{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/577228"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/577228","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Raija Sollamo kirkolliskokousedustajana vuosina 1988–1999","abstract":"Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen Raamatun alkukielten professori Raija Sollamon positio oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa sen edustajana: selvitän, mitä aloitteita Sollamo edustajakausillaan puolsi ja millaisia kirkollisia muutosprosesseja hän oli toiminnallaan edistämässä. Selvityksen kohteena niin ikään on, millä tavoin Sollamo pyrki vaikuttamaan edustajapuheenvuoroillaan kirkolliskokouksen päätöksiin. Lisäksi tavoitteena on arvioida, millaista kirkkoa Sollamo halusi edustajakausinaan rakentaa sekä miten hän vaikutti kirkon toiminnalliseen ja arvopohjaiseen suuntaan. Tutkimuskausi käsittää Sollamon kolme nelivuotiskautta kirkolliskokousedustajana keväästä 1988 syksyyn 1999. Ajanjakso oli kirkkohistoriallisesti käänteentekevä: kirkolliskokous äänesti uudistuksista liittyen esimerkiksi piispanvirkaan, uuteen kirkkoraamattukäännökseen, kirkon seksuaalieettiseen linjaan sekä uuteen kirkkolakiin ja -järjestykseen, jotka eduskunta hyväksyi vuonna 1993. Muita tutkimuskysymysteni kannalta merkittäviä teemoja olivat muun muassa kirkon johtoryhmien sukupuolikiintiöt, kirkon hiljaisuustoiminta, apokryfikirjojen asema sekä kysymykset kirkon hallinnon keventämisestä. Primaarina lähdeaineistona käytän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouspöytäkirjoja ja kes-kustelupöytäkirjoja vuosilta 1988–1999 eli kaikkiaan kolmelta nelivuotiskaudelta, 24 istuntokaudelta sekä yhdeltä ylimääräiseltä istunnolta. Menetelmällisesti tukeudun aineistolähtöiseen historiantutkimukseen ja hyödynnän laadullista, kirkkohistoriallista sisällönanalyysia edustajapuheenvuorojen sekä niiden taustojen selvittämiseksi. Toimikausinaan Raija Sollamo vaikutti valiokunatyössä ja luottamustehtävissä, joista keskeisimpiin kuuluivat kirkollisista kirjoista vastaavan käsikirjavaliokunnan varapuheenjohtajuus ja apokryfikirjojen käännöskomitean puheenjohtajuus. Sollamo vaikutti myös esimerkiksi kirkon oppia, ekumeniaa sekä kirkon ja valtion välisiä suhteita valmistelevassa perustevaliokunnassa. Naisten kirkollisen aseman vahvistaminen sekä hallinto- että virkapaikoilla kuului tutkimuskaudella Sollamon pääpyrkimyksiin. Kirkkohallinnollisesti hän halusi karsia kokonaiskirkon ylimmille johtoportaille keskitettyä toimivaltaa ja siirtää alemmille neuvotteluorgaaneille valtuuksia työskennellä muutoksellisesti. Sollamo pyrki edustajakausinaan lisäämään tasa-arvoa kirkossa, ja nais- sekä seksuaalivähemmistöjen aseman puolustaminen profiloitui hänen linjalliseksi prinsiipikseen.","abstract_html":"Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen Raamatun alkukielten professori Raija Sollamon positio oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa sen edustajana: selvitän, mitä aloitteita Sollamo edustajakausillaan puolsi ja millaisia kirkollisia muutosprosesseja hän oli toiminnallaan edistämässä. Selvityksen kohteena niin ikään on, millä tavoin Sollamo pyrki vaikuttamaan edustajapuheenvuoroillaan kirkolliskokouksen päätöksiin. Lisäksi tavoitteena on arvioida, millaista kirkkoa Sollamo halusi edustajakausinaan rakentaa sekä miten hän vaikutti kirkon toiminnalliseen ja arvopohjaiseen suuntaan. Tutkimuskausi käsittää Sollamon kolme nelivuotiskautta kirkolliskokousedustajana keväästä 1988 syksyyn 1999. Ajanjakso oli kirkkohistoriallisesti käänteentekevä: kirkolliskokous äänesti uudistuksista liittyen esimerkiksi piispanvirkaan, uuteen kirkkoraamattukäännökseen, kirkon seksuaalieettiseen linjaan sekä uuteen kirkkolakiin ja -järjestykseen, jotka eduskunta hyväksyi vuonna 1993. Muita tutkimuskysymysteni kannalta merkittäviä teemoja olivat muun muassa kirkon johtoryhmien sukupuolikiintiöt, kirkon