Digitalisaatiosta idioluutioon - mensalaisten uskomuksia älykkyyden heikkenemisestä

Tavoitteet. Tutkimukset osoittavat, että älykkyys heikkenee länsimaissa. Tutkijoiden huoli on laajentunut keskusteluksi siitä, onko koko ihmiskunta tyhmenemässä, vai onko kyseessä vinouma tilastoissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mensalaisten epistemologisia uskomuksia älykkyyden laskuun liittyen. Lisäksi selvitetään, miten inkrementaaliteoreettinen älykkyysteoria näkyy mensalaisten uskomuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa älykkääksi todetuille ihmisille mahdollisuus kuvata älykkyyden kehitystä, jotta voidaan laajentaa ymmärrystä ilmiöstä. Koska älykkyys on käsitteenä kompleksinen, on tutkimuksen teoreettisena taustana laajasti älykkyyden mittaamisen ja määrittelyn tutkimusta. Menetelmät. Tämän laadullisen, fenomenografista tutkimusperinnettä toteuttavan tutkimuksen aineistona oli sekundääriaineisto aiemmasta pro gradu -tutkielmasta, jossa selvitettiin mensalaisten uskomuksia älykkyyden kehitykseen liittyen. Tämä tutkimus keskittyy aineistossa esiintyvään avovastaukseen, jossa mensalaiset kuvaavat, miksi he uskovat älykkyyden laskevan länsimaissa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti ensin luokittelemalla aineistosta löytyviä uskomuksia merkitysyksiköihin. Merkitysyksiköistä muodostettiin kuvauskategoriat, jotka ilmentävät ilmiöön liittyvien uskomusten välisiä suhteita suuremmassa kuvassa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulosten mukaan mensalaiset uskovat laajalti älykkyyden rakentuvan ihmisen oman tekemisen seurauksena. Siten inkrementaaliset uskomukset olivat mensalaisten uskomuksissa vahvasti esillä, mutta myös entiteettiteoreettisia uskomuksia löytyi. Mensalaiset näkivät älykkyyden laskulla monia syitä, joista yleisimpiä ovat digitalisaatio ja yhteiskunnallinen muutos. Muita vastauksia ovat esimerkiksi tyhmien ihmisten lisääntyminen, kemikalisaatio ja elämäntavat. Älykkyyden laskusta oltiin huolissaan ja sen ymmärrettiin kuuluvan osaksi maailman ja nyky-yhteiskunnan muutenkin negatiivista kehitystä. Toisaalta monet mensalaiset myös kyseenalaistivat koko ilmiön ja epäilivät sitä väärinymmärrykseksi.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2022

Author dc:creator

• Humalajoki, Samuli

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten

• älykkyysosamäärä (ÄO)
• älykkyyden lasku
• Mensa
• epistemologiset uskomukset
• fenomenografia

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202206132284

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/344578