{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/577439"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/577439","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"”Tuntemamme despootti, joka loukkaa sijoittajia, twiittaa idioottimaisuuksia ja puhuu levottomia” : Kriittinen diskurssianalyysi Elon Muskin johtajakuvista suomalaisessa mediassa","abstract":"Tutkielma tarkastelee kolmen suomalaisen mediatalon kautta miten Elon Muskin johtajuutta onkuvattu mediassa. Tutkielman aineistona käytin uutisartikkeleita Helsingin Sanomista,Talouselämästä ja Yleltä, jotka käsittelivät Elon Muskia 2020-2021 ja 2022-2023 vuodenvaihteissa. Ensimmäisenä ajankohtana Musk toimi muun muassa Teslan ja Space X:ntoimitusjohtajana, ja jälkimmäisenä ajankohtana hän oli juuri ostanut sosiaalisen medianalustan X:n, jota hän ryhtyi myös johtamaan. Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tarkempana tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Kriittistä diskurssianalyysiä käyttämällä pyrin löytämään aineistosta ne kielelliset tavat, joilla luodaan ja ylläpidetään valtaa, ja joilla tuotettiin ElonMuskin johtajakuvaa. Tarkastelen myös sitä, miten diskurssit ovat muuttuneet kahtena eri tarkasteluajankohtana. Diskurssianalyysin tukena käytän aiempaa tutkimusta ja teorioita johtajuudesta, mediasta ja ’julkkisjohtajuudesta’. Analyysissa nostin aineistosta neljä selkeää diskurssia. Kolme ensimmäistä diskurssia ilmenivät kummallakin ajanjaksolla, tosin eroavin sanavalinnoin ja painotuksin. Diskursseissa tasapainoteltiin ja neuvoteltiin Elon Muskin johtajuudesta ja siihen liitetyistä attribuuteista. Neljäs diskurssi ilmeni vain jälkimmäisellä ajankohdalla. Helsingin Sanomat ja Talouselämä muistuttivat uutismedioina toisiaan, värikkäin skandaalinhaluisin sanvalinnoin, kun taas Yle piti suurimmaksi osaksi uutisoinnin maltillisena, asiallisena ja tiiviinä.","abstract_html":"Tutkielma tarkastelee kolmen suomalaisen mediatalon kautta miten Elon Muskin johtajuutta onkuvattu mediassa. Tutkielman aineistona käytin uutisartikkeleita Helsingin Sanomista,Talouselämästä ja Yleltä, jotka käsittelivät Elon Muskia 2020-2021 ja 2022-2023 vuodenvaihteissa. Ensimmäisenä ajankohtana Musk toimi muun muassa Teslan ja Space X:ntoimitusjohtajana, ja jälkimmäisenä ajankohtana hän oli juuri ostanut sosiaalisen medianalustan X:n, jota hän ryhtyi myös johtamaan. Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tarkempana tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Kriittistä diskurssianalyysiä käyttämällä pyrin löytämään aineistosta ne kielelliset tavat, joilla luodaan ja ylläpidetään valtaa, ja joilla tuotettiin ElonMuskin johtajakuvaa. Tarkastelen myös sitä, miten diskurssit ovat muuttuneet kahtena eri tarkasteluajankohtana. Diskurssianalyysin tukena käytän aiempaa tutkimusta ja teorioita johtajuudesta, mediasta ja ’julkkisjohtajuudesta’. Analyysissa nostin aineistosta neljä selkeää diskurssia. Kolme ensimmäistä diskurssia ilmenivät kummallakin ajanjaksolla, tosin eroavin sanavalinnoin ja painotuksin. Diskursseissa tasapainoteltiin ja neuvoteltiin Elon Muskin johtajuudesta ja siihen liitetyistä attribuuteista. Neljäs diskurssi ilmeni vain jälkimmäisellä ajankohdalla. Helsingin Sanomat ja Talouselämä muistuttivat uutismedioina toisiaan, värikkäin skandaalinhaluisin sanvalinnoin, kun taas Yle piti suurimmaksi osaksi uutisoinnin maltillisena, asiallisena ja tiiviinä.","abstract_has_math":false,"creators":["Vuorinen, Jasmin"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Social Sciences","Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202406143116"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202406143116","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/577439","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Social Sciences","Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Vuorinen, Jasmin"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202406143116","http://hdl.handle.net/10138/577439"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielma tarkastelee kolmen suomalaisen mediatalon kautta miten Elon Muskin johtajuutta onkuvattu mediassa. Tutkielman aineistona käytin uutisartikkeleita Helsingin Sanomista,Talouselämästä ja Yleltä, jotka käsittelivät Elon Muskia 2020-2021 ja 2022-2023 vuodenvaihteissa. Ensimmäisenä ajankohtana Musk toimi muun muassa Teslan ja Space X:ntoimitusjohtajana, ja jälkimmäisenä ajankohtana hän oli juuri ostanut sosiaalisen medianalustan X:n, jota hän ryhtyi myös johtamaan. Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tarkempana tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Kriittistä diskurssianalyysiä käyttämällä pyrin löytämään aineistosta ne kielelliset tavat, joilla luodaan ja ylläpidetään valtaa, ja joilla tuotettiin ElonMuskin johtajakuvaa. Tarkastelen myös sitä, miten diskurssit ovat muuttuneet kahtena eri tarkasteluajankohtana. Diskurssianalyysin tukena käytän aiempaa tutkimusta ja teorioita johtajuudesta, mediasta ja ’julkkisjohtajuudesta’. Analyysissa nostin aineistosta neljä selkeää diskurssia. Kolme ensimmäistä diskurssia ilmenivät kummallakin ajanjaksolla, tosin eroavin sanavalinnoin ja painotuksin. Diskursseissa tasapainoteltiin ja neuvoteltiin Elon Muskin johtajuudesta ja siihen liitetyistä attribuuteista. Neljäs diskurssi ilmeni vain jälkimmäisellä ajankohdalla. Helsingin Sanomat ja Talouselämä muistuttivat uutismedioina toisiaan, värikkäin skandaalinhaluisin sanvalinnoin, kun taas Yle piti suurimmaksi osaksi uutisoinnin maltillisena, asiallisena ja tiiviinä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["”Tuntemamme despootti, joka loukkaa sijoittajia, twiittaa idioottimaisuuksia ja puhuu levottomia” : Kriittinen diskurssianalyysi Elon Muskin johtajakuvista suomalaisessa mediassa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Social Sciences","Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten"],"dc:creator":["Vuorinen, Jasmin"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Tutkielma tarkastelee kolmen suomalaisen mediatalon kautta miten Elon Muskin johtajuutta onkuvattu mediassa. Tutkielman aineistona käytin uutisartikkeleita Helsingin Sanomista,Talouselämästä ja Yleltä, jotka käsittelivät Elon Muskia 2020-2021 ja 2022-2023 vuodenvaihteissa. Ensimmäisenä ajankohtana Musk toimi muun muassa Teslan ja Space X:ntoimitusjohtajana, ja jälkimmäisenä ajankohtana hän oli juuri ostanut sosiaalisen medianalustan X:n, jota hän ryhtyi myös johtamaan. Tutkielma on laadullinen tutkimus, ja tarkempana tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Kriittistä diskurssianalyysiä käyttämällä pyrin löytämään aineistosta ne kielelliset tavat, joilla luodaan ja ylläpidetään valtaa, ja joilla tuotettiin ElonMuskin johtajakuvaa. Tarkastelen myös sitä, miten diskurssit ovat muuttuneet kahtena eri tarkasteluajankohtana. Diskurssianalyysin tukena käytän aiempaa tutkimusta ja teorioita johtajuudesta, mediasta ja ’julkkisjohtajuudesta’. Analyysissa nostin aineistosta neljä selkeää diskurssia. Kolme ensimmäistä diskurssia ilmenivät kummallakin ajanjaksolla, tosin eroavin sanavalinnoin ja painotuksin. Diskursseissa tasapainoteltiin ja neuvoteltiin Elon Muskin johtajuudesta ja siihen liitetyistä attribuuteista. Neljäs diskurssi ilmeni vain jälkimmäisellä ajankohdalla. Helsingin Sanomat ja Talouselämä muistuttivat uutismedioina toisiaan, värikkäin skandaalinhaluisin sanvalinnoin, kun taas Yle piti suurimmaksi osaksi uutisoinnin maltillisena, asiallisena ja tiiviinä."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202406143116","http://hdl.handle.net/10138/577439"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:title":["”Tuntemamme despootti, joka loukkaa sijoittajia, twiittaa idioottimaisuuksia ja puhuu levottomia” : Kriittinen diskurssianalyysi Elon Muskin johtajakuvista suomalaisessa mediassa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z"}