{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/38996"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/38996","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Tilaajan ja urakoitsijan sopimuksen aikainen lojaliteetti rakennusurakkasopimuksissa","abstract":"Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sopimuksen aikaisen lojaliteetin ilmentymistä rakennusurakkasopimuksissa. Suomessa ei ole yritysten välisiä rakennusurakkasopimuksia sääntelevää kansallista erityislainsäädäntöä, minkä vuoksi yleisillä oikeusperiaatteilla on vahva asema rakennusurakkasopimusten tulkinnassa. Laintasoisen sääntelyn puutetta korvaavat lisäksi rakennusalan yleiset sopimusehdot, jonka määräyksissä lojaliteetti toimii taustaperiaatteena. Lojaliteetin asema yleisenä sopimusoikeudellisena periaatteena hyväksytään nykyaikaisessa oikeustieteessä, mutta käsitteen sisältö ei ole täysin vakiintunut eikä sen asemasta itsenäisenä vastuuperusteena vallitse yksimielisyyttä. Lojaliteettia on pidetty eräänlaisena yläkäsitteenä muille sopimussuhteeseen kuuluville velvollisuuksille ja tämän tutkielman tarkoitus on selvittää lojaliteetin ilmenemistä sekä rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa nimenomaisesti ilmaistuissa velvollisuuksissa että sopimusehtojen tulkinnassa ja sopimusaukkotilanteissa. Lojaliteetin asemaa rakennusurakkasopimuksissa tarkastellaan sopimustyypin lojaliteettia korostavista ominaispiirteistä käsin ja tutkielmassa otetaan huomioon myös rakennusurakkamuotojen erityispiirteet. Lojaliteetille sopimussuhteessa annettava merkitys on läheisesti sidoksissa siihen teoreettiseen näkökulmaan, josta sopimussuhdetta lähestytään. Lojaliteetin merkitykselle annettava painoarvo on hyvin pitkälle seurausta siitä, tarkastellaanko sopimusoikeutta sääntö- vai periaatelähtöisestä näkökulmasta. Kiistatonta kuitenkin on, että rakennusurakkasopimukset ovat pitkäkestoisia ja osapuolten yhteistoimintaa edellyttäviä projekteja, joiden läpiviemisessä osapuolten välisellä luottamuksella ja yhteydenpidolla on olennainen merkitys. Samoin sopimussuhteiden pitkäaikaisuus altistaa rakennusurakat olosuhteiden muutoksille, jotka voivat johtaa sopimuksessa sääntelemättömiin tilanteisiin. Nämä ominaispiirteet painottavat korostunutta lojaliteettia sopimussuhteessa, ja lojaliteetin vaikutus on nähtävissä niin yleisten sopimusehtojen määräyksissä kuin oikeuskäytännössä tapahtuneessa sopimuksen tulkinnassa ja täydentämisessä, vaikka lojaliteetin asema itsenäisenä vastuuperusteena onkin kiistanalainen.","abstract_html":"Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sopimuksen aikaisen lojaliteetin ilmentymistä rakennusurakkasopimuksissa. Suomessa ei ole yritysten välisiä rakennusurakkasopimuksia sääntelevää kansallista erityislainsäädäntöä, minkä vuoksi yleisillä oikeusperiaatteilla on vahva asema rakennusurakkasopimusten tulkinnassa. Laintasoisen sääntelyn puutetta korvaavat lisäksi rakennusalan yleiset sopimusehdot, jonka määräyksissä lojaliteetti toimii taustaperiaatteena. Lojaliteetin asema yleisenä sopimusoikeudellisena periaatteena hyväksytään nykyaikaisessa oikeustieteessä, mutta käsitteen sisältö ei ole täysin vakiintunut eikä sen asemasta itsenäisenä vastuuperusteena vallitse yksimielisyyttä. Lojaliteettia on pidetty eräänlaisena yläkäsitteenä muille sopimussuhteeseen kuuluville velvollisuuksille ja tämän tutkielman tarkoitus on selvittää lojaliteetin ilmenemistä sekä rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa nimenomaisesti