{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/593032"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/593032","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kaupunkiviljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan chileläisessä yhteisöpuutarhassa","abstract":"Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhteisöpuutarhan viljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Tutkielman aineisto on kerätty etnografisin menetelmin käyttäen osallistuvaa havainnointia, haastatteluja sekä kollaboratiivista videokuvausta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat ’suhteiden ajattelu veden kautta’ -konseptista (Strang & Krause, 2016) johdettu näkökulma ’suhteiden ajattelu puutarhan kautta’, ’elävä ajattelu’ (Eduadro Kohn, 2013) sekä ’kontaktivyöhyke’ (Donna Haraway, 2007). Tutkielmassa analysoidaan minkälaisia suhteita luontoyhteyden ja luonnonmukaisuuden pohjalta rakentuu sekä kuinka näissä suhteissa koetaan ja käsitteellistetään hyvinvointia. Viljelijöiden suhteissa muihin kuin ihmisiin sekä kontaktissa maahan korostuvat monilajinen yhteiselo ja hoivaaminen. Puutarhan muodostamissa pienissä ’kontaktialueissa’ ihmiset ovat vuorovaikutuksessa muunlajisten kanssa ja lukevat ’merkkejä’, joiden kautta he oppivat toimimaan yhdessä. Yhteiselo ja toistuvat vuorovaikutustilanteet muodostavat lopulta viljelijöiden luontoyhteyden. Luonnonmukaisen viljelyn kautta viljelijät kokevat hyvinvointia ja terveyttä erityisesti kemikaalittoman ravinnon kautta. Itse viljeleminen mahdollistaa kontrollin tunteen ravinnon puhtaudesta, mikä etäännyttää supermarketeista sekä lisää kokemusta ruokaturvasta. Maistaminen, haistaminen ja koskettaminen luovat affektiivista suhdetta puutarhaan ja itse tuotettuun ruokaan, mikä osaltaan vahvistaa viljelijöiden terveyskokemusta. Puutarhalla toisten auttaminen, yhdessä oppiminen ja luonnonmukaisen viljelyn ideologia luovat ihmisten välistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kautta viljelijät luovat myös ylisukupolvisia suhteita, joihin liittyy tunne nostalgiasta ja kulttuuriperinnöstä. Luonnonmukaisen viljelyn harjoittamisessa viljelijät pyrkivät säilyttämään perinteistä luomuviljelyn tietotaitoa. Kyseisen tietotaidon esiin nostaminen ja uudelleen herättäminen ovat myös tulevaisuuteen suuntaavaa, kestävää toimintaa, jota tutkielmassa tarkastellaan tulevaisuusperintökäsitteen avulla. Tutkielman aineisto on kerätty kolmen kuukauden kenttätyön aikana Huertas Urbanas -yhteisöpuutarhassa Santiagossa maalis- ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Tutkimusmateriaali muodostui viljelijöiden kanssa yhteistyössä kuvatusta videomateriaalista ja osallistuvan havainnoinnin videoimisesta viljelijöiden kanssa palstoilla, puutarhayhteisön kokouksissa sekä työpajoissa. Videomateriaalin lisäksi aineistoa on tallennettu kirjallisen kenttäpäiväkirjan ja valokuvien muodossa. Kollaboratiivisen videoinnin kautta tutkielma osallistuu visuaalisen antropologian keskusteluun siitä, miten videomateriaali lisää muun muassa fenomenologista aistitietoa sekä osallistaa tutkimukseen osallistuneita kenttätyön aikana. Aineistomateriaalista on tehty etnografinen elokuva tutkielman sivutyönä. Elokuvan suomeksi ja englanniksi tekstitettyihin versioihin sekä traileriin on saatavissa linkki tämän tutkielman liitteet-osiossa.","abstract_html":"Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhteisöpuutarhan viljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Tutkielman aineisto on kerätty etnografisin menetelmin käyttäen osallistuvaa havainnointia, haastatteluja sekä kollaboratiivista videokuvausta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat ’suhteiden ajattelu veden kautta’ -konseptista (Strang & Krause, 2016) johdettu näkökulma ’suhteiden ajattelu puutarhan kautta’, ’elävä ajattelu’ (Eduadro Kohn, 2013) sekä ’kontaktivyöhyke’ (Donna Haraway, 2007). Tutkielmassa analysoidaan minkälaisia suhteita luontoyhteyden ja luonnonmukaisuuden pohjalta rakentuu sekä kuinka näissä suhteissa koetaan ja käsitteellistetään hyvinvointia. Viljelijöiden suhteissa muihin kuin ihmisiin sekä kontaktissa maahan korostuvat monilajinen yhteiselo ja hoivaaminen. Puutarhan muodostamissa pienissä ’kontaktialueissa’ ihmiset ovat vuorovaikutuksessa muunlajisten kanssa ja lukevat ’merkkejä’, joiden kautta he oppivat toimimaan yhdessä. Yhteiselo