Pankkien vakavaraisuussääntelyn historia, nykytila ja tulevaisuus : Oikeustaloustieteellinen tutkimus vakavaraisuussääntelyn merkityksestä pankkijärjestelmän vakauden turvaamisessa

Tässä oikeustaloustieteellisessä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan Baselin pankkivalvontakomitean antamia kansainvälisiä vakavaraisuusstandardeja ja niiden vaikutuksia pankkien riskinottoon sekä pankkijärjestelmän vakauteen ja luotettavuuteen. Tutkimuksen päätavoitteena on vastata siihen, missä laajuudessa vakavaraisuussääntelyllä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia pankkikriisejä sekä parantaa pankkijärjestelmän vakautta ja luotettavuutta. Tutkimuskohde on laaja ja koulukuntarajat ylittävä tutkimusote muodostuu välttämättömäksi, jotta siitä saadaan kokonaisvaltainen kuva. Tutkimuksessa käytetään lähdeaineistoa monilta aloilta, kuten oikeustieteestä, taloustieteestä, rahoituksesta, riskienhallinnasta ja pankkitoiminnasta. Tutkimuksessa analysoidaan kronologisesti kansainvälisten vakavaraisuussääntelystandardien taustatekijöitä, sisältöä ja vaikutuksia. Analyysi aloitetaan vuoden 1988 ensimmäisestä vakavaraisuusstandardista ja se päätetään näillä näkymin vuonna 2019 voimaantuleviin Basel III -standardeihin. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että vakavaraisuussääntelyllä on suuri potentiaali pankkijärjestelmän vakauden ja luotettavuuden parantamisessa sekä pankkikriisien ehkäisemisessä. Kuitenkin huomattava osa tästä potentiaalista jää tällä hetkellä realisoitumatta johtuen vakavaraisuussääntelyä vaivaavista tieto-, tahto- ja vaikuttavuusongelmista. Esimerkiksi vuonna 2007 alkanut globaali finanssikriisi on kyseenalaistanut monien vakavaraisuussääntelyssä tehtyjen ratkaisuiden elinkelpoisuuden. Toisaalta uudet Basel III -standardit lieventävät osittain vakavaraisuussääntelyssä ilmenneitä puutteellisuuksia, mutta eivät kuitenkaan poista niitä kokonaan. Mikäli vakavaraisuussääntelyllä halutaan tulevaisuudessa merkittävästi ennaltaehkäistä pankkikriisejä sekä parantaa pankkijärjestelmän vakautta ja luotettavuutta, tulisi erityisesti seuraaviin seikkoihin kiinnittää runsaasti huomiota: Ensinnäkin vahva ymmärrys pankkitoimintaan ja pankkijärjestelmään kohdistuvista riskeistä ja niiden hallinasta on ensiarvoisen tärkeää suunniteltaessa tehokkaita ja vaikuttavia vakavaraisuusstandardeja. Toiseksi pankkien ja niiden etujärjestöjen saama liiallinen vaikutusvalta voi merkittävästi heikentää sääntelyhankkeen lopputulosta. Kolmanneksi sääntelyarbitraasi eli vakavaraisuussääntelyn kiertäminen käyttäen keinotekoisia järjestelyjä ja sääntelyjärjestelmässä olevia aukkoja, on ilmeinen uhka vakavaraisuussääntelyn vaikuttavuudelle, jolloin sääntelyarbitraasimahdollisuuksien eliminoiminen muodostuu tärkeäksi.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2012

Author dc:creator

• Jatkola, Tommi

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Law
• Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201508062710

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/37211