ilmaistuissa velvollisuuksissa että sopimusehtojen tulkinnassa ja sopimusaukkotilanteissa. Lojaliteetin asemaa rakennusurakkasopimuksissa tarkastellaan sopimustyypin lojaliteettia korostavista ominaispiirteistä käsin ja tutkielmassa otetaan huomioon myös rakennusurakkamuotojen erityispiirteet. Lojaliteetille sopimussuhteessa annettava merkitys on läheisesti sidoksissa siihen teoreettiseen näkökulmaan, josta sopimussuhdetta lähestytään. Lojaliteetin merkitykselle annettava painoarvo on hyvin pitkälle seurausta siitä, tarkastellaanko sopimusoikeutta sääntö- vai periaatelähtöisestä näkökulmasta. Kiistatonta kuitenkin on, että rakennusurakkasopimukset ovat pitkäkestoisia ja osapuolten yhteistoimintaa edellyttäviä projekteja, joiden läpiviemisessä osapuolten välisellä luottamuksella ja yhteydenpidolla on olennainen merkitys. Samoin sopimussuhteiden pitkäaikaisuus altistaa rakennusurakat olosuhteiden muutoksille, jotka voivat johtaa sopimuksessa sääntelemättömiin tilanteisiin. Nämä ominaispiirteet painottavat korostunutta lojaliteettia sopimussuhteessa, ja lojaliteetin vaikutus on nähtävissä niin yleisten sopimusehtojen määräyksissä kuin oikeuskäytännössä tapahtuneessa sopimuksen tulkinnassa ja täydentämisessä, vaikka lojaliteetin asema itsenäisenä vastuuperusteena onkin kiistanalainen.","abstract_has_math":false,"creators":["Pohjola, Hanna"],"institution":"Helsingfors universitet","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2013,"date_issued":"2013","date_published":"2013","updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201508062840"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201508062840","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/38996","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Pohjola, Hanna"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2013"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201508062840","http://hdl.handle.net/10138/38996"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sopimuksen aikaisen lojaliteetin ilmentymistä rakennusurakkasopimuksissa. Suomessa ei ole yritysten välisiä rakennusurakkasopimuksia sääntelevää kansallista erityislainsäädäntöä, minkä vuoksi yleisillä oikeusperiaatteilla on vahva asema rakennusurakkasopimusten tulkinnassa. Laintasoisen sääntelyn puutetta korvaavat lisäksi rakennusalan yleiset sopimusehdot, jonka määräyksissä lojaliteetti toimii taustaperiaatteena. Lojaliteetin asema yleisenä sopimusoikeudellisena periaatteena hyväksytään nykyaikaisessa oikeustieteessä, mutta käsitteen sisältö ei ole täysin vakiintunut eikä sen asemasta itsenäisenä vastuuperusteena vallitse yksimielisyyttä. Lojaliteettia on pidetty eräänlaisena yläkäsitteenä muille sopimussuhteeseen kuuluville velvollisuuksille ja tämän tutkielman tarkoitus on selvittää lojaliteetin ilmenemistä sekä rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa nimenomaisesti ilmaistuissa velvollisuuksissa että sopimusehtojen tulkinnassa ja sopimusaukkotilanteissa. Lojaliteetin asemaa rakennusurakkasopimuksissa tarkastellaan sopimustyypin lojaliteettia korostavista ominaispiirteistä käsin ja tutkielmassa otetaan huomioon myös rakennusurakkamuotojen erityispiirteet. Lojaliteetille sopimussuhteessa annettava merkitys on läheisesti sidoksissa siihen teoreettiseen näkökulmaan, josta sopimussuhdetta lähestytään. Lojaliteetin merkitykselle annettava painoarvo on hyvin pitkälle seurausta siitä, tarkastellaanko sopimusoikeutta sääntö- vai periaatelähtöisestä näkökulmasta. Kiistatonta