{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/585918"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/585918","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Huoli suomalaisen yhteiskunnan siveellisestä tilasta syksyllä 1944","abstract":"Vuoden 1944 syyskuussa aseet hiljenivät Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomalaisten osalta useita vuosia kestänyt sotaurakka oli saatu päätökseensä, vaikkakin vielä oli edessä aina vuoden 1945 huhtikuulle kestänyt Lapin sota. Huolimatta siitä, että sotatoimet olivat ohitse, oli edessä valtava jälleenrakennusurakka ja sotilaiden kotiuttaminen. Kotiuttamistoimet venyivät joidenkin sotilaiden kohdalla aina joulukuulle 1944 saakka. Miten pitkään rintamilla olleet miehet sopeutuisivat rauhanoloihin siviilissä, miten sota-avioliitot kestäisivät uuden arjen olosuhteissa ja kuinka olisi koko Suomen kansan tulevaisuuden laita? Tutkielmani käsittelee vuoden 1944 suomalaissotilaiden kotiuttamisvaiheen aikana hengellisessä lehdistössä ilmennyttä huolta suomen kansan siveellisyyden tilasta. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, mistä asioista lehtiin kirjoittaneet henkilöt kantoivat huolta ja olivatko lehtien esittämät väitteet samassa linjassa hengellisten kirjasten sekä sotilaspastoreiden lokakuussa 1944 laatimien toimintakertomusten kanssa. Tutkielman aineisto koostuu viidestä (Herättäjä, Koti ja kasarmi, Kotimaa, Sotilaspappi ja Vartija) syksyllä 1944 ilmestyneestä lehdestä, kirkonmiesten kirjoittamista lehtisistä sekä sotilaspastoreiden toimintakertomuksista lokakuulta 1944.Tutkimusmetodini on lehdistöhistoriallinen näkökulma, joka korostaa tutkimusaiheen keskustelevaa luonnetta. Tutkielman näkökulma on aineistolähteinen eikä analyysia ohjaa mikään tietty teoria. Tutkielman luvut noudattavat temaattista jaottelua. Tutkielmani osoittaa, että hengellisissä lehdissä kannettiin huolta syksyllä 1944 suomen kansan siveellisyydestä. Erityisesti esiin nousivat nuoret, joiden siveellisyyden tilan katsottiin kulkevan käsi kädessä koko Suomen tulevaisuuden kanssa. Suurimman murheen kirjoittajille aiheutti alkoholin käyttö, joka nähtiin Suomen kansan perisyntinä ja joka oli saatava loppumaan koko kansan yhteisvoimin.","abstract_html":"Vuoden 1944 syyskuussa aseet hiljenivät Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomalaisten osalta useita vuosia kestänyt sotaurakka oli saatu päätökseensä, vaikkakin vielä oli edessä aina vuoden 1945 huhtikuulle kestänyt Lapin sota. Huolimatta siitä, että sotatoimet olivat ohitse, oli edessä valtava jälleenrakennusurakka ja sotilaiden kotiuttaminen. Kotiuttamistoimet venyivät joidenkin sotilaiden kohdalla aina joulukuulle 1944 saakka. Miten pitkään rintamilla olleet miehet sopeutuisivat rauhanoloihin siviilissä, miten sota-avioliitot kestäisivät uuden arjen olosuhteissa ja kuinka olisi koko Suomen kansan tulevaisuuden laita? Tutkielmani käsittelee vuoden 1944 suomalaissotilaiden kotiuttamisvaiheen aikana hengellisessä lehdistössä ilmennyttä huolta suomen kansan siveellisyyden tilasta. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, mistä asioista lehtiin kirjoittaneet henkilöt kantoivat huolta ja olivatko lehtien esittämät väitteet samassa linjassa hengellisten kirjasten sekä sotilaspastoreiden lokakuussa 1944 laatimien toimintakertomusten kanssa. Tutkielman aineisto koostuu viidestä (Herättäjä, Koti ja kasarmi, Kotimaa, Sotilaspappi ja Vartija) syksyllä 1944 ilmestyneestä lehdestä, kirkonmiesten kirjoittamista lehtisistä sekä sotilaspastoreiden toimintakertomuksista lokakuulta 1944.Tutkimusmetodini on lehdistöhistoriallinen näkökulma, joka korostaa tutkimusaiheen keskustelevaa luonnetta. Tutkielman näkökulma on aineistolähteinen eikä analyysia ohjaa mikään tietty teoria. Tutkielman luvut noudattavat temaattista jaottelua. Tutkielmani osoittaa, että hengellisissä lehdissä kannettiin huolta syksyllä 1944 suomen kansan siveellisyydestä. Erityisesti esiin nousivat nuoret, joiden siveellisyyden tilan katsottiin kulkevan käsi kädessä koko Suomen tulevaisuuden kanssa. Suurimman murheen kirjoittajille aiheutti alkoholin käyttö, joka nähtiin Suomen kansan perisyntinä ja joka oli saatava loppumaan koko kansan yhteisvoimin.","abstract_has_math":false,"creators":["Hiidensilta, Aleksi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202409174121"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202409174121","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/585918","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Hiidensilta, Aleksi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202409174121","http://hdl.handle.net/10138/585918"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Vuoden 