{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/591657"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/591657","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"1800-luvun kolerapandemiat: lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen kehitys","abstract":"1800-luvun kolerapandemiat ovat olleet taustalla mukana ajamassa useita lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia, ja tämän tutkielman tarkoitus on tehdä kirjallisuuskatsaus tästä kehityksestä. 1800-luvun kolerakirjallisuutta on suhteellisen paljon, mutta suurin osa siitä keskittyy eurooppalaiseen näkökulmaan. Länsimaisen kirjallisuuden helpomman saatavuuden vuoksi tutkielmani perustuu myös laajalti länsimaiseen näkökulmaan kolerahistoriasta. Tutkielmassani tarkastelen käsitystä kolerasta, koleran vaikutusta ja preventiomenetelmiä 1800-luvun alkupuoliskolla, sekä kolerataudin ajamia lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia 1800-luvun loppupuoliskolla. 1800-luvun alussa länsimainen lääketiede perustui vielä vahvasti antiikin oppeihin. Hoito ja tautien preventio perustui humoraalioppiin ja miasmateoriaan. Jo edellisillä vuosisadoilla oli kuitenkin hiljalleen kehittynyt ajatusta mikroskooppisten pieneliöiden välittämistä taudeista sekä yhteiskunnallisesta terveydestä, ja nämä ajatukset saivat vahvistusta 1850-luvulta eteenpäin mikroskopointimenetelmien kehittyessä ja teollistuvien kaupunkien kurjien elinolojen noustessa tarkastelun kohteeksi. Kehityksiin on vahvasti vaikuttanut taustalla myllertäneet kolerapandemiat, joihin liittyi raju taudinkuva, korkea kuolleisuus ja laaja levinneisyys. Kolera on yksi monista tartuntataudeista, jotka ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan globalisaation myötä pandemioiksi. Sitä pidetään usein ”stereotyyppisenä” 1800-luvun kulkutautina, mutta se on edelleen yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä, sillä sitä esiintyy edelleen monissa kehittyvissä maissa.","abstract_html":"1800-luvun kolerapandemiat ovat olleet taustalla mukana ajamassa useita lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia, ja tämän tutkielman tarkoitus on tehdä kirjallisuuskatsaus tästä kehityksestä. 1800-luvun kolerakirjallisuutta on suhteellisen paljon, mutta suurin osa siitä keskittyy eurooppalaiseen näkökulmaan. Länsimaisen kirjallisuuden helpomman saatavuuden vuoksi tutkielmani perustuu myös laajalti länsimaiseen näkökulmaan kolerahistoriasta. Tutkielmassani tarkastelen käsitystä kolerasta, koleran vaikutusta ja preventiomenetelmiä 1800-luvun alkupuoliskolla, sekä kolerataudin ajamia lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia 1800-luvun loppupuoliskolla. 1800-luvun alussa länsimainen lääketiede perustui vielä vahvasti antiikin oppeihin. Hoito ja tautien preventio perustui humoraalioppiin ja miasmateoriaan. Jo edellisillä vuosisadoilla oli kuitenkin hiljalleen kehittynyt ajatusta mikroskooppisten pieneliöiden välittämistä taudeista sekä yhteiskunnallisesta terveydestä, ja nämä ajatukset saivat vahvistusta 1850-luvulta eteenpäin mikroskopointimenetelmien kehittyessä ja teollistuvien kaupunkien kurjien elinolojen noustessa tarkastelun kohteeksi. Kehityksiin on vahvasti vaikuttanut taustalla myllertäneet kolerapandemiat, joihin liittyi raju taudinkuva, korkea kuolleisuus ja laaja levinneisyys. Kolera on yksi monista tartuntataudeista, jotka ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan globalisaation myötä pandemioiksi. Sitä pidetään usein ”stereotyyppisenä” 1800-luvun kulkutautina, mutta se on edelleen yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä, sillä sitä esiintyy edelleen monissa kehittyvissä maissa.","abstract_has_math":false,"creators":["Fang, Luzhen"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z","subjects":["kolera","lääketieteen historia","1800-luku"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202501301289"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202501301289","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/591657","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Fang, Luzhen"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kolera","lääketieteen historia","1800-luku"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202501301289","http://hdl.handle.net/10138/591657"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["1800-luvun kolerapandemiat ovat olleet taustalla mukana ajamassa useita lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia, ja tämän tutkielman tarkoitus on tehdä kirjallisuuskatsaus tästä kehityksestä. 