{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/573510"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/573510","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Verkkovälitteiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset : Systematisoiva tutkimus lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin ja seksuaalisen kajoamisen lapseen välisestä suhteesta","abstract":"Lapsiin kohdistuva verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta voi tulla rangaistavaksi usean eri rikostunnusmerkistön kautta. Vuoden 2023 seksuaalirikoslainsäädännön muutoksen myötä lapsiin kohdistuva sanallinen verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tulee lähtökohtaisesti rangaistavaksi lapsen houkutteluna seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming), seksuaalisena kajoamisena lapseen tai seksuaalisen kajoamisen lapseen yrityksenä. Erityisesti sanallisesti toteutettuja verkkovälitteisiä lapseen kohdistuvia rikoksia koskevat tulkintalinjat kriminalisointien välillä näyttäytyvät kuitenkin jäsentymättömiltä, eikä oikeusohjeissa ole liiallisesti pohdittu säännösten välistä suhdetta. Verkkovälitteisten lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan lisääntyessä selkeiden tulkintalinjojen muodostaminen näyttäytyy keskeisenä. Tutkielmassa pyritäänkin lainopin menetelmän kautta systematisoimaan säännösten välistä suhdetta erottavien tekijöiden hahmottamisen ja tulkinnan kautta. Systematisoinnissa hyödynnetään alempien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä sen suhteen, miten säännöksiä voidaan tulkita ja miltä osin säännösten välinen suhde näyttäytyy epäselvänä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan rankaisemattomalle valmistelulle jäävää soveltamisalaa nykyisessä lainsäädäntöratkaisussa. Tutkimuksen lopputuotteena esitettiin tekijöitä, jotka auttavat sovellettavan tunnusmerkistön löytämisessä yksittäisessä tapauksessa. Tutkielmassa analysoitiin keskeiseksi muodostuneiden tekijöiden tulkintaa huomioon ottaen teoreettinen tieto, laillisuusperiaate ja sääntelyn taustalla vaikuttava oikeushyvä. Tutkielmassa esitettiin tulkintalinjoja koskien oikeuskäytännön perusteella tyyppitapauksina näyttäytyviä tosiseikastoja. Niin ikään tutkimuksessa arvioitiin nykyisen lainsäädäntöratkaisun tarkoituksenmukaisuutta erityisesti lapsen suojelun ja laillisuusperiaatteen valossa.","abstract_html":"Lapsiin kohdistuva verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta voi tulla rangaistavaksi usean eri rikostunnusmerkistön kautta. Vuoden 2023 seksuaalirikoslainsäädännön muutoksen myötä lapsiin kohdistuva sanallinen verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tulee lähtökohtaisesti rangaistavaksi lapsen houkutteluna seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming), seksuaalisena kajoamisena lapseen tai seksuaalisen kajoamisen lapseen yrityksenä. Erityisesti sanallisesti toteutettuja verkkovälitteisiä lapseen kohdistuvia rikoksia koskevat tulkintalinjat kriminalisointien välillä näyttäytyvät kuitenkin jäsentymättömiltä, eikä oikeusohjeissa ole liiallisesti pohdittu säännösten välistä suhdetta. Verkkovälitteisten lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan lisääntyessä selkeiden tulkintalinjojen muodostaminen näyttäytyy keskeisenä. Tutkielmassa pyritäänkin lainopin menetelmän kautta systematisoimaan säännösten välistä suhdetta erottavien tekijöiden hahmottamisen ja tulkinnan kautta. Systematisoinnissa hyödynnetään alempien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä sen suhteen, miten säännöksiä voidaan tulkita ja miltä osin säännösten välinen suhde näyttäytyy epäselvänä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan rankaisemattomalle valmistelulle jäävää soveltamisalaa nykyisessä lainsäädäntöratkaisussa. Tutkimuksen lopputuotteena esitettiin tekijöitä, jotka auttavat sovellettavan tunnusmerkistön löytämisessä yksittäisessä tapauksessa. Tutkielmassa analysoitiin keskeiseksi muodostuneiden tekijöiden tulkintaa huomioon ottaen teoreettinen tieto, laillisuusperiaate ja sääntelyn taustalla vaikuttava oikeushyvä. Tutkielmassa esitettiin tulkintalinjoja koskien oikeuskäytännön perusteella tyyppitapauksina näyttäytyviä tosiseikastoja. Niin ikään tutkimuksessa arvioitiin nykyisen lainsäädäntöratkaisun tarkoituksenmukaisuutta erityisesti lapsen suojelun ja laillisuusperiaatteen valossa.","abstract_has_math":false,"creators":["Ilveskoski, Sofia"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":["Rikosoikeus","seksuaalirikokset","grooming","rikoksen yritys","lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin","seksuaalinen kajoaminen lapseen"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202403191536"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202403191536","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/573510","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ilveskoski, Sofia"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Rikosoikeus","seksuaalirikokset","grooming","rikoksen yritys","lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin","seksuaalinen kajoaminen lapseen"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202403191536","http://hdl.handle.net/10138/573510"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Lapsiin kohdistuva verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta voi tulla rangaistavaksi usean eri rikostunnusmerkistön kautta. Vuoden 2023 seksuaalirikoslainsäädännön muutoksen myötä lapsiin kohdistuva sanallinen verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tulee lähtökohtaisesti rangaistavaksi lapsen houkutteluna seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming), seksuaalisena kajoamisena lapseen tai seksuaalisen kajoamisen lapseen yrityksenä. Erityisesti sanallisesti toteutettuja verkkovälitteisiä lapseen kohdistuvia rikoksia koskevat tulkintalinjat kriminalisointien välillä näyttäytyvät kuitenkin jäsentymättömiltä, eikä oikeusohjeissa ole liiallisesti pohdittu säännösten välistä suhdetta. Verkkovälitteisten lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan lisääntyessä selkeiden tulkintalinjojen muodostaminen näyttäytyy keskeisenä. Tutkielmassa pyritäänkin lainopin menetelmän kautta systematisoimaan säännösten välistä suhdetta erottavien tekijöiden hahmottamisen ja tulkinnan kautta. Systematisoinnissa hyödynnetään alempien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä sen suhteen, miten säännöksiä voidaan tulkita ja miltä osin säännösten välinen suhde näyttäytyy epäselvänä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan rankaisemattomalle valmistelulle jäävää soveltamisalaa nykyisessä lainsäädäntöratkaisussa. Tutkimuksen lopputuotteena esitettiin tekijöitä, jotka auttavat sovellettavan tunnusmerkistön löytämisessä yksittäisessä tapauksessa. Tutkielmassa analysoitiin keskeiseksi muodostuneiden tekijöiden tulkintaa huomioon ottaen teoreettinen tieto, laillisuusperiaate ja sääntelyn taustalla vaikuttava oikeushyvä. Tutkielmassa esitettiin tulkintalinjoja koskien oikeuskäytännön perusteella tyyppitapauksina näyttäytyviä tosiseikastoja. Niin ikään tutkimuksessa arvioitiin nykyisen lainsäädäntöratkaisun tarkoituksenmukaisuutta erityisesti lapsen suojelun ja laillisuusperiaatteen valossa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Verkkovälitteiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset : Systematisoiva tutkimus lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin ja seksuaalisen kajoamisen lapseen välisestä suhteesta"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"dc:creator":["Ilveskoski, Sofia"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Lapsiin kohdistuva verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta voi tulla rangaistavaksi usean eri rikostunnusmerkistön kautta. Vuoden 2023 seksuaalirikoslainsäädännön muutoksen myötä lapsiin kohdistuva sanallinen verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta tulee lähtökohtaisesti rangaistavaksi lapsen houkutteluna seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming), seksuaalisena kajoamisena lapseen tai seksuaalisen kajoamisen lapseen yrityksenä. Erityisesti sanallisesti toteutettuja verkkovälitteisiä lapseen kohdistuvia rikoksia koskevat tulkintalinjat kriminalisointien välillä näyttäytyvät kuitenkin jäsentymättömiltä, eikä oikeusohjeissa ole liiallisesti pohdittu säännösten välistä suhdetta. Verkkovälitteisten lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan lisääntyessä selkeiden tulkintalinjojen muodostaminen näyttäytyy keskeisenä. Tutkielmassa pyritäänkin lainopin menetelmän kautta systematisoimaan säännösten välistä suhdetta erottavien tekijöiden hahmottamisen ja tulkinnan kautta. Systematisoinnissa hyödynnetään alempien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä sen suhteen, miten säännöksiä voidaan tulkita ja miltä osin säännösten välinen suhde näyttäytyy epäselvänä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan rankaisemattomalle valmistelulle jäävää soveltamisalaa nykyisessä lainsäädäntöratkaisussa. Tutkimuksen lopputuotteena esitettiin tekijöitä, jotka auttavat sovellettavan tunnusmerkistön löytämisessä yksittäisessä tapauksessa. Tutkielmassa analysoitiin keskeiseksi muodostuneiden tekijöiden tulkintaa huomioon ottaen teoreettinen tieto, laillisuusperiaate ja sääntelyn taustalla vaikuttava oikeushyvä. Tutkielmassa esitettiin tulkintalinjoja koskien oikeuskäytännön perusteella tyyppitapauksina näyttäytyviä tosiseikastoja. Niin ikään tutkimuksessa arvioitiin nykyisen lainsäädäntöratkaisun tarkoituksenmukaisuutta erityisesti lapsen suojelun ja laillisuusperiaatteen valossa."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202403191536","http://hdl.handle.net/10138/573510"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Rikosoikeus","seksuaalirikokset","grooming","rikoksen yritys","lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin","seksuaalinen kajoaminen lapseen"],"dc:title":["Verkkovälitteiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset : Systematisoiva tutkimus lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin ja seksuaalisen kajoamisen lapseen välisestä suhteesta"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}