ja toistuvat vuorovaikutustilanteet muodostavat lopulta viljelijöiden luontoyhteyden. Luonnonmukaisen viljelyn kautta viljelijät kokevat hyvinvointia ja terveyttä erityisesti kemikaalittoman ravinnon kautta. Itse viljeleminen mahdollistaa kontrollin tunteen ravinnon puhtaudesta, mikä etäännyttää supermarketeista sekä lisää kokemusta ruokaturvasta. Maistaminen, haistaminen ja koskettaminen luovat affektiivista suhdetta puutarhaan ja itse tuotettuun ruokaan, mikä osaltaan vahvistaa viljelijöiden terveyskokemusta. Puutarhalla toisten auttaminen, yhdessä oppiminen ja luonnonmukaisen viljelyn ideologia luovat ihmisten välistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kautta viljelijät luovat myös ylisukupolvisia suhteita, joihin liittyy tunne nostalgiasta ja kulttuuriperinnöstä. Luonnonmukaisen viljelyn harjoittamisessa viljelijät pyrkivät säilyttämään perinteistä luomuviljelyn tietotaitoa. Kyseisen tietotaidon esiin nostaminen ja uudelleen herättäminen ovat myös tulevaisuuteen suuntaavaa, kestävää toimintaa, jota tutkielmassa tarkastellaan tulevaisuusperintökäsitteen avulla. Tutkielman aineisto on kerätty kolmen kuukauden kenttätyön aikana Huertas Urbanas -yhteisöpuutarhassa Santiagossa maalis- ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Tutkimusmateriaali muodostui viljelijöiden kanssa yhteistyössä kuvatusta videomateriaalista ja osallistuvan havainnoinnin videoimisesta viljelijöiden kanssa palstoilla, puutarhayhteisön kokouksissa sekä työpajoissa. Videomateriaalin lisäksi aineistoa on tallennettu kirjallisen kenttäpäiväkirjan ja valokuvien muodossa. Kollaboratiivisen videoinnin kautta tutkielma osallistuu visuaalisen antropologian keskusteluun siitä, miten videomateriaali lisää muun muassa fenomenologista aistitietoa sekä osallistaa tutkimukseen osallistuneita kenttätyön aikana. Aineistomateriaalista on tehty etnografinen elokuva tutkielman sivutyönä. Elokuvan suomeksi ja englanniksi tekstitettyihin versioihin sekä traileriin on saatavissa linkki tämän tutkielman liitteet-osiossa.","abstract_has_math":false,"creators":["Toiskallio, Sointu Seeti Oliver"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-02-26","date_published":"2025-02-26","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["luonnonmukainen viljely","hyvinvointi","yhteisöllisyys","etnografia","luontosuhde","Chile","yhteisöpuutarha","luonnonmukaisuus","kontakti maahan","terveyskokemus","monilajisuus","suhteet","affektit","kollaboratiivinen videokuvaus","visuaalinen antropologia","ympäristöantropologia","etnografinen elokuva","aistitieto","ruokaturva","tulevaisuusperintö","collaborative videography","ethnographic film","visual anthropology","community garden","naturalness","health experience","multispecies","relations","contact with the soil","food security","well-being","sensory information","heritage futures"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/593032","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Toiskallio, Sointu Seeti Oliver"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-02-26T08:27:11Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-02-26T08:27:11Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-02-26"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["luonnonmukainen viljely","hyvinvointi","yhteisöllisyys","etnografia","luontosuhde","Chile","yhteisöpuutarha","luonnonmukaisuus","kontakti maahan","terveyskokemus","monilajisuus","suhteet","affektit","kollaboratiivinen videokuvaus","visuaalinen antropologia","ympäristöantropologia","etnografinen elokuva","aistitieto","ruokaturva","tulevaisuusperintö","collaborative videography","ethnographic film","visual anthropology","community garden","naturalness","health experience","multispecies","relations","contact with the soil","food security","well-being","sensory information","heritage futures"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY-NC-ND 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/593032"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhteisöpuutarhan viljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Tutkielman aineisto on kerätty etnografisin menetelmin käyttäen osallistuvaa havainnointia, haastatteluja sekä kollaboratiivista videokuvausta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat ’suhteiden ajattelu veden kautta’ -konseptista (Strang & Krause, 2016) johdettu