1800-luvun kolerakirjallisuutta on suhteellisen paljon, mutta suurin osa siitä keskittyy eurooppalaiseen näkökulmaan. Länsimaisen kirjallisuuden helpomman saatavuuden vuoksi tutkielmani perustuu myös laajalti länsimaiseen näkökulmaan kolerahistoriasta. Tutkielmassani tarkastelen käsitystä kolerasta, koleran vaikutusta ja preventiomenetelmiä 1800-luvun alkupuoliskolla, sekä kolerataudin ajamia lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia 1800-luvun loppupuoliskolla. 1800-luvun alussa länsimainen lääketiede perustui vielä vahvasti antiikin oppeihin. Hoito ja tautien preventio perustui humoraalioppiin ja miasmateoriaan. Jo edellisillä vuosisadoilla oli kuitenkin hiljalleen kehittynyt ajatusta mikroskooppisten pieneliöiden välittämistä taudeista sekä yhteiskunnallisesta terveydestä, ja nämä ajatukset saivat vahvistusta 1850-luvulta eteenpäin mikroskopointimenetelmien kehittyessä ja teollistuvien kaupunkien kurjien elinolojen noustessa tarkastelun kohteeksi. Kehityksiin on vahvasti vaikuttanut taustalla myllertäneet kolerapandemiat, joihin liittyi raju taudinkuva, korkea kuolleisuus ja laaja levinneisyys. Kolera on yksi monista tartuntataudeista, jotka ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan globalisaation myötä pandemioiksi. Sitä pidetään usein ”stereotyyppisenä” 1800-luvun kulkutautina, mutta se on edelleen yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä, sillä sitä esiintyy edelleen monissa kehittyvissä maissa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["1800-luvun kolerapandemiat: lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen kehitys"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Fang, Luzhen"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["1800-luvun kolerapandemiat ovat olleet taustalla mukana ajamassa useita lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia, ja tämän tutkielman tarkoitus on tehdä kirjallisuuskatsaus tästä kehityksestä. 1800-luvun kolerakirjallisuutta on suhteellisen paljon, mutta suurin osa siitä keskittyy eurooppalaiseen näkökulmaan. Länsimaisen kirjallisuuden helpomman saatavuuden vuoksi tutkielmani perustuu myös laajalti länsimaiseen näkökulmaan kolerahistoriasta. Tutkielmassani tarkastelen käsitystä kolerasta, koleran vaikutusta ja preventiomenetelmiä 1800-luvun alkupuoliskolla, sekä kolerataudin ajamia lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia 1800-luvun loppupuoliskolla. 1800-luvun alussa länsimainen lääketiede perustui vielä vahvasti antiikin oppeihin. Hoito ja tautien preventio perustui humoraalioppiin ja miasmateoriaan. Jo edellisillä vuosisadoilla oli kuitenkin hiljalleen kehittynyt ajatusta mikroskooppisten pieneliöiden välittämistä taudeista sekä yhteiskunnallisesta terveydestä, ja nämä ajatukset saivat vahvistusta 1850-luvulta eteenpäin mikroskopointimenetelmien kehittyessä ja teollistuvien kaupunkien kurjien elinolojen noustessa tarkastelun kohteeksi. Kehityksiin on vahvasti vaikuttanut taustalla myllertäneet kolerapandemiat, joihin liittyi raju taudinkuva, korkea kuolleisuus ja laaja levinneisyys. Kolera on yksi monista tartuntataudeista, jotka ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan globalisaation myötä pandemioiksi. Sitä pidetään usein ”stereotyyppisenä” 1800-luvun kulkutautina, mutta se on edelleen yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä, sillä sitä esiintyy edelleen monissa kehittyvissä maissa."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202501301289","http://hdl.handle.net/10138/591657"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kolera","lääketieteen historia","1800-luku"],"dc:title":["1800-luvun kolerapandemiat: lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen kehitys"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z"}