kuitenkin on, että rakennusurakkasopimukset ovat pitkäkestoisia ja osapuolten yhteistoimintaa edellyttäviä projekteja, joiden läpiviemisessä osapuolten välisellä luottamuksella ja yhteydenpidolla on olennainen merkitys. Samoin sopimussuhteiden pitkäaikaisuus altistaa rakennusurakat olosuhteiden muutoksille, jotka voivat johtaa sopimuksessa sääntelemättömiin tilanteisiin. Nämä ominaispiirteet painottavat korostunutta lojaliteettia sopimussuhteessa, ja lojaliteetin vaikutus on nähtävissä niin yleisten sopimusehtojen määräyksissä kuin oikeuskäytännössä tapahtuneessa sopimuksen tulkinnassa ja täydentämisessä, vaikka lojaliteetin asema itsenäisenä vastuuperusteena onkin kiistanalainen."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Tilaajan ja urakoitsijan sopimuksen aikainen lojaliteetti rakennusurakkasopimuksissa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"dc:creator":["Pohjola, Hanna"],"dc:date.issued":["2013"],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sopimuksen aikaisen lojaliteetin ilmentymistä rakennusurakkasopimuksissa. Suomessa ei ole yritysten välisiä rakennusurakkasopimuksia sääntelevää kansallista erityislainsäädäntöä, minkä vuoksi yleisillä oikeusperiaatteilla on vahva asema rakennusurakkasopimusten tulkinnassa. Laintasoisen sääntelyn puutetta korvaavat lisäksi rakennusalan yleiset sopimusehdot, jonka määräyksissä lojaliteetti toimii taustaperiaatteena. Lojaliteetin asema yleisenä sopimusoikeudellisena periaatteena hyväksytään nykyaikaisessa oikeustieteessä, mutta käsitteen sisältö ei ole täysin vakiintunut eikä sen asemasta itsenäisenä vastuuperusteena vallitse yksimielisyyttä. Lojaliteettia on pidetty eräänlaisena yläkäsitteenä muille sopimussuhteeseen kuuluville velvollisuuksille ja tämän tutkielman tarkoitus on selvittää lojaliteetin ilmenemistä sekä rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa nimenomaisesti ilmaistuissa velvollisuuksissa että sopimusehtojen tulkinnassa ja sopimusaukkotilanteissa. Lojaliteetin asemaa rakennusurakkasopimuksissa tarkastellaan sopimustyypin lojaliteettia korostavista ominaispiirteistä käsin ja tutkielmassa otetaan huomioon myös rakennusurakkamuotojen erityispiirteet. Lojaliteetille sopimussuhteessa annettava merkitys on läheisesti sidoksissa siihen teoreettiseen näkökulmaan, josta sopimussuhdetta lähestytään. Lojaliteetin merkitykselle annettava painoarvo on hyvin pitkälle seurausta siitä, tarkastellaanko sopimusoikeutta sääntö- vai periaatelähtöisestä näkökulmasta. Kiistatonta kuitenkin on, että rakennusurakkasopimukset ovat pitkäkestoisia ja osapuolten yhteistoimintaa edellyttäviä projekteja, joiden läpiviemisessä osapuolten välisellä luottamuksella ja yhteydenpidolla on olennainen merkitys. Samoin sopimussuhteiden pitkäaikaisuus altistaa rakennusurakat olosuhteiden muutoksille, jotka voivat johtaa sopimuksessa sääntelemättömiin tilanteisiin. Nämä ominaispiirteet painottavat korostunutta lojaliteettia sopimussuhteessa, ja lojaliteetin vaikutus on nähtävissä niin yleisten sopimusehtojen määräyksissä kuin oikeuskäytännössä tapahtuneessa sopimuksen tulkinnassa ja täydentämisessä, vaikka lojaliteetin asema itsenäisenä vastuuperusteena onkin kiistanalainen."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201508062840","http://hdl.handle.net/10138/38996"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"],"dc:title":["Tilaajan ja urakoitsijan sopimuksen aikainen lojaliteetti rakennusurakkasopimuksissa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z"}