näkökulma ’suhteiden ajattelu puutarhan kautta’, ’elävä ajattelu’ (Eduadro Kohn, 2013) sekä ’kontaktivyöhyke’ (Donna Haraway, 2007). Tutkielmassa analysoidaan minkälaisia suhteita luontoyhteyden ja luonnonmukaisuuden pohjalta rakentuu sekä kuinka näissä suhteissa koetaan ja käsitteellistetään hyvinvointia. Viljelijöiden suhteissa muihin kuin ihmisiin sekä kontaktissa maahan korostuvat monilajinen yhteiselo ja hoivaaminen. Puutarhan muodostamissa pienissä ’kontaktialueissa’ ihmiset ovat vuorovaikutuksessa muunlajisten kanssa ja lukevat ’merkkejä’, joiden kautta he oppivat toimimaan yhdessä. Yhteiselo ja toistuvat vuorovaikutustilanteet muodostavat lopulta viljelijöiden luontoyhteyden. Luonnonmukaisen viljelyn kautta viljelijät kokevat hyvinvointia ja terveyttä erityisesti kemikaalittoman ravinnon kautta. Itse viljeleminen mahdollistaa kontrollin tunteen ravinnon puhtaudesta, mikä etäännyttää supermarketeista sekä lisää kokemusta ruokaturvasta. Maistaminen, haistaminen ja koskettaminen luovat affektiivista suhdetta puutarhaan ja itse tuotettuun ruokaan, mikä osaltaan vahvistaa viljelijöiden terveyskokemusta. Puutarhalla toisten auttaminen, yhdessä oppiminen ja luonnonmukaisen viljelyn ideologia luovat ihmisten välistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kautta viljelijät luovat myös ylisukupolvisia suhteita, joihin liittyy tunne nostalgiasta ja kulttuuriperinnöstä. Luonnonmukaisen viljelyn harjoittamisessa viljelijät pyrkivät säilyttämään perinteistä luomuviljelyn tietotaitoa. Kyseisen tietotaidon esiin nostaminen ja uudelleen herättäminen ovat myös tulevaisuuteen suuntaavaa, kestävää toimintaa, jota tutkielmassa tarkastellaan tulevaisuusperintökäsitteen avulla. Tutkielman aineisto on kerätty kolmen kuukauden kenttätyön aikana Huertas Urbanas -yhteisöpuutarhassa Santiagossa maalis- ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Tutkimusmateriaali muodostui viljelijöiden kanssa yhteistyössä kuvatusta videomateriaalista ja osallistuvan havainnoinnin videoimisesta viljelijöiden kanssa palstoilla, puutarhayhteisön kokouksissa sekä työpajoissa. Videomateriaalin lisäksi aineistoa on tallennettu kirjallisen kenttäpäiväkirjan ja valokuvien muodossa. Kollaboratiivisen videoinnin kautta tutkielma osallistuu visuaalisen antropologian keskusteluun siitä, miten videomateriaali lisää muun muassa fenomenologista aistitietoa sekä osallistaa tutkimukseen osallistuneita kenttätyön aikana. Aineistomateriaalista on tehty etnografinen elokuva tutkielman sivutyönä. Elokuvan suomeksi ja englanniksi tekstitettyihin versioihin sekä traileriin on saatavissa linkki tämän tutkielman liitteet-osiossa.","This thesis explores the experiences of community gardeners in Santiago, the capital city of Chile, in relation to their experience of being in contact with nature and the soil. The data was collected using ethnographic methods, such as participant observation and collaborative videography. The theoretical framework of the thesis is the perspective of 'thinking relationships through the garden', derived from the concept of 'thinking relationships through water' (Strang & Krause, 2016). In addition, the 'living thought' (Eduardo Kohn, 2013) and the 'contact zone' (Donna Haraway, 2007) are used to complete the theoretical frame. The thesis analyses what kinds of relationships are built based on connection with nature and naturalness, and how health and well-being is experienced and conceptualised in these relationships. Gardeners' relationships with non-humans and their contact with the soil emphasise multispecies coexistence and nurturing. In the small 'contact areas' of the garden, people interact with other species and read 'signs' through which they learn to interact. This communal interaction and recurring states of interaction ultimately form a natural community of gardeners. Through organic gardening, gardeners experience well-being and health, especially through chemical-free nutrition. Growing the food themselves allows a sense of control over the purity of the food, which distances them from supermarkets and increases their experience of food security. Tasting, smelling and touching create an affective relationship with the garden and the food produced, which contributes to a healthier experience. In the garden, helping others, learning together and the ideology of organic gardening