{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/568509"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/568509","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Psykoosit suomalaisessa vankiväestössä : Sukupuolen, eristämistoimenpiteiden, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteys elämänaikaisiin psykoosisairauksiin","abstract":"Tavoitteet: Psykoottista häiriötä sairastavien vankien määrä on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä kasvussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tautiluokitus ICD-10:n skitsofreniaryhmän (F20-F29) elämänaikaisten psykoottisten häiriöiden sekä komorbidien päihde- ja persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyttä suomalaisessa vankiväestössä 2020-luvulla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten sukupuoli, eristämistoimenpiteet, väkivaltarikos päärikoslajina, mielentilatutkimus ja yhteenlaskettu vankeudessa vietetty aika eli inkapasitaatio ovat yhteydessä elämänaikaisten psykoosisairauksien esiintyvyyteen suomalaisessa vankiväestössä. Menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin osaotosta (n=295) Vankien terveys ja hyvinvointi (WATTU IV) -tutkimusaineistosta, jossa psykoottisia häiriöitä ja päihde- ja persoonallisuushäiriöitä arvioitiin SCID-I- ja SCID-II-haastattelumenetelmillä. Sukupuolen, kurinpidollisista syistä ja omasta tahdosta eristämisen, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteyttä psykoottisen häiriön esiintyvyyteen tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tulokset: Kahdeksalla prosentilla tutkimukseen osallistuneista vangeista oli elämänaikainen psykoottinen häiriö. Komorbidit päihde- ja persoonallisuushäiriöt olivat näillä vangeilla hyvin yleisiä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä elämänaikaisen psykoosisairauden esiintyvyyteen. Naisvangeilla psykoosisairauden riski oli noin viisinkertainen miesvankeihin verrattuna. Verrokkeihin verrattuna psykoosisairauden riski oli yli kolminkertainen niillä vangeilla, jotka oli joskus eristetty kurinpidollisista syistä ja yli 4.5-kertainen niillä, jotka oli joskus eristetty omasta tahdosta. Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä psykoottisten häiriöiden määrän yhä jatkuvasta kasvusta vankiväestössä. Tutkimusten välisten vertailtavuushaasteiden vuoksi johtopäätöksiä psykoosisairauksien esiintyvyyden kasvusta on kuitenkin tehtävä varoen. Tutkimuksen mukaan psykoottiset häiriöt ovat vankiväestössä neljä kertaa yleisempiä kuin valtaväestössä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteiden kohteena oleminen lisäävät tutkimuksen mukaan psykoosisairauden riskiä. Korkea päihde- ja persoonallisuushäiriöiden komorbiditeetti osoittaa vankien monihäiriöisyyden olevan tosiasia, jota ei tule jättää vankeuden aikaisen ja sen jälkeisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa huomiotta.","abstract_html":"Tavoitteet: Psykoottista häiriötä sairastavien vankien määrä on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä kasvussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tautiluokitus ICD-10:n skitsofreniaryhmän (F20-F29) elämänaikaisten psykoottisten häiriöiden sekä komorbidien päihde- ja persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyttä suomalaisessa vankiväestössä 2020-luvulla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten sukupuoli, eristämistoimenpiteet, väkivaltarikos päärikoslajina, mielentilatutkimus ja yhteenlaskettu vankeudessa vietetty aika eli inkapasitaatio ovat yhteydessä elämänaikaisten psykoosisairauksien esiintyvyyteen suomalaisessa vankiväestössä. Menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin osaotosta (n=295) Vankien terveys ja hyvinvointi (WATTU IV) -tutkimusaineistosta, jossa psykoottisia häiriöitä ja päihde- ja persoonallisuushäiriöitä arvioitiin SCID-I- ja SCID-II-haastattelumenetelmillä. Sukupuolen, kurinpidollisista syistä ja omasta tahdosta eristämisen, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteyttä psykoottisen häiriön esiintyvyyteen tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tulokset: Kahdeksalla prosentilla tutkimukseen osallistuneista vangeista oli elämänaikainen psykoottinen häiriö. Komorbidit päihde- ja persoonallisuushäiriöt olivat näillä vangeilla hyvin yleisiä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä elämänaikaisen psykoosisairauden esiintyvyyteen. Naisvangeilla psykoosisairauden riski oli noin viisinkertainen miesvankeihin verrattuna. Verrokkeihin verrattuna psykoosisairauden riski oli yli kolminkertainen niillä vangeilla, jotka oli joskus eristetty kurinpidollisista syistä ja yli 4.5-kertainen niillä, jotka oli joskus eristetty omasta tahdosta. Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä psykoottisten häiriöiden määrän yhä jatkuvasta kasvusta vankiväestössä. Tutkimusten välisten vertailtavuushaasteiden vuoksi johtopäätöksiä psykoosisairauksien esiintyvyyden kasvusta on kuitenkin tehtävä varoen. Tutkimuksen mukaan psykoottiset häiriöt ovat vankiväestössä neljä kertaa yleisempiä kuin valtaväestössä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteiden kohteena oleminen lisäävät tutkimuksen mukaan psykoosisairauden riskiä. Korkea päihde- ja persoonallisuushäiriöiden komorbiditeetti osoittaa vankien monihäiriöisyyden olevan tosiasia, jota ei tule jättää vankeuden aikaisen ja sen jälkeisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa huomiotta.","abstract_has_math":false,"creators":["Laivonen, Petra"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2023,"date_issued":"2023","date_published":"2023","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["psykoosi","psykoottiset häiriöt","vankiterveys","vankiterveydenhuolto"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202312134414"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202312134414","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/568509","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Laivonen, Petra"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2023"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["psykoosi","psykoottiset häiriöt","vankiterveys","vankiterveydenhuolto"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202312134414","http://hdl.handle.net/10138/568509"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet: Psykoottista häiriötä sairastavien vankien määrä on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä kasvussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tautiluokitus ICD-10:n skitsofreniaryhmän (F20-F29) elämänaikaisten psykoottisten häiriöiden sekä komorbidien päihde- ja persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyttä suomalaisessa vankiväestössä 2020-luvulla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten sukupuoli, eristämistoimenpiteet, väkivaltarikos päärikoslajina, mielentilatutkimus ja yhteenlaskettu vankeudessa vietetty aika eli inkapasitaatio ovat yhteydessä elämänaikaisten psykoosisairauksien esiintyvyyteen suomalaisessa vankiväestössä. Menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin osaotosta (n=295) Vankien terveys ja hyvinvointi (WATTU IV) -tutkimusaineistosta, jossa psykoottisia häiriöitä ja päihde- ja persoonallisuushäiriöitä arvioitiin SCID-I- ja SCID-II-haastattelumenetelmillä. Sukupuolen, kurinpidollisista syistä ja omasta tahdosta eristämisen, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteyttä psykoottisen häiriön esiintyvyyteen tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tulokset: Kahdeksalla prosentilla tutkimukseen osallistuneista vangeista oli elämänaikainen psykoottinen häiriö. Komorbidit päihde- ja persoonallisuushäiriöt olivat näillä vangeilla hyvin yleisiä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä elämänaikaisen psykoosisairauden esiintyvyyteen. Naisvangeilla psykoosisairauden riski oli noin viisinkertainen miesvankeihin verrattuna. Verrokkeihin verrattuna psykoosisairauden riski oli yli kolminkertainen niillä vangeilla, jotka oli joskus eristetty kurinpidollisista syistä ja yli 4.5-kertainen niillä, jotka oli joskus eristetty omasta tahdosta. Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä psykoottisten häiriöiden määrän yhä jatkuvasta kasvusta vankiväestössä. Tutkimusten välisten vertailtavuushaasteiden vuoksi johtopäätöksiä psykoosisairauksien esiintyvyyden kasvusta on kuitenkin tehtävä varoen. Tutkimuksen mukaan psykoottiset häiriöt ovat vankiväestössä neljä kertaa yleisempiä kuin valtaväestössä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteiden kohteena oleminen lisäävät tutkimuksen mukaan psykoosisairauden riskiä. Korkea päihde- ja persoonallisuushäiriöiden komorbiditeetti osoittaa vankien monihäiriöisyyden olevan tosiasia, jota ei tule jättää vankeuden aikaisen ja sen jälkeisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa huomiotta.","Objective: The amount of prisoners suffering from psychotic disorders has been increasing in Finland over the past decades. The aim of this study was to examine the lifetime prevalence of ICD-10 psychotic disorders (F20-F29) and comorbid substance use disorders and personality disorders in Finnish prison population in 2020s. The aim was also to study how gender, solitary confinement, crime type, forensic psychiatric examination and lifetime imprisonment are associated to lifetime psychotic disorders in Finnish prison population. Methods: The sample of this study (n=295) is part of the Health and well-being of prisoners 2023 (WATTU IV) study, where psychotic disorders, substance use disorders and personality disorders were evaluated using semistructured SCID-I and SCID-II interviews. The associations of gender, solitary confinement, crime type, forensic psychiatric examination and lifetime imprisonment to lifetime psychotic disorders were examined using logistic regression analysis. Results: Eight percent of study participants had a lifetime psychotic disorder. Comorbid substance use disorders and personality disorders were very common among these prisoners. This study found statistically significant associations between both gender and solitary confinement to lifetime psychotic disorders. Female prisoners had a five-time elevated risk for lifetime psychotic disorder compared to male prisoners. Those prisoners who had ever been in solitary confinement due to disciplinary actions had a three-time elevated risk for lifetime psychotic disorder compared to those who hadn’t, and those who had ever been to solitary confinement due to personal request had a 4.5-time elevated risk for lifetime psychotic disorders compared to those who hadn’t. Conclusion: This study cautiously indicates that the prevalence of psychotic disorders in Finnish population may continue to be on the rise. However, due to comparability challenges between previous studies, any conclusions need to be made with caution. According to this study the prevalence of lifetime psychotic disorders is four times higher in prison population compared to population outside prison. Female gender and solitary confinement seem to increase the risk of psychotic disorder. High substance use disorder and personality disorder comorbidity among prisoners suffering from psychotic disorders reflects the complex nature of prisoner mental health, an issue needed to be carefully addressed when planning and executing treatment during and after imprisonment."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Psykoosit suomalaisessa vankiväestössä : Sukupuolen, eristämistoimenpiteiden, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteys elämänaikaisiin psykoosisairauksiin"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Laivonen, Petra"],"dc:date.issued":["2023"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet: Psykoottista häiriötä sairastavien vankien määrä on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä kasvussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tautiluokitus ICD-10:n skitsofreniaryhmän (F20-F29) elämänaikaisten psykoottisten häiriöiden sekä komorbidien päihde- ja persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyttä suomalaisessa vankiväestössä 2020-luvulla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten sukupuoli, eristämistoimenpiteet, väkivaltarikos päärikoslajina, mielentilatutkimus ja yhteenlaskettu vankeudessa vietetty aika eli inkapasitaatio ovat yhteydessä elämänaikaisten psykoosisairauksien esiintyvyyteen suomalaisessa vankiväestössä. Menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin osaotosta (n=295) Vankien terveys ja hyvinvointi (WATTU IV) -tutkimusaineistosta, jossa psykoottisia häiriöitä ja päihde- ja persoonallisuushäiriöitä arvioitiin SCID-I- ja SCID-II-haastattelumenetelmillä. Sukupuolen, kurinpidollisista syistä ja omasta tahdosta eristämisen, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteyttä psykoottisen häiriön esiintyvyyteen tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tulokset: Kahdeksalla prosentilla tutkimukseen osallistuneista vangeista oli elämänaikainen psykoottinen häiriö. Komorbidit päihde- ja persoonallisuushäiriöt olivat näillä vangeilla hyvin yleisiä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä elämänaikaisen psykoosisairauden esiintyvyyteen. Naisvangeilla psykoosisairauden riski oli noin viisinkertainen miesvankeihin verrattuna. Verrokkeihin verrattuna psykoosisairauden riski oli yli kolminkertainen niillä vangeilla, jotka oli joskus eristetty kurinpidollisista syistä ja yli 4.5-kertainen niillä, jotka oli joskus eristetty omasta tahdosta. Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä psykoottisten häiriöiden määrän yhä jatkuvasta kasvusta vankiväestössä. Tutkimusten välisten vertailtavuushaasteiden vuoksi johtopäätöksiä psykoosisairauksien esiintyvyyden kasvusta on kuitenkin tehtävä varoen. Tutkimuksen mukaan psykoottiset häiriöt ovat vankiväestössä neljä kertaa yleisempiä kuin valtaväestössä. Naissukupuoli ja eristämistoimenpiteiden kohteena oleminen lisäävät tutkimuksen mukaan psykoosisairauden riskiä. Korkea päihde- ja persoonallisuushäiriöiden komorbiditeetti osoittaa vankien monihäiriöisyyden olevan tosiasia, jota ei tule jättää vankeuden aikaisen ja sen jälkeisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa huomiotta.","Objective: The amount of prisoners suffering from psychotic disorders has been increasing in Finland over the past decades. The aim of this study was to examine the lifetime prevalence of ICD-10 psychotic disorders (F20-F29) and comorbid substance use disorders and personality disorders in Finnish prison population in 2020s. The aim was also to study how gender, solitary confinement, crime type, forensic psychiatric examination and lifetime imprisonment are associated to lifetime psychotic disorders in Finnish prison population. Methods: The sample of this study (n=295) is part of the Health and well-being of prisoners 2023 (WATTU IV) study, where psychotic disorders, substance use disorders and personality disorders were evaluated using semistructured SCID-I and SCID-II interviews. The associations of gender, solitary confinement, crime type, forensic psychiatric examination and lifetime imprisonment to lifetime psychotic disorders were examined using logistic regression analysis. Results: Eight percent of study participants had a lifetime psychotic disorder. Comorbid substance use disorders and personality disorders were very common among these prisoners. This study found statistically significant associations between both gender and solitary confinement to lifetime psychotic disorders. Female prisoners had a five-time elevated risk for lifetime psychotic disorder compared to male prisoners. Those prisoners who had ever been in solitary confinement due to disciplinary actions had a three-time elevated risk for lifetime psychotic disorder compared to those who hadn’t, and those who had ever been to solitary confinement due to personal request had a 4.5-time elevated risk for lifetime psychotic disorders compared to those who hadn’t. Conclusion: This study cautiously indicates that the prevalence of psychotic disorders in Finnish population may continue to be on the rise. However, due to comparability challenges between previous studies, any conclusions need to be made with caution. According to this study the prevalence of lifetime psychotic disorders is four times higher in prison population compared to population outside prison. Female gender and solitary confinement seem to increase the risk of psychotic disorder. High substance use disorder and personality disorder comorbidity among prisoners suffering from psychotic disorders reflects the complex nature of prisoner mental health, an issue needed to be carefully addressed when planning and executing treatment during and after imprisonment."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202312134414","http://hdl.handle.net/10138/568509"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["psykoosi","psykoottiset häiriöt","vankiterveys","vankiterveydenhuolto"],"dc:title":["Psykoosit suomalaisessa vankiväestössä : Sukupuolen, eristämistoimenpiteiden, päärikoslajin, mielentilatutkimuksen ja inkapasitaation yhteys elämänaikaisiin psykoosisairauksiin"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}