1944 syyskuussa aseet hiljenivät Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomalaisten osalta useita vuosia kestänyt sotaurakka oli saatu päätökseensä, vaikkakin vielä oli edessä aina vuoden 1945 huhtikuulle kestänyt Lapin sota. Huolimatta siitä, että sotatoimet olivat ohitse, oli edessä valtava jälleenrakennusurakka ja sotilaiden kotiuttaminen. Kotiuttamistoimet venyivät joidenkin sotilaiden kohdalla aina joulukuulle 1944 saakka. Miten pitkään rintamilla olleet miehet sopeutuisivat rauhanoloihin siviilissä, miten sota-avioliitot kestäisivät uuden arjen olosuhteissa ja kuinka olisi koko Suomen kansan tulevaisuuden laita? Tutkielmani käsittelee vuoden 1944 suomalaissotilaiden kotiuttamisvaiheen aikana hengellisessä lehdistössä ilmennyttä huolta suomen kansan siveellisyyden tilasta. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, mistä asioista lehtiin kirjoittaneet henkilöt kantoivat huolta ja olivatko lehtien esittämät väitteet samassa linjassa hengellisten kirjasten sekä sotilaspastoreiden lokakuussa 1944 laatimien toimintakertomusten kanssa. Tutkielman aineisto koostuu viidestä (Herättäjä, Koti ja kasarmi, Kotimaa, Sotilaspappi ja Vartija) syksyllä 1944 ilmestyneestä lehdestä, kirkonmiesten kirjoittamista lehtisistä sekä sotilaspastoreiden toimintakertomuksista lokakuulta 1944.Tutkimusmetodini on lehdistöhistoriallinen näkökulma, joka korostaa tutkimusaiheen keskustelevaa luonnetta. Tutkielman näkökulma on aineistolähteinen eikä analyysia ohjaa mikään tietty teoria. Tutkielman luvut noudattavat temaattista jaottelua. Tutkielmani osoittaa, että hengellisissä lehdissä kannettiin huolta syksyllä 1944 suomen kansan siveellisyydestä. Erityisesti esiin nousivat nuoret, joiden siveellisyyden tilan katsottiin kulkevan käsi kädessä koko Suomen tulevaisuuden kanssa. Suurimman murheen kirjoittajille aiheutti alkoholin käyttö, joka nähtiin Suomen kansan perisyntinä ja joka oli saatava loppumaan koko kansan yhteisvoimin."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Huoli suomalaisen yhteiskunnan siveellisestä tilasta syksyllä 1944"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Hiidensilta, Aleksi"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Vuoden 1944 syyskuussa aseet hiljenivät Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomalaisten osalta useita vuosia kestänyt sotaurakka oli saatu päätökseensä, vaikkakin vielä oli edessä aina vuoden 1945 huhtikuulle kestänyt Lapin sota. Huolimatta siitä, että sotatoimet olivat ohitse, oli edessä valtava jälleenrakennusurakka ja sotilaiden kotiuttaminen. Kotiuttamistoimet venyivät joidenkin sotilaiden kohdalla aina joulukuulle 1944 saakka. Miten pitkään rintamilla olleet miehet sopeutuisivat rauhanoloihin siviilissä, miten sota-avioliitot kestäisivät uuden arjen olosuhteissa ja kuinka olisi koko Suomen kansan tulevaisuuden laita? Tutkielmani käsittelee vuoden 1944 suomalaissotilaiden kotiuttamisvaiheen aikana hengellisessä lehdistössä ilmennyttä huolta suomen kansan siveellisyyden tilasta. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, mistä asioista lehtiin kirjoittaneet henkilöt kantoivat huolta ja olivatko lehtien esittämät väitteet samassa linjassa hengellisten kirjasten sekä sotilaspastoreiden lokakuussa 1944 laatimien toimintakertomusten kanssa. Tutkielman aineisto koostuu viidestä (Herättäjä, Koti ja kasarmi, Kotimaa, Sotilaspappi ja Vartija) syksyllä 1944 ilmestyneestä lehdestä, kirkonmiesten kirjoittamista lehtisistä sekä sotilaspastoreiden toimintakertomuksista lokakuulta 1944.Tutkimusmetodini on lehdistöhistoriallinen näkökulma, joka korostaa tutkimusaiheen keskustelevaa luonnetta. Tutkielman näkökulma on aineistolähteinen eikä analyysia ohjaa mikään tietty teoria. Tutkielman luvut noudattavat temaattista jaottelua. Tutkielmani osoittaa, että hengellisissä lehdissä kannettiin huolta syksyllä 1944 suomen kansan siveellisyydestä. Erityisesti esiin nousivat nuoret, joiden siveellisyyden tilan katsottiin kulkevan käsi kädessä koko Suomen tulevaisuuden kanssa. Suurimman murheen kirjoittajille aiheutti alkoholin käyttö, joka nähtiin Suomen kansan perisyntinä ja joka oli saatava loppumaan koko kansan yhteisvoimin."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202409174121","http://hdl.handle.net/10138/585918"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:title":["Huoli suomalaisen yhteiskunnan siveellisestä tilasta syksyllä 1944"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z"}