied Greenberg´s and Mitchell's medium theories, critical theories (including Bourdieu and Marx), perspectives on technological determinism and technophobia, the legal aspects of copyright, authorship, and ownership, as well as Mazzone & Elgammal's framework for the AI workflow.\" My results show that artists use AI actively. They mainly view AI tools as a way to work faster, get assistance with the workflow, and find new ideas. The artists often use AI's unexpected results (\"hallucinations\") in creative ways. I found a key theme that the artist's role is changing to one of curating and guiding the AI while still maintaining control and authorship. Opportunities identified include making workflows easier, finding new aesthetic possibilities, and potentially making art production more accessible and faster. However, the artists raised concerns about copyright, the ethics of AI training data, possible societal biases, and the uncertain financial future for artists. Despite these worries, the artists emphasised that human intention, physical craftmanship, and the artist's own interaction with the audience will retain their value in the future. In conclusion, my findings indicate that Finnish contemporary artists utilise AI with both pragmatism and critical awareness. They see AI as a powerful tool but are also aware of complex ethical, creative and professional questions. My research highlights the importance of critical thought regarding the use of AI and the potential need for new legislation, such as AI taxation, to prevent and mitigate the negative impacts of AI. This ensures that technology serves human creativity, artistic values, and meaning, not replaces them, in our evolving culture.","Maisterintutkielmassani tarkastelen, miten suomalaiset nykytaiteilijat käyttävät tekoälyä taiteellisessa työssään. Tutkimuksessani selvitän, miten taiteilijat käyttävät tekoälytyökaluja, tutkin tekoälyn vaikutuksia taiteelliseen työskentelyyn ja ammatilliseen identiteettiin sekä selvitän taiteilijoiden näkemyksiä mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimuksessani käytän kvalitatiivista tapaustutkimusmenetelmää. Järjestin puolistrukturoidut haastattelut viiden eri taiteenaloja edustavan suomalaisen nykytaiteilijan kanssa. Haastateltavat olivat Arthur Franck, Teemu Mäki, Jenni Pasanen, Roope Rainisto ja Pasi Siitonen. Analysoin haastattelujen litteraatit Gioia-menetelmällä ja tunnistin keskusteluista tekoälyn käyttöön liittyvät kattoteemat. Sovelsin tutkimuksessa Greenbergin ja Mitchellin medium-teorioita, kriittisiä teorioita (mm. Bourdieu ja Marx), teknologisen determinismin ja teknofobian näkökulmia, tekijänoikeuden, tekijyyden sekä omistusoikeuden juridiikkaa sekä Mazzone & Elgammalin viitekehystä työprosessiin AI:n kanssa. Tulokset osoittavat, että osallistujat käyttävät aktiivisesti erilaisia tekoälytyökaluja ja ne nähdään pääsiassa taiteellisen työn nopeuttajina, avustajina ja uuden inspiraation lähteinä. Taiteilijan roolin todettiin siirtyvän kohti tekoälyn tuotosten kuratointia ja prosessin ohjaamista taitelijan haluamaan suuntaan. Haastateltavat korostivat haluaan säilyttää tekijyys ja hallinta itsellään. Haastateltujen esiin tuomia mahdollisuuksia olivat työnkulun tehostaminen, isompien projektien toteuttamisen mahdollistaminen, uusien esteettisten tyylien löytäminen ja taiteen tuotannon mahdollinen demokratisoituminen. Huolenaiheiksi nousivat tekijänoikeudet, omistajuus, tekoälyn (koulutusdatan) etiikka, yhteiskunnallisten vinoumien mahdollinen vahvistuminen ja taiteilijoiden taloudellinen toimeentulon mahdollinen heikentyminen. Haastateltavien kommenteissa havaitsin determinismiä uuden teknologian kehityksen edessä, koska tekoälyn kehittyminen koettiin väistämättömäksi, eikä siihen koettu voitavan vaikuttaa. Kuitenkin taiteilijat korostivat, että inhimillisen intentio, fyysisen käsityö ja taiteilijan oma interaktio yleisön kanssa tulevat säilyttämään arvonsa tulevaisuudessakin. Tutkimukseni paljastaa, että suomalaiset nykytaiteilijat suhtautuvat tekoälyyn pragmaattisesti, mutta kriittisesti ja ovat ottaneet sen jatkuvaksi työkaluksi omaan taiteelliseen prosessiinsa. He kuitenkin huomioivat tekoälyn käyttöön liittyvät monimutkaiset eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset sekä uuden teknologian tuomat haasteet luoville aloille. Tutkimukseni korostaa kriittisen pohdinnan merkitystä tekoälyn käytössä sekä mahdollisen uuden säätelyn tarpeellisuutta tekoälyn haittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Tutkimuksen perusteella taiteilijat haluavat, että tekoälyn kehitys tukee, eikä syrjäytä, ihmisen luovuutta ja taiteellista toimijuutta."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Exploring the Impact of Artificial Intelligence in Artistic Practice : A Case Study of Finnish Contemporary Artists"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Isosävi, Janne"],"dc:date.accessioned":["2025-06-26T07:13:23Z"],"dc:date.available":["2025-06-26T07:13:23Z"],"dc:date.issued":["2025-06-26"],"dc:description.abstract":["In this master's thesis, I investigate how Finnish contemporary artists use artificial intelligence (AI) in their artistic practice. As AI technology rapidly evolves, I explore how these artists use AI tools, how this affects their creative work and identity, and what opportunities and challenges they see. My research aims to understand the relationship between artists and AI. I used a qualitative case study method for this study. I conducted interviews with five Finnish contemporary artists from different fields: Arthur Franck, Teemu Mäki, Jenni Pasanen, Roope Rainisto, and Pasi Siitonen. I analysed the recorded interviews using the Gioia method to identify common themes concerning the artists' experiences with AI. In this research, I applied Greenberg´s and Mitchell's medium theories, critical theories (including Bourdieu and Marx), perspectives on technological determinism and technophobia, the legal aspects of copyright, authorship, and ownership, as well as Mazzone & Elgammal's framework for the AI workflow.\" My results show that artists use AI actively. They mainly view AI tools as a way to work faster, get assistance with the workflow, and find new ideas. The artists often use AI's unexpected results (\"hallucinations\") in creative ways. I found a key theme that the artist's role is changing to one of curating and guiding the AI while still maintaining control and authorship. Opportunities identified include making workflows easier, finding new aesthetic possibilities, and potentially making art production more accessible and faster. However, the artists raised concerns about copyright, the ethics of AI training data, possible societal biases, and the uncertain financial future for artists. Despite these worries, the artists emphasised that human intention, physical craftmanship, and the artist's own interaction with the audience will retain their value in the future. In conclusion, my findings indicate that Finnish contemporary artists utilise AI with both pragmatism and critical awareness. They see AI as a powerful tool but are also aware of complex ethical, creative and professional questions. My research highlights the importance of critical thought regarding the use of AI and the potential need for new legislation, such as AI taxation, to prevent and mitigate the negative impacts of AI. This ensures that technology serves human creativity, artistic values, and meaning, not replaces them, in our evolving culture.","Maisterintutkielmassani tarkastelen, miten suomalaiset nykytaiteilijat käyttävät tekoälyä taiteellisessa työssään. Tutkimuksessani selvitän, miten taiteilijat käyttävät tekoälytyökaluja, tutkin tekoälyn vaikutuksia taiteelliseen työskentelyyn ja ammatilliseen identiteettiin sekä selvitän taiteilijoiden näkemyksiä mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimuksessani käytän kvalitatiivista tapaustutkimusmenetelmää. Järjestin puolistrukturoidut haastattelut viiden eri taiteenaloja edustavan suomalaisen nykytaiteilijan kanssa. Haastateltavat olivat Arthur Franck, Teemu Mäki, Jenni Pasanen, Roope Rainisto ja Pasi Siitonen. Analysoin haastattelujen litteraatit Gioia-menetelmällä ja tunnistin keskusteluista tekoälyn käyttöön liittyvät kattoteemat. Sovelsin tutkimuksessa Greenbergin ja Mitchellin medium-teorioita, kriittisiä teorioita (mm. Bourdieu ja Marx), teknologisen determinismin ja teknofobian näkökulmia, tekijänoikeuden, tekijyyden sekä omistusoikeuden juridiikkaa sekä Mazzone & Elgammalin viitekehystä työprosessiin AI:n kanssa. Tulokset osoittavat, että osallistujat käyttävät aktiivisesti erilaisia tekoälytyökaluja ja ne nähdään pääsiassa taiteellisen työn nopeuttajina, avustajina ja uuden inspiraation lähteinä. Taiteilijan roolin todettiin siirtyvän kohti tekoälyn tuotosten kuratointia ja prosessin ohjaamista taitelijan haluamaan suuntaan. Haastateltavat korostivat haluaan säilyttää tekijyys ja hallinta itsellään. Haastateltujen esiin tuomia mahdollisuuksia olivat työnkulun tehostaminen, isompien projektien toteuttamisen mahdollistaminen, uusien esteettisten tyylien löytäminen ja taiteen tuotannon mahdollinen demokratisoituminen. Huolenaiheiksi nousivat tekijänoikeudet, omistajuus, tekoälyn (koulutusdatan) etiikka, yhteiskunnallisten vinoumien mahdollinen vahvistuminen ja taiteilijoiden taloudellinen toimeentulon mahdollinen heikentyminen. Haastateltavien kommenteissa havaitsin determinismiä uuden teknologian kehityksen edessä, koska tekoälyn kehittyminen koettiin väistämättömäksi, eikä siihen koettu voitavan vaikuttaa. Kuitenkin taiteilijat korostivat, että inhimillisen intentio, fyysisen käsityö ja taiteilijan oma interaktio yleisön kanssa tulevat säilyttämään arvonsa tulevaisuudessakin. Tutkimukseni paljastaa, että suomalaiset nykytaiteilijat suhtautuvat tekoälyyn pragmaattisesti, mutta kriittisesti ja ovat ottaneet sen jatkuvaksi työkaluksi omaan taiteelliseen prosessiinsa. He kuitenkin huomioivat tekoälyn käyttöön liittyvät monimutkaiset eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset sekä uuden teknologian tuomat haasteet luoville aloille. Tutkimukseni korostaa kriittisen pohdinnan merkitystä tekoälyn käytössä sekä mahdollisen uuden säätelyn tarpeellisuutta tekoälyn haittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Tutkimuksen perusteella taiteilijat haluavat, että tekoälyn kehitys tukee, eikä syrjäytä, ihmisen luovuutta ja taiteellista toimijuutta."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/598148"],"dc:language.iso":["eng"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY 4.0"],"dc:subject":["luovuus","taiteellinen työ","tekijänoikeus","tekoäly","taiteilijuus","kuvataide","taide","tekijyys","tekoälytaide","taidehistoria","nykytaide","artificial intelligence","AI","art history","generative ai","artistic practice","ai art"],"dc:title":["Exploring the Impact of Artificial Intelligence in Artistic Practice : A Case Study of Finnish Contemporary Artists"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}