create a sense of community between people. Through community, gardeners also create intergenerational relationships, with a sense of nostalgia and cultural heritage. In practising organic gardening, gardeners seek to preserve traditional know-how. The revival and revitalisation of this know-how is also a forward-looking, sustainable activity, which the thesis explores through the concept of future heritage. The data for this thesis was collected during three months of fieldwork in the Huertas Urbanas community garden in Santiago between March and June 2023. The research material consisted of video footage filmed in collaboration with the gardeners and participatory observation videoed with the gardeners in plots, garden community meetings and workshops. In addition to the video material, the research material was recorded in the form of a written field diary and photographs. Through collaborative videography, the thesis contributes to the visual anthropology debate on how video material increases, among other things, phenomenological sensory knowledge and involves the research participants during the fieldwork. An ethnographic film was made of the material as a side project of the thesis. A link to the English and Finnish subtitled versions of the film and its trailer are available on the last page of this thesis."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kaupunkiviljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan chileläisessä yhteisöpuutarhassa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Toiskallio, Sointu Seeti Oliver"],"dc:date.accessioned":["2025-02-26T08:27:11Z"],"dc:date.available":["2025-02-26T08:27:11Z"],"dc:date.issued":["2025-02-26"],"dc:description.abstract":["Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhteisöpuutarhan viljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Tutkielman aineisto on kerätty etnografisin menetelmin käyttäen osallistuvaa havainnointia, haastatteluja sekä kollaboratiivista videokuvausta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat ’suhteiden ajattelu veden kautta’ -konseptista (Strang & Krause, 2016) johdettu näkökulma ’suhteiden ajattelu puutarhan kautta’, ’elävä ajattelu’ (Eduadro Kohn, 2013) sekä ’kontaktivyöhyke’ (Donna Haraway, 2007). Tutkielmassa analysoidaan minkälaisia suhteita luontoyhteyden ja luonnonmukaisuuden pohjalta rakentuu sekä kuinka näissä suhteissa koetaan ja käsitteellistetään hyvinvointia. Viljelijöiden suhteissa muihin kuin ihmisiin sekä kontaktissa maahan korostuvat monilajinen yhteiselo ja hoivaaminen. Puutarhan muodostamissa pienissä ’kontaktialueissa’ ihmiset ovat vuorovaikutuksessa muunlajisten kanssa ja lukevat ’merkkejä’, joiden kautta he oppivat toimimaan yhdessä. Yhteiselo ja toistuvat vuorovaikutustilanteet muodostavat lopulta viljelijöiden luontoyhteyden. Luonnonmukaisen viljelyn kautta viljelijät kokevat hyvinvointia ja terveyttä erityisesti kemikaalittoman ravinnon kautta. Itse viljeleminen mahdollistaa kontrollin tunteen ravinnon puhtaudesta, mikä etäännyttää supermarketeista sekä lisää kokemusta ruokaturvasta. Maistaminen, haistaminen ja koskettaminen luovat affektiivista suhdetta puutarhaan ja itse tuotettuun ruokaan, mikä osaltaan vahvistaa viljelijöiden terveyskokemusta. Puutarhalla toisten auttaminen, yhdessä oppiminen ja luonnonmukaisen viljelyn ideologia luovat ihmisten välistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kautta viljelijät luovat myös ylisukupolvisia suhteita, joihin liittyy tunne nostalgiasta ja kulttuuriperinnöstä. Luonnonmukaisen viljelyn harjoittamisessa viljelijät pyrkivät säilyttämään perinteistä luomuviljelyn tietotaitoa. Kyseisen tietotaidon esiin nostaminen ja uudelleen herättäminen ovat myös tulevaisuuteen suuntaavaa, kestävää toimintaa, jota tutkielmassa tarkastellaan tulevaisuusperintökäsitteen avulla. Tutkielman aineisto on kerätty kolmen kuukauden kenttätyön aikana Huertas Urbanas -yhteisöpuutarhassa Santiagossa maalis- ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Tutkimusmateriaali muodostui viljelijöiden kanssa yhteistyössä kuvatusta videomateriaalista ja osallistuvan havainnoinnin videoimisesta viljelijöiden kanssa palstoilla, puutarhayhteisön kokouksissa sekä työpajoissa. Videomateriaalin lisäksi aineistoa on tallennettu kirjallisen kenttäpäiväkirjan ja valokuvien muodossa. Kollaboratiivisen videoinnin kautta tutkielma osallistuu visuaalisen antropologian keskusteluun siitä, miten videomateriaali lisää muun muassa fenomenologista aistitietoa sekä osallistaa tutkimukseen osallistuneita kenttätyön aikana. Aineistomateriaalista on tehty etnografinen elokuva tutkielman sivutyönä. Elokuvan suomeksi ja englanniksi tekstitettyihin versioihin sekä traileriin on saatavissa linkki tämän tutkielman liitteet-osiossa.","This thesis explores the experiences of community gardeners in Santiago, the capital city of Chile, in relation to their experience of being in contact with nature and the soil. The data was collected using ethnographic methods, such as participant observation and collaborative videography. The theoretical framework of the thesis is the perspective of 'thinking relationships through the garden', derived from the concept of 'thinking relationships through water' (Strang & Krause, 2016). In addition, the 'living thought' (Eduardo Kohn, 2013) and the 'contact zone' (Donna Haraway, 2007) are used to complete the theoretical frame. The thesis analyses what kinds of relationships are built based on connection with nature and naturalness, and how health and well-being is experienced and conceptualised in these relationships. Gardeners' relationships with non-humans and their contact with the soil emphasise multispecies coexistence and nurturing. In the small 'contact areas' of the garden, people interact with other species and read 'signs' through which they learn to interact. This communal interaction and recurring states of interaction ultimately form a natural community of gardeners. Through organic gardening, gardeners experience well-being and health, especially through chemical-free nutrition. Growing the food themselves allows a sense of control over the purity of the food, which distances them from supermarkets and increases their experience of food security. Tasting, smelling and touching create an affective relationship with the garden and the food produced, which contributes to a healthier experience. In the garden, helping others, learning together and the ideology of organic gardening create a sense of community between people. Through community, gardeners also create intergenerational relationships, with a sense of nostalgia and cultural heritage. In practising organic gardening, gardeners seek to preserve traditional know-how. The revival and revitalisation of this know-how is also a forward-looking, sustainable activity, which the thesis explores through the concept of future heritage. The data for this thesis was collected during three months of fieldwork in the Huertas Urbanas community garden in Santiago between March and June 2023. The research material consisted of video footage filmed in collaboration with the gardeners and participatory observation videoed with the gardeners in plots, garden community meetings and workshops. In addition to the video material, the research material was recorded in the form of a written field diary and photographs. Through collaborative videography, the thesis contributes to the visual anthropology debate on how video material increases, among other things, phenomenological sensory knowledge and involves the research participants during the fieldwork. An ethnographic film was made of the material as a side project of the thesis. A link to the English and Finnish subtitled versions of the film and its trailer are available on the last page of this thesis."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/593032"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"dc:subject":["luonnonmukainen viljely","hyvinvointi","yhteisöllisyys","etnografia","luontosuhde","Chile","yhteisöpuutarha","luonnonmukaisuus","kontakti maahan","terveyskokemus","monilajisuus","suhteet","affektit","kollaboratiivinen videokuvaus","visuaalinen antropologia","ympäristöantropologia","etnografinen elokuva","aistitieto","ruokaturva","tulevaisuusperintö","collaborative videography","ethnographic film","visual anthropology","community garden","naturalness","health experience","multispecies","relations","contact with the soil","food security","well-being","sensory information","heritage futures"],"dc:title":["Kaupunkiviljelijöiden kokemuksia luonnonmukaisuudesta ja kontaktista maahan chileläisessä yhteisöpuutarhassa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}