hiljaisuustoiminta, apokryfikirjojen asema sekä kysymykset kirkon hallinnon keventämisestä. Primaarina lähdeaineistona käytän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouspöytäkirjoja ja kes-kustelupöytäkirjoja vuosilta 1988–1999 eli kaikkiaan kolmelta nelivuotiskaudelta, 24 istuntokaudelta sekä yhdeltä ylimääräiseltä istunnolta. Menetelmällisesti tukeudun aineistolähtöiseen historiantutkimukseen ja hyödynnän laadullista, kirkkohistoriallista sisällönanalyysia edustajapuheenvuorojen sekä niiden taustojen selvittämiseksi. Toimikausinaan Raija Sollamo vaikutti valiokunatyössä ja luottamustehtävissä, joista keskeisimpiin kuuluivat kirkollisista kirjoista vastaavan käsikirjavaliokunnan varapuheenjohtajuus ja apokryfikirjojen käännöskomitean puheenjohtajuus. Sollamo vaikutti myös esimerkiksi kirkon oppia, ekumeniaa sekä kirkon ja valtion välisiä suhteita valmistelevassa perustevaliokunnassa. Naisten kirkollisen aseman vahvistaminen sekä hallinto- että virkapaikoilla kuului tutkimuskaudella Sollamon pääpyrkimyksiin. Kirkkohallinnollisesti hän halusi karsia kokonaiskirkon ylimmille johtoportaille keskitettyä toimivaltaa ja siirtää alemmille neuvotteluorgaaneille valtuuksia työskennellä muutoksellisesti. Sollamo pyrki edustajakausinaan lisäämään tasa-arvoa kirkossa, ja nais- sekä seksuaalivähemmistöjen aseman puolustaminen profiloitui hänen linjalliseksi prinsiipikseen.","abstract_has_math":false,"creators":["Komulainen, Sara"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z","subjects":["kirkolliskokous","virkateologia","sukupuolikiintiöt","raamatunkäännös","seksuaalietiikka"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202406122878"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202406122878","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/577228","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Komulainen, Sara"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kirkolliskokous","virkateologia","sukupuolikiintiöt","raamatunkäännös","seksuaalietiikka"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202406122878","http://hdl.handle.net/10138/577228"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen Raamatun alkukielten professori Raija Sollamon positio oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa sen edustajana: selvitän, mitä aloitteita Sollamo edustajakausillaan puolsi ja millaisia kirkollisia muutosprosesseja hän oli toiminnallaan edistämässä. Selvityksen kohteena niin ikään on, millä tavoin Sollamo pyrki vaikuttamaan edustajapuheenvuoroillaan kirkolliskokouksen päätöksiin. Lisäksi tavoitteena on arvioida, millaista kirkkoa Sollamo halusi edustajakausinaan rakentaa sekä miten hän vaikutti kirkon toiminnalliseen ja arvopohjaiseen suuntaan. Tutkimuskausi käsittää Sollamon kolme nelivuotiskautta kirkolliskokousedustajana keväästä 1988 syksyyn 1999. Ajanjakso oli kirkkohistoriallisesti käänteentekevä: kirkolliskokous äänesti uudistuksista liittyen esimerkiksi piispanvirkaan, uuteen kirkkoraamattukäännökseen, kirkon seksuaalieettiseen linjaan sekä uuteen kirkkolakiin ja -järjestykseen, jotka eduskunta hyväksyi vuonna 1993. Muita tutkimuskysymysteni kannalta merkittäviä teemoja olivat muun muassa kirkon johtoryhmien sukupuolikiintiöt, kirkon hiljaisuustoiminta, apokryfikirjojen asema sekä kysymykset kirkon hallinnon keventämisestä. Primaarina lähdeaineistona käytän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouspöytäkirjoja ja kes-kustelupöytäkirjoja vuosilta 1988–1999 eli kaikkiaan kolmelta nelivuotiskaudelta, 24 istuntokaudelta sekä yhdeltä ylimääräiseltä istunnolta. Menetelmällisesti tukeudun aineistolähtöiseen historiantutkimukseen ja hyödynnän laadullista, kirkkohistoriallista sisällönanalyysia edustajapuheenvuorojen sekä niiden taustojen selvittämiseksi. Toimikausinaan Raija Sollamo vaikutti valiokunatyössä ja luottamustehtävissä, joista keskeisimpiin kuuluivat kirkollisista kirjoista vastaavan käsikirjavaliokunnan varapuheenjohtajuus ja apokryfikirjojen käännöskomitean puheenjohtajuus. Sollamo vaikutti myös esimerkiksi kirkon oppia, ekumeniaa sekä kirkon ja valtion välisiä suhteita valmistelevassa perustevaliokunnassa. Naisten kirkollisen aseman vahvistaminen sekä hallinto- että virkapaikoilla kuului tutkimuskaudella Sollamon pääpyrkimyksiin. Kirkkohallinnollisesti hän halusi karsia kokonaiskirkon ylimmille johtoportaille keskitettyä toimivaltaa ja siirtää alemmille neuvotteluorgaaneille valtuuksia työskennellä muutoksellisesti. Sollamo pyrki edustajakausinaan lisäämään tasa-arvoa kirkossa, ja nais- sekä seksuaalivähemmistöjen aseman puolustaminen profiloitui hänen linjalliseksi prinsiipikseen."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Raija Sollamo kirkolliskokousedustajana vuosina 1988–1999"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Theology","Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten"],"dc:creator":["Komulainen, Sara"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen Raamatun alkukielten professori Raija Sollamon positio oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa sen edustajana: selvitän, mitä aloitteita Sollamo edustajakausillaan puolsi ja millaisia kirkollisia muutosprosesseja hän oli toiminnallaan edistämässä. Selvityksen kohteena niin ikään on, millä tavoin Sollamo pyrki vaikuttamaan edustajapuheenvuoroillaan kirkolliskokouksen päätöksiin. Lisäksi tavoitteena on arvioida, millaista kirkkoa Sollamo halusi edustajakausinaan rakentaa sekä miten hän vaikutti kirkon toiminnalliseen ja arvopohjaiseen suuntaan. Tutkimuskausi käsittää Sollamon kolme nelivuotiskautta kirkolliskokousedustajana keväästä 1988 syksyyn 1999. Ajanjakso oli kirkkohistoriallisesti käänteentekevä: kirkolliskokous äänesti uudistuksista liittyen esimerkiksi piispanvirkaan, uuteen kirkkoraamattukäännökseen, kirkon seksuaalieettiseen linjaan sekä uuteen kirkkolakiin ja -järjestykseen, jotka eduskunta hyväksyi vuonna 1993. Muita tutkimuskysymysteni kannalta merkittäviä teemoja olivat muun muassa kirkon johtoryhmien sukupuolikiintiöt, kirkon hiljaisuustoiminta, apokryfikirjojen asema sekä kysymykset kirkon hallinnon keventämisestä. Primaarina lähdeaineistona käytän Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouspöytäkirjoja ja kes-kustelupöytäkirjoja vuosilta 1988–1999 eli kaikkiaan kolmelta nelivuotiskaudelta, 24 istuntokaudelta sekä yhdeltä ylimääräiseltä istunnolta. Menetelmällisesti tukeudun aineistolähtöiseen historiantutkimukseen ja hyödynnän laadullista, kirkkohistoriallista sisällönanalyysia edustajapuheenvuorojen sekä niiden taustojen selvittämiseksi. Toimikausinaan Raija Sollamo vaikutti valiokunatyössä ja luottamustehtävissä, joista keskeisimpiin kuuluivat kirkollisista kirjoista vastaavan käsikirjavaliokunnan varapuheenjohtajuus ja apokryfikirjojen käännöskomitean puheenjohtajuus. Sollamo vaikutti myös esimerkiksi kirkon oppia, ekumeniaa sekä kirkon ja valtion välisiä suhteita valmistelevassa perustevaliokunnassa. Naisten kirkollisen aseman vahvistaminen sekä hallinto- että virkapaikoilla kuului tutkimuskaudella Sollamon pääpyrkimyksiin. Kirkkohallinnollisesti hän halusi karsia kokonaiskirkon ylimmille johtoportaille keskitettyä toimivaltaa ja siirtää alemmille neuvotteluorgaaneille valtuuksia työskennellä muutoksellisesti. Sollamo pyrki edustajakausinaan lisäämään tasa-arvoa kirkossa, ja nais- sekä seksuaalivähemmistöjen aseman puolustaminen profiloitui hänen linjalliseksi prinsiipikseen."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202406122878","http://hdl.handle.net/10138/577228"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kirkolliskokous","virkateologia","sukupuolikiintiöt","raamatunkäännös","seksuaalietiikka"],"dc:title":["Raija Sollamo kirkolliskokousedustajana vuosina 1988–1999"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z"}