{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/589472"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/589472","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Hovioikeusprekluusio adheesioprosessissa – rikosasian yhteydessä ajettava vahingonkorvausvaatimus","abstract":"Rikosasian oikeudenkäynnin yhteydessä normaalisti käsitellään rikoksesta johtuva vahingonkorvausvaatimus. Tämä tarkoittaa kahden eri prosessilajeissa käsiteltävän ja eri menettelysääntöjä noudattelevan vaateen yhteiskäsittelyä, mikä mahdollistaa näiden eri prosessilajien menettelysääntöjen ja käsittelyjärjestyksen kollision. Tutkimuksessa keskitytään tämän kollisiotilanteen käsittelyyn ja arvioimiseen hovioikeusprekluusion kohdalla. Rikosasiassa ei sovelleta prekluusiota hovioikeudessa toisin kuin riita-asiassa (OK 25:17). Tutkimuksen aihe, tutkimuskysymykset ja tarkoitus pohjautuvat sen selvittämiseen, sovelletaanko rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausasiaan prekluusiota hovioikeudessa ja miten hovioikeusprekluusiota sovellettaisiin tässä tilanteessa. Aihetta lähestytään tutkimuksessa omaksutun menettelyllisen, asiallisen ja henkilöllisen ulottuvuuden kautta. Jaottelun avulla päästään analysoimaan ongelmatilanteita, joita aihetta koskevassa oikeuskirjallisuudessa on esitetty. Aihetta koskevan oikeuskirjallisuuden kuitenkin ollessa rajallista ja pintapuolista tutkimuksessa on tunnistettu myös uudenlaisia ongelmakohtia sekä tarjottu ratkaisuvaihtoehtoja kysymykseen hovioikeusprekluusion soveltamisesta. Tutkimuksessa todetaan hovioikeusprekluusion soveltamisen olevan mahdollista rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausvaatimukseen. Laajalti oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä esiintynyttä prekluusiokielteistä kantaa ei voida tutkimuksen analysoinnin valossa pitää oikeusjärjestyksen tai korkeimman oikeuden uudemman ratkaisukäytännön mukaisena. Kuitenkin rikosprosessin erityispiirteet ja asianosaisten prosessuaalista asemaa säätelevät oikeudet merkitsevät, että prekluusioarvioinnissa on sallittava sellaisia tilanteita, joita siviiliprosessissa ei välttämättä pidettäisi hyväksyttävinä.","abstract_html":"Rikosasian oikeudenkäynnin yhteydessä normaalisti käsitellään rikoksesta johtuva vahingonkorvausvaatimus. Tämä tarkoittaa kahden eri prosessilajeissa käsiteltävän ja eri menettelysääntöjä noudattelevan vaateen yhteiskäsittelyä, mikä mahdollistaa näiden eri prosessilajien menettelysääntöjen ja käsittelyjärjestyksen kollision. Tutkimuksessa keskitytään tämän kollisiotilanteen käsittelyyn ja arvioimiseen hovioikeusprekluusion kohdalla. Rikosasiassa ei sovelleta prekluusiota hovioikeudessa toisin kuin riita-asiassa (OK 25:17). Tutkimuksen aihe, tutkimuskysymykset ja tarkoitus pohjautuvat sen selvittämiseen, sovelletaanko rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausasiaan prekluusiota hovioikeudessa ja miten hovioikeusprekluusiota sovellettaisiin tässä tilanteessa. Aihetta lähestytään tutkimuksessa omaksutun menettelyllisen, asiallisen ja henkilöllisen ulottuvuuden kautta. Jaottelun avulla päästään analysoimaan ongelmatilanteita, joita aihetta koskevassa oikeuskirjallisuudessa on esitetty. Aihetta koskevan oikeuskirjallisuuden kuitenkin ollessa rajallista ja pintapuolista tutkimuksessa on tunnistettu myös uudenlaisia ongelmakohtia sekä tarjottu ratkaisuvaihtoehtoja kysymykseen hovioikeusprekluusion soveltamisesta. Tutkimuksessa todetaan hovioikeusprekluusion soveltamisen olevan mahdollista rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausvaatimukseen. Laajalti oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä esiintynyttä prekluusiokielteistä kantaa ei voida tutkimuksen analysoinnin valossa pitää oikeusjärjestyksen tai korkeimman oikeuden uudemman ratkaisukäytännön mukaisena. Kuitenkin rikosprosessin erityispiirteet ja asianosaisten prosessuaalista asemaa säätelevät oikeudet merkitsevät, että prekluusioarvioinnissa on sallittava sellaisia tilanteita, joita siviiliprosessissa ei välttämättä pidettäisi hyväksyttävinä.","abstract_has_math":false,"creators":["Lindberg, Kristian"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["prosessioikeus","siviiliprosessi","rikosprosessi","adheesioprosessi","prekluusio","yksityisoikeudellinen vaatimus","vahingonkorvausvaatimus","muutoksenhaku"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202412194731"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202412194731","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/589472","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Lindberg, Kristian"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["prosessioikeus","siviiliprosessi","rikosprosessi","adheesioprosessi","prekluusio","yksityisoikeudellinen vaatimus","vahingonkorvausvaatimus","muutoksenhaku"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202412194731","http://hdl.handle.net/10138/589472"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Rikosasian oikeudenkäynnin yhteydessä normaalisti käsitellään rikoksesta johtuva vahingonkorvausvaatimus. Tämä tarkoittaa kahden eri prosessilajeissa käsiteltävän ja eri menettelysääntöjä noudattelevan vaateen yhteiskäsittelyä, mikä mahdollistaa näiden eri prosessilajien menettelysääntöjen ja käsittelyjärjestyksen kollision. Tutkimuksessa keskitytään tämän kollisiotilanteen käsittelyyn ja arvioimiseen hovioikeusprekluusion kohdalla. Rikosasiassa ei sovelleta prekluusiota hovioikeudessa toisin kuin riita-asiassa (OK 25:17). Tutkimuksen aihe, tutkimuskysymykset ja tarkoitus pohjautuvat sen selvittämiseen, sovelletaanko rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausasiaan prekluusiota hovioikeudessa ja miten hovioikeusprekluusiota sovellettaisiin tässä tilanteessa. Aihetta lähestytään tutkimuksessa omaksutun menettelyllisen, asiallisen ja henkilöllisen ulottuvuuden kautta. Jaottelun avulla päästään analysoimaan ongelmatilanteita, joita aihetta koskevassa oikeuskirjallisuudessa on esitetty. Aihetta koskevan oikeuskirjallisuuden kuitenkin ollessa rajallista ja pintapuolista tutkimuksessa on tunnistettu myös uudenlaisia ongelmakohtia sekä tarjottu ratkaisuvaihtoehtoja kysymykseen hovioikeusprekluusion soveltamisesta. Tutkimuksessa todetaan hovioikeusprekluusion soveltamisen olevan mahdollista rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausvaatimukseen. Laajalti oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä esiintynyttä prekluusiokielteistä kantaa ei voida tutkimuksen analysoinnin valossa pitää oikeusjärjestyksen tai korkeimman oikeuden uudemman ratkaisukäytännön mukaisena. Kuitenkin rikosprosessin erityispiirteet ja asianosaisten prosessuaalista asemaa säätelevät oikeudet merkitsevät, että prekluusioarvioinnissa on sallittava sellaisia tilanteita, joita siviiliprosessissa ei välttämättä pidettäisi hyväksyttävinä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Hovioikeusprekluusio adheesioprosessissa – rikosasian yhteydessä ajettava vahingonkorvausvaatimus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"dc:creator":["Lindberg, Kristian"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Rikosasian oikeudenkäynnin yhteydessä normaalisti käsitellään rikoksesta johtuva vahingonkorvausvaatimus. Tämä tarkoittaa kahden eri prosessilajeissa käsiteltävän ja eri menettelysääntöjä noudattelevan vaateen yhteiskäsittelyä, mikä mahdollistaa näiden eri prosessilajien menettelysääntöjen ja käsittelyjärjestyksen kollision. Tutkimuksessa keskitytään tämän kollisiotilanteen käsittelyyn ja arvioimiseen hovioikeusprekluusion kohdalla. Rikosasiassa ei sovelleta prekluusiota hovioikeudessa toisin kuin riita-asiassa (OK 25:17). Tutkimuksen aihe, tutkimuskysymykset ja tarkoitus pohjautuvat sen selvittämiseen, sovelletaanko rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausasiaan prekluusiota hovioikeudessa ja miten hovioikeusprekluusiota sovellettaisiin tässä tilanteessa. Aihetta lähestytään tutkimuksessa omaksutun menettelyllisen, asiallisen ja henkilöllisen ulottuvuuden kautta. Jaottelun avulla päästään analysoimaan ongelmatilanteita, joita aihetta koskevassa oikeuskirjallisuudessa on esitetty. Aihetta koskevan oikeuskirjallisuuden kuitenkin ollessa rajallista ja pintapuolista tutkimuksessa on tunnistettu myös uudenlaisia ongelmakohtia sekä tarjottu ratkaisuvaihtoehtoja kysymykseen hovioikeusprekluusion soveltamisesta. Tutkimuksessa todetaan hovioikeusprekluusion soveltamisen olevan mahdollista rikosasian yhteydessä ajettavaan vahingonkorvausvaatimukseen. Laajalti oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä esiintynyttä prekluusiokielteistä kantaa ei voida tutkimuksen analysoinnin valossa pitää oikeusjärjestyksen tai korkeimman oikeuden uudemman ratkaisukäytännön mukaisena. Kuitenkin rikosprosessin erityispiirteet ja asianosaisten prosessuaalista asemaa säätelevät oikeudet merkitsevät, että prekluusioarvioinnissa on sallittava sellaisia tilanteita, joita siviiliprosessissa ei välttämättä pidettäisi hyväksyttävinä."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202412194731","http://hdl.handle.net/10138/589472"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["prosessioikeus","siviiliprosessi","rikosprosessi","adheesioprosessi","prekluusio","yksityisoikeudellinen vaatimus","vahingonkorvausvaatimus","muutoksenhaku"],"dc:title":["Hovioikeusprekluusio adheesioprosessissa – rikosasian yhteydessä ajettava vahingonkorvausvaatimus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}