{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/357284"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/357284","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden ja asianajosalaisuuden suojan välinen suhde","abstract":"Suomessa tuli 2000-luvun alussa voimaan EU:n toisen rahanpesudirektiivin myötä asianajajia koskeva rahanpesuilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan asianajajan on viipymättä ilmoitettava Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle havaitsemastaan epäilyttävästä liiketoimesta. Rahanpesun torjunta on pitkälle kansainvälisesti säänneltyä ja EU:n alueella rahanpesudirektiivein harmonisoitua. Valtioilla on yhteinen tahtotila torjua kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin kytkeytyvää rahanpesua. Rahanpesuilmoitusvelvollisuus on yksi keino torjua rahanpesua. Tutkielmassa selvitetään asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden keskeinen sisältö. Asianajajaa sitoo sanktion uhalla salassapitovelvollisuus tehtävässään saamistaan tiedoista. Näitä tietoja kutsutaan asianajosalaisuuksiksi ja niillä tarkoitetaan asianajajan päämieheltään luottamuksellisen asiakassuhteen yhteydessä saamia tietoja. Rahanpesuilmoitusvelvollisuuden voidaan nähdä muodostavan poikkeuksen asianajosalaisuuksien suojaan. Tutkielman toisena tehtävänä on selvittää, miten asianajosalaisuuden suoja huomioidaan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa. Tutkielmassa tarkastellaan rahanpesuilmoitusvelvollisuutta suhteessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja luottamuksellisen yhteydenpidon suojaan. Tutkielman metodi on pääasiassa oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Rahanpesuilmoitusvelvollisuutta ja asianajosalaisuuden suojan välistä suhdetta tarkastellaan aihetta koskevien lain esitöiden, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kautta.","abstract_html":"Suomessa tuli 2000-luvun alussa voimaan EU:n toisen rahanpesudirektiivin myötä asianajajia koskeva rahanpesuilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan asianajajan on viipymättä ilmoitettava Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle havaitsemastaan epäilyttävästä liiketoimesta. Rahanpesun torjunta on pitkälle kansainvälisesti säänneltyä ja EU:n alueella rahanpesudirektiivein harmonisoitua. Valtioilla on yhteinen tahtotila torjua kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin kytkeytyvää rahanpesua. Rahanpesuilmoitusvelvollisuus on yksi keino torjua rahanpesua. Tutkielmassa selvitetään asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden keskeinen sisältö. Asianajajaa sitoo sanktion uhalla salassapitovelvollisuus tehtävässään saamistaan tiedoista. Näitä tietoja kutsutaan asianajosalaisuuksiksi ja niillä tarkoitetaan asianajajan päämieheltään luottamuksellisen asiakassuhteen yhteydessä saamia tietoja. Rahanpesuilmoitusvelvollisuuden voidaan nähdä muodostavan poikkeuksen asianajosalaisuuksien suojaan. Tutkielman toisena tehtävänä on selvittää, miten asianajosalaisuuden suoja huomioidaan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa. Tutkielmassa tarkastellaan rahanpesuilmoitusvelvollisuutta suhteessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja luottamuksellisen yhteydenpidon suojaan. Tutkielman metodi on pääasiassa oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Rahanpesuilmoitusvelvollisuutta ja asianajosalaisuuden suojan välistä suhdetta tarkastellaan aihetta koskevien lain esitöiden, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kautta.","abstract_has_math":false,"creators":["Niinikoski, Hanna"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2023,"date_issued":"2023","date_published":"2023","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":["Asianajajaoikeus","asianajaja","rahanpesu","ilmoitusvelvollisuus","asianajosalaisuus","salassapitovelvollisuus"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202304251788"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202304251788","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/357284","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Niinikoski, Hanna"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2023"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Asianajajaoikeus","asianajaja","rahanpesu","ilmoitusvelvollisuus","asianajosalaisuus","salassapitovelvollisuus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202304251788","http://hdl.handle.net/10138/357284"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Suomessa tuli 2000-luvun alussa voimaan EU:n toisen rahanpesudirektiivin myötä asianajajia koskeva rahanpesuilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan asianajajan on viipymättä ilmoitettava Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle havaitsemastaan epäilyttävästä liiketoimesta. Rahanpesun torjunta on pitkälle kansainvälisesti säänneltyä ja EU:n alueella rahanpesudirektiivein harmonisoitua. Valtioilla on yhteinen tahtotila torjua kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin kytkeytyvää rahanpesua. Rahanpesuilmoitusvelvollisuus on yksi keino torjua rahanpesua. Tutkielmassa selvitetään asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden keskeinen sisältö. Asianajajaa sitoo sanktion uhalla salassapitovelvollisuus tehtävässään saamistaan tiedoista. Näitä tietoja kutsutaan asianajosalaisuuksiksi ja niillä tarkoitetaan asianajajan päämieheltään luottamuksellisen asiakassuhteen yhteydessä saamia tietoja. Rahanpesuilmoitusvelvollisuuden voidaan nähdä muodostavan poikkeuksen asianajosalaisuuksien suojaan. Tutkielman toisena tehtävänä on selvittää, miten asianajosalaisuuden suoja huomioidaan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa. Tutkielmassa tarkastellaan rahanpesuilmoitusvelvollisuutta suhteessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja luottamuksellisen yhteydenpidon suojaan. Tutkielman metodi on pääasiassa oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Rahanpesuilmoitusvelvollisuutta ja asianajosalaisuuden suojan välistä suhdetta tarkastellaan aihetta koskevien lain esitöiden, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kautta."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden ja asianajosalaisuuden suojan välinen suhde"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"dc:creator":["Niinikoski, Hanna"],"dc:date.issued":["2023"],"dc:description.abstract":["Suomessa tuli 2000-luvun alussa voimaan EU:n toisen rahanpesudirektiivin myötä asianajajia koskeva rahanpesuilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan asianajajan on viipymättä ilmoitettava Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle havaitsemastaan epäilyttävästä liiketoimesta. Rahanpesun torjunta on pitkälle kansainvälisesti säänneltyä ja EU:n alueella rahanpesudirektiivein harmonisoitua. Valtioilla on yhteinen tahtotila torjua kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin kytkeytyvää rahanpesua. Rahanpesuilmoitusvelvollisuus on yksi keino torjua rahanpesua. Tutkielmassa selvitetään asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden keskeinen sisältö. Asianajajaa sitoo sanktion uhalla salassapitovelvollisuus tehtävässään saamistaan tiedoista. Näitä tietoja kutsutaan asianajosalaisuuksiksi ja niillä tarkoitetaan asianajajan päämieheltään luottamuksellisen asiakassuhteen yhteydessä saamia tietoja. Rahanpesuilmoitusvelvollisuuden voidaan nähdä muodostavan poikkeuksen asianajosalaisuuksien suojaan. Tutkielman toisena tehtävänä on selvittää, miten asianajosalaisuuden suoja huomioidaan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa. Tutkielmassa tarkastellaan rahanpesuilmoitusvelvollisuutta suhteessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja luottamuksellisen yhteydenpidon suojaan. Tutkielman metodi on pääasiassa oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Rahanpesuilmoitusvelvollisuutta ja asianajosalaisuuden suojan välistä suhdetta tarkastellaan aihetta koskevien lain esitöiden, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kautta."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202304251788","http://hdl.handle.net/10138/357284"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Asianajajaoikeus","asianajaja","rahanpesu","ilmoitusvelvollisuus","asianajosalaisuus","salassapitovelvollisuus"],"dc:title":["Asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuuden ja asianajosalaisuuden suojan välinen suhde"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}