{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/343404"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/343404","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Pääkaupunkiseudun toimitila-alueet sijaintiteorioiden ilmentäjänä : Tarkastelussa monikeskuksisuuden näkyminen yritysten toimitilojen sijainnissa","abstract":"Yritystoiminnan sijoittuminen kaupunkiympäristössä on riippuvainen monesta tekijästä. Maantieteellisessä tutkimuksessa on pyritty löytämään näiden tekijöiden kesken vallitsevia säännönmukaisuuksia, joita voidaan soveltaa todelliseen kaupunkiympäristöön. Yritystoiminnan alueiden osalta nämä säännönmukaisuudet liittyvät vahvasti alueidenvälisiin saavutettavuuseroihin ja kaupunkirakenteen monikeskuksisuuteen. Pääkaupunkiseudun voidaan todeta olevan rakenteeltaan toiminnallisesti monikeskuksinen. Helsingin keskusta on selkeästi alueen suurin keskus, jonka työpaikka- ja asukasmäärä on merkittävästi muista keskuksia suurempi. Keskusten välinen hierarkia ei kuitenkaan ole selkeä. Koko Helsingin toiminnallisella kaupunkialueella, jonka voidaan nähdä ulottuvat jopa Riihimäelle ja Lahteen saakka, voidaan huomata alakeskusten merkityksen kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmani pääasiallinen tavoite on tarkastella pääkaupunkiseudun yritystoimitilojen alueellista rakennetta maantieteellisten sijaintiteorioiden ja monikeskuksisuuden valossa. Tuloksista voidaan todeta Helsingin keskustan olevan sekä toimitilojen määrässä että niiden saavutettavuudessa muita keskuksia vahvemmassa asemassa. Tämä asema ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Osa Espoon ja Vantaan kaupunkikeskuksien sijainneista on toimitilojen saavutettavuuden kannalta lähes yhtä optimaalinen. Saavutettavuusaspektin huomioiminen kaupunkirakenteen suunnittelussa ja toimitilojen sijoittamisessa on tärkeää toimivan kaupunkirakenteen luomiseksi. Tutkimustulosteni perusteella voidaan argumentoida alakeskusten merkityksen puolesta. Aihe vaatii kuitenkin lisää tutkimustietoa etenkin etätyöskentelyn lisääntymisen muuttaessa toimitilojen sijainnin dynamiikkaa.","abstract_html":"Yritystoiminnan sijoittuminen kaupunkiympäristössä on riippuvainen monesta tekijästä. Maantieteellisessä tutkimuksessa on pyritty löytämään näiden tekijöiden kesken vallitsevia säännönmukaisuuksia, joita voidaan soveltaa todelliseen kaupunkiympäristöön. Yritystoiminnan alueiden osalta nämä säännönmukaisuudet liittyvät vahvasti alueidenvälisiin saavutettavuuