{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/565742"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/565742","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa : Diskursseja arvoista, normeista ja asenteista","abstract":"Tutkielmani aiheena on todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Tutkielmassani etsin vastausta siihen, millaista todellisuutta suomalaisessa lastenkirjallisuudessa rakennetaan arvojen, normien ja asenteiden näkökulmasta. Kirjallisuus on tärkeä osa kasvatusta. Yhteiskunnan muuttuessa on tarpeellista tarkastella, millaista todellisuutta lastenkirjallisuudessa rakennetaan, sillä lastenkirjat ovat osa lasten todellisuutta. Lastenkirjat ovat peili, jonka kautta lapsi voi peilata itseään ja ympäröivää maailmaa. Suomalaista koulutusjärjestelmää on kritisoitu keskiluokkaisia, valkoisia lapsia suosivasta ilmastosta ja opetusmateriaalien kuvastosta. Sama ilmiö on ollut vielä 2010-luvulla havaittavissa lastenkirjallisuuden kapeassa päähenkilötarjonnassa sekä moninaisuuden puutteessa. Ensimmäinen askel moninaisuuden arvostamiseen ja ymmärtämiseen on siihen liittyvien ilmiöiden tiedostaminen ja tunnustaminen. Tästä syystä olen tutkielmassani tarkastellut suosituimpiin ja uusimpiin lastenkirjoihin kätkeytyviä arvoja, normeja ja asenteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Tarkastelen tutkielmani aineistoa sekä sosiaalisen konstruktionismin että intersektionaalisuuden näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityn tarkastelemaan aineistossa käytettyä kieltä todellisuutta rakentavana ja muokkaavana tekijänä. Intersektionaalisen lähestymistavan näkökulmasta tarkastelen erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekä niiden huomioimista lastenkirjoissa. Aineistonani toimii kahdeksan suomalaista lastenkirjaa, jotka ovat valikoituneet aineistoksi arvonnan kautta kahdella eri periaatteella. Neljä lastenkirjoista on vuoden 2021 lainatuimpia lastenkirjoja, loput neljä vuonna 2022 julkaistuja. Tutkimuskysymyksiä on kolme. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä etsin vastausta siihen, millaisia arvoja, normeja ja asenteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa esiintyy. Toisessa kysymyksessä tarkastelen, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään kirjoissa. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastelen, esiintyykö aineistossa tiedostamatonta rasismia ja jos esiintyy, millaista. Jäsensin aineistosta kaksi pääkokonaisuutta, joiden kautta todellisuutta rakennettiin. Ne ovat perinteisistä poikkeavat arvot, normit ja asenteet sekä perinteiset arvot, normit ja asenteet. Nämä kaksi kokonaisuutta pitävät sisällään yhteensä 15 diskurssia, jotka osoittautuivat tutkielmani aiheen kannalta merkityksellisiksi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vaikka lastenkirjallisuudessa esiintyy aiempaa enemmän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevia tekijöitä, moninaisuuden esiintyminen on vähäistä. Kirjoissa esiintyy sekä perinteistä poikkeavia että perinteisiä arvoja, normeja ja asenteita. Moninaisuuden sijaan suurimmassa osassa kirjoista vallitsi valkoisuusnormi ja keskiluokkaiseen kuvaan sopivat odotukset esimerkiksi perheestä. PoC- ryhmään (People of Color) tai muihin vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ei tästä syystä ole tulosten perusteella tarpeeksi samaistumispintaa aineiston koostavissa kirjoissa. Perinteisistä poikkeavien arvojen, normien ja asenteiden diskursseista yleisimmät olivat tunnetaitodiskurssi ja rohkeuden diskurssi. Ne esiintyivät lähes jokaisessa kirjassa. Niiden kautta kirjoissa edistettiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä lisättiin moninaisuuden ymmärtämistä. Kokonaisuudessaan tutkielma tuottaa tärkeää tietoa suomalaisessa lastenkirjallisuudessa vallitsevista arvoista, normeista ja asenteista. Niiden kautta lastenkirjoissa piilevä yhteiskunnallinen muutosvoima voidaan kasvattajien ja opettajien ammattitaitoa tukemalla ottaa paremmin käyttöön.","abstract_html":"Tutkielmani aiheena on todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Tutkielmassani etsin vastausta siihen, millaista todellisuutta suomalaisessa lastenkirjallisuudessa rakennetaan arvojen, normien ja asenteiden näkökulmasta. Kirjallisuus on tärkeä osa kasvatusta. Yhteiskunnan muuttuessa on tarpeellista tarkastella, millaista todellisuutta lastenkirjallisuudessa rakennetaan, sillä lastenkirjat ovat osa lasten todellisuutta. Lastenkirjat ovat peili, jonka kautta lapsi voi peilata itseään ja ympäröivää maailmaa. Suomalaista koulutusjärjestelmää on kritisoitu keskiluokkaisia, valkoisia lapsia suosivasta ilmastosta ja opetusmateriaalien kuvastosta. Sama ilmiö on ollut vielä 2010-luvulla havaittavissa lastenkirjallisuuden kapeassa päähenkilötarjonnassa sekä moninaisuuden puutteessa. Ensimmäinen askel moninaisuuden arvostamiseen ja ymmärtämiseen on siihen liittyvien ilmiöiden tiedostaminen ja tunnustaminen. Tästä syystä olen tutkielmassani tarkastellut suosituimpiin ja uusimpiin lastenkirjoihin kätkeytyviä arvoja, normeja ja asenteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Tarkastelen tutkielmani aineistoa sekä sosiaalisen konstruktionismin että intersektionaalisuuden näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityn tarkastelemaan aineistossa käytettyä kieltä todellisuutta rakentavana ja muokkaavana tekijänä. Intersektionaalisen lähestymistavan näkökulmasta tarkastelen erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekä niiden huomioimista lastenkirjoissa. Aineistonani toimii kahdeksan suomalaista lastenkirjaa, jotka ovat valikoituneet aineistoksi arvonnan kautta kahdella eri periaatteella. Neljä lastenkirjoista on vuoden 2021 lainatuimpia lastenkirjoja, loput neljä vuonna 2022 julkaistuja. Tutkimuskysymyksiä on kolme. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä etsin vastausta siihen, millaisia arvoja, normeja ja asenteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa esiintyy. Toisessa kysymyksessä tarkastelen, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään kirjoissa. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastelen, esiintyykö aineistossa tiedostamatonta rasismia ja jos esiintyy, millaista. Jäsensin aineistosta kaksi pääkokonaisuutta, joiden kautta todellisuutta rakennettiin. Ne ovat perinteisistä poikkeavat arvot, normit ja asenteet sekä perinteiset arvot, normit ja asenteet. Nämä kaksi kokonaisuutta pitävät sisällään yhteensä 15 diskurssia, jotka osoittautuivat tutkielmani aiheen kannalta merkityksellisiksi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vaikka lastenkirjallisuudessa esiintyy aiempaa enemmän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevia tekijöitä, moninaisuuden esiintyminen on vähäistä. Kirjoissa esiintyy sekä perinteistä poikkeavia että perinteisiä arvoja, normeja ja asenteita. Moninaisuuden sijaan suurimmassa osassa kirjoista vallitsi valkoisuusnormi ja keskiluokkaiseen kuvaan sopivat odotukset esimerkiksi perheestä. PoC- ryhmään (People of Color) tai muihin vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ei tästä syystä ole tulosten perusteella tarpeeksi samaistumispintaa aineiston koostavissa kirjoissa. Perinteisistä poikkeavien arvojen, normien ja asenteiden diskursseista yleisimmät olivat tunnetaitodiskurssi ja rohkeuden diskurssi. Ne esiintyivät lähes jokaisessa kirjassa. Niiden kautta kirjoissa edistettiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä lisättiin moninaisuuden ymmärtämistä. Kokonaisuudessaan tutkielma tuottaa tärkeää tietoa suomalaisessa lastenkirjallisuudessa vallitsevista arvoista, normeista ja asenteista. Niiden kautta lastenkirjoissa piilevä yhteiskunnallinen muutosvoima voidaan kasvattajien ja opettajien ammattitaitoa tukemalla ottaa paremmin käyttöön.","abstract_has_math":false,"creators":["Kallio, Iida"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2023,"date_issued":"2023","date_published":"2023","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["lastenkirjallisuus","todellisuuden sosiaalinen rakentuminen","moninaisuus","tasa-arvo","yhdenvertaisuus","rasismi","syrjintä","antirasismi"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202309263831"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202309263831","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/565742","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Kallio, Iida"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2023"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["lastenkirjallisuus","todellisuuden sosiaalinen rakentuminen","moninaisuus","tasa-arvo","yhdenvertaisuus","rasismi","syrjintä","antirasismi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202309263831","http://hdl.handle.net/10138/565742"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmani aiheena on todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Tutkielmassani etsin vastausta siihen, millaista todellisuutta suomalaisessa lastenkirjallisuudessa rakennetaan arvojen, normien ja asenteiden näkökulmasta. Kirjallisuus on tärkeä osa kasvatusta. Yhteiskunnan muuttuessa on tarpeellista tarkastella, millaista todellisuutta lastenkirjallisuudessa rakennetaan, sillä lastenkirjat ovat osa lasten todellisuutta. Lastenkirjat ovat peili, jonka kautta lapsi voi peilata itseään ja ympäröivää maailmaa. Suomalaista koulutusjärjestelmää on kritisoitu keskiluokkaisia, valkoisia lapsia suosivasta ilmastosta ja opetusmateriaalien kuvastosta. Sama ilmiö on ollut vielä 2010-luvulla havaittavissa lastenkirjallisuuden kapeassa päähenkilötarjonnassa sekä moninaisuuden puutteessa. Ensimmäinen askel moninaisuuden arvostamiseen ja ymmärtämiseen on siihen liittyvien ilmiöiden tiedostaminen ja tunnustaminen. Tästä syystä olen tutkielmassani tarkastellut suosituimpiin ja uusimpiin lastenkirjoihin kätkeytyviä arvoja, normeja ja asenteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Tarkastelen tutkielmani aineistoa sekä sosiaalisen konstruktionismin että intersektionaalisuuden näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityn tarkastelemaan aineistossa käytettyä kieltä todellisuutta rakentavana ja muokkaavana tekijänä. Intersektionaalisen lähestymistavan näkökulmasta tarkastelen erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekä niiden huomioimista lastenkirjoissa. Aineistonani toimii kahdeksan suomalaista lastenkirjaa, jotka ovat valikoituneet aineistoksi arvonnan kautta kahdella eri periaatteella. Neljä lastenkirjoista on vuoden 2021 lainatuimpia lastenkirjoja, loput neljä vuonna 2022 julkaistuja. Tutkimuskysymyksiä on kolme. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä etsin vastausta siihen, millaisia arvoja, normeja ja asenteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa esiintyy. Toisessa kysymyksessä tarkastelen, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään kirjoissa. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastelen, esiintyykö aineistossa tiedostamatonta rasismia ja jos esiintyy, millaista. Jäsensin aineistosta kaksi pääkokonaisuutta, joiden kautta todellisuutta rakennettiin. Ne ovat perinteisistä poikkeavat arvot, normit ja asenteet sekä perinteiset arvot, normit ja asenteet. Nämä kaksi kokonaisuutta pitävät sisällään yhteensä 15 diskurssia, jotka osoittautuivat tutkielmani aiheen kannalta merkityksellisiksi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vaikka lastenkirjallisuudessa esiintyy aiempaa enemmän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevia tekijöitä, moninaisuuden esiintyminen on vähäistä. Kirjoissa esiintyy sekä perinteistä poikkeavia että perinteisiä arvoja, normeja ja asenteita. Moninaisuuden sijaan suurimmassa osassa kirjoista vallitsi valkoisuusnormi ja keskiluokkaiseen kuvaan sopivat odotukset esimerkiksi perheestä. PoC- ryhmään (People of Color) tai muihin vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ei tästä syystä ole tulosten perusteella tarpeeksi samaistumispintaa aineiston koostavissa kirjoissa. Perinteisistä poikkeavien arvojen, normien ja asenteiden diskursseista yleisimmät olivat tunnetaitodiskurssi ja rohkeuden diskurssi. Ne esiintyivät lähes jokaisessa kirjassa. Niiden kautta kirjoissa edistettiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä lisättiin moninaisuuden ymmärtämistä. Kokonaisuudessaan tutkielma tuottaa tärkeää tietoa suomalaisessa lastenkirjallisuudessa vallitsevista arvoista, normeista ja asenteista. Niiden kautta lastenkirjoissa piilevä yhteiskunnallinen muutosvoima voidaan kasvattajien ja opettajien ammattitaitoa tukemalla ottaa paremmin käyttöön.","The topic of my thesis is the social construction of reality in Finnish children's literature. In my dissertation, I am looking for an answer to what kind of reality is constructed in Finnish children's literature. Literature is an important part of education. As society changes, it is necessary to examine what kind of reality is built in children's literature, because children's books are the part of children's reality. Children's books are a mirror where children reflect themselves and the world around them. The values, norms and attitudes that appear in literature are transmitted to the child and how the child builds a picture of reality through books. The Finnish education system has been criticized for the favoring of middle-class and white children. There is also too little diversity in Finnish education materials. The first step to appreciate and understand diversity is to become aware of the phenomena associated with it. For this reason, in my thesis I have examined the values, norms and attitudes of the most popular and newest children's books. The theoretical framework of my dissertation is divided into two parts. I examine the research material from the perspective of social constructionism and intersectionality. In the theoretical framework, I focus on examining the language used in the material as a factor that constructs and shapes reality. From the point of view of an intersectional approach, I look at different social groups and their attention in children's books. My material consists of eight Finnish children's books, which have been selected as material according to two different principles. Four of the children's books have been selected from among the most quoted children's books of 2021. The other four books have been selected as part of the material based on their year of publication, as the thesis had an imperative to pay attention to the newest children's books as well. There are three research questions. In the first research question, I am looking for an answer to what kind of reality is constructed in the books from the point of values, norms and attitudes. In the second question, I study whether there are factors that promotes equality. In the third research question, I am searching for what kind of racism appears in the books. I divided the material into two main entities, through which reality was constructed. They are called discourses of values, norms and attitudes that differ from traditional ones and traditional values, norms and attitudes. These two entities contain a total of 15 discourses, which turned out to be relevant for the topic of my research. The results of my thesis show that although there are more factors supporting equality in children's literature than before, the presence of diversity is low. Instead of diversity, the whiteness norm prevailed in the majority of the books. For this reason, based on the results, children belonging to the PoC (People of Color) group or other minorities do not have enough identification in my thesis literature. With the help of observed discourses, educators and teachers can in the future choose anti-racist children's books as books to read, which promote equality and prevent racism. As a whole, the thesis provides important information about the values, norms and attitudes prevailing in Finnish children's literature. Through them, educators and teachers can utilize better the power of social change hidden in children's books."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa : Diskursseja arvoista, normeista ja asenteista"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Kallio, Iida"],"dc:date.issued":["2023"],"dc:description.abstract":["Tutkielmani aiheena on todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Tutkielmassani etsin vastausta siihen, millaista todellisuutta suomalaisessa lastenkirjallisuudessa rakennetaan arvojen, normien ja asenteiden näkökulmasta. Kirjallisuus on tärkeä osa kasvatusta. Yhteiskunnan muuttuessa on tarpeellista tarkastella, millaista todellisuutta lastenkirjallisuudessa rakennetaan, sillä lastenkirjat ovat osa lasten todellisuutta. Lastenkirjat ovat peili, jonka kautta lapsi voi peilata itseään ja ympäröivää maailmaa. Suomalaista koulutusjärjestelmää on kritisoitu keskiluokkaisia, valkoisia lapsia suosivasta ilmastosta ja opetusmateriaalien kuvastosta. Sama ilmiö on ollut vielä 2010-luvulla havaittavissa lastenkirjallisuuden kapeassa päähenkilötarjonnassa sekä moninaisuuden puutteessa. Ensimmäinen askel moninaisuuden arvostamiseen ja ymmärtämiseen on siihen liittyvien ilmiöiden tiedostaminen ja tunnustaminen. Tästä syystä olen tutkielmassani tarkastellut suosituimpiin ja uusimpiin lastenkirjoihin kätkeytyviä arvoja, normeja ja asenteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Tarkastelen tutkielmani aineistoa sekä sosiaalisen konstruktionismin että intersektionaalisuuden näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityn tarkastelemaan aineistossa käytettyä kieltä todellisuutta rakentavana ja muokkaavana tekijänä. Intersektionaalisen lähestymistavan näkökulmasta tarkastelen erilaisia sosiaalisia ryhmiä sekä niiden huomioimista lastenkirjoissa. Aineistonani toimii kahdeksan suomalaista lastenkirjaa, jotka ovat valikoituneet aineistoksi arvonnan kautta kahdella eri periaatteella. Neljä lastenkirjoista on vuoden 2021 lainatuimpia lastenkirjoja, loput neljä vuonna 2022 julkaistuja. Tutkimuskysymyksiä on kolme. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä etsin vastausta siihen, millaisia arvoja, normeja ja asenteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa esiintyy. Toisessa kysymyksessä tarkastelen, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään kirjoissa. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastelen, esiintyykö aineistossa tiedostamatonta rasismia ja jos esiintyy, millaista. Jäsensin aineistosta kaksi pääkokonaisuutta, joiden kautta todellisuutta rakennettiin. Ne ovat perinteisistä poikkeavat arvot, normit ja asenteet sekä perinteiset arvot, normit ja asenteet. Nämä kaksi kokonaisuutta pitävät sisällään yhteensä 15 diskurssia, jotka osoittautuivat tutkielmani aiheen kannalta merkityksellisiksi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vaikka lastenkirjallisuudessa esiintyy aiempaa enemmän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevia tekijöitä, moninaisuuden esiintyminen on vähäistä. Kirjoissa esiintyy sekä perinteistä poikkeavia että perinteisiä arvoja, normeja ja asenteita. Moninaisuuden sijaan suurimmassa osassa kirjoista vallitsi valkoisuusnormi ja keskiluokkaiseen kuvaan sopivat odotukset esimerkiksi perheestä. PoC- ryhmään (People of Color) tai muihin vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ei tästä syystä ole tulosten perusteella tarpeeksi samaistumispintaa aineiston koostavissa kirjoissa. Perinteisistä poikkeavien arvojen, normien ja asenteiden diskursseista yleisimmät olivat tunnetaitodiskurssi ja rohkeuden diskurssi. Ne esiintyivät lähes jokaisessa kirjassa. Niiden kautta kirjoissa edistettiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä lisättiin moninaisuuden ymmärtämistä. Kokonaisuudessaan tutkielma tuottaa tärkeää tietoa suomalaisessa lastenkirjallisuudessa vallitsevista arvoista, normeista ja asenteista. Niiden kautta lastenkirjoissa piilevä yhteiskunnallinen muutosvoima voidaan kasvattajien ja opettajien ammattitaitoa tukemalla ottaa paremmin käyttöön.","The topic of my thesis is the social construction of reality in Finnish children's literature. In my dissertation, I am looking for an answer to what kind of reality is constructed in Finnish children's literature. Literature is an important part of education. As society changes, it is necessary to examine what kind of reality is built in children's literature, because children's books are the part of children's reality. Children's books are a mirror where children reflect themselves and the world around them. The values, norms and attitudes that appear in literature are transmitted to the child and how the child builds a picture of reality through books. The Finnish education system has been criticized for the favoring of middle-class and white children. There is also too little diversity in Finnish education materials. The first step to appreciate and understand diversity is to become aware of the phenomena associated with it. For this reason, in my thesis I have examined the values, norms and attitudes of the most popular and newest children's books. The theoretical framework of my dissertation is divided into two parts. I examine the research material from the perspective of social constructionism and intersectionality. In the theoretical framework, I focus on examining the language used in the material as a factor that constructs and shapes reality. From the point of view of an intersectional approach, I look at different social groups and their attention in children's books. My material consists of eight Finnish children's books, which have been selected as material according to two different principles. Four of the children's books have been selected from among the most quoted children's books of 2021. The other four books have been selected as part of the material based on their year of publication, as the thesis had an imperative to pay attention to the newest children's books as well. There are three research questions. In the first research question, I am looking for an answer to what kind of reality is constructed in the books from the point of values, norms and attitudes. In the second question, I study whether there are factors that promotes equality. In the third research question, I am searching for what kind of racism appears in the books. I divided the material into two main entities, through which reality was constructed. They are called discourses of values, norms and attitudes that differ from traditional ones and traditional values, norms and attitudes. These two entities contain a total of 15 discourses, which turned out to be relevant for the topic of my research. The results of my thesis show that although there are more factors supporting equality in children's literature than before, the presence of diversity is low. Instead of diversity, the whiteness norm prevailed in the majority of the books. For this reason, based on the results, children belonging to the PoC (People of Color) group or other minorities do not have enough identification in my thesis literature. With the help of observed discourses, educators and teachers can in the future choose anti-racist children's books as books to read, which promote equality and prevent racism. As a whole, the thesis provides important information about the values, norms and attitudes prevailing in Finnish children's literature. Through them, educators and teachers can utilize better the power of social change hidden in children's books."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202309263831","http://hdl.handle.net/10138/565742"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["lastenkirjallisuus","todellisuuden sosiaalinen rakentuminen","moninaisuus","tasa-arvo","yhdenvertaisuus","rasismi","syrjintä","antirasismi"],"dc:title":["Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa : Diskursseja arvoista, normeista ja asenteista"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}