Naisjohtajuuden rakentuminen ja sukupuolen merkitys elintarvikealan johtotehtävissä

Tässä maisterintutkielmassa pohditaan johtajuutta elintarvikealalla sukupuolen kautta. Tavoitteena on analysoida, miten naiset kokevat johtajuutensa ja sen rakentumista määrittävät tekijät elintarvikealalla, mikä merkitys sukupuolella on heidän johtajuuteensa, sekä miten tunnettujen johtamisteorioiden keskeiset ideat ilmentyvät naisjohtajien kokemuksissa. Tämä on ajankohtainen aihe, koska tasa-arvo kysymykset ovat vieläkin pinnalla yritysmaailmassa. Varsinkin vanhempi johtamiskirjallisuus perustuu lähinnä miesjohtajien tutkimiseen, on siis merkityksellistä tutkia naisjohtajuutta nyky-yhteiskunnassamme. Tutkielman avulla pyritään nostamaan esille sukupuolten välisiä tasa-arvo kysymyksiä johtotehtävissä, sekä sukupuolittuneita käytäntöjä johtamisessa. Tutkielma lisää ymmärrystä naisjohtajuudesta, sekä miten elintarviketeollisuudessa naisten johtajuus rakentuu. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu erilaisten johtamisteorioiden ympärille. Mukaan lukien palveleva johtajuus, interaktiivinen johtajuus, auktoritaarinen johtajuus, sekä transaktiivinen ja transformatiivinen johtajuus. Tämän viitekehyksen sisällä tarkastellaan sukupuolen ja johtamisen yhteyttä, minkä lisäksi tarkastellaan elintarvikealaa kontekstina. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkielmaan kerättiin aineisto haastattelemalla viittä naisjohtajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin tuloksena aineistosta nostetaan esiin alateemoja. Alateemoja yhdistelemällä saadaan kolme pääteemaa auktoritaarisesta johtamisesta palvelevaan johtajuuteen, johtajuuden rakentuminen, sekä johtajuuden erot, ennakkoluulot ja lasikattoilmiö. Näiden pääteemojen avulla muodostuu näkemys siitä, miten naisten johtajuus rakentuu elintarvikealalla ja mikä merkitys sukupuolella on heidän johtajuuteensa, sekä miten tunnettujen johtamisteorioiden keskeiset ideat ilmentyvät naisjohtajien kokemuksissa. Tutkimus osoittaa, että naisten johtajuus rakentuu useista eri tekijöistä, kuten lapsena saadusta kasvatuksesta, persoonasta, tiedoista ja taidoista, sekä halusta oppia ja kehittyä johtajana. Tutkimus myös osoittaa, että elintarvikealalla sukupuolella on suhteellisen vähän merkitystä johtamisessa. Toki täysin tasa-arvoinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskulttuuri ei ole, mutta johtajuuden kannalta sukupuolen sijaan tärkeämpää on intohimo ja halu johtaa. Lisäksi naisjohtajien kokemuksissa ilmentyy useita tässä tutkielmassa esiteltyjä johtamisteorioita. Tämän tutkielman perusteella on kuitenkin edelleen merkityksellistä tutkia sukupuolta organisaatioissa. Vaikka naisjohtajuutta ja lasikattoilmiötä on tutkittu, on silti tarpeellista laajentaa ymmärrystä johtajuudesta sen kaikissa muodoissa ja konteksteissa. Varsinkin yhteiskunnassa, jossa ikäluokat pienenevät, maailma globalisoituu ja eletään jatkuvan muutoksen aikaa, tarvitaan syvällisempää ymmärrystä mistä tekijöistä johtajuus rakentuu ja mikä merkitys sukupuolella on johtajuudessa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2025

Author dc:creator

• Kiiltomäki, Julia

• johtajuus
• sukupuoli
• tasa-arvo
• elintarvikeala

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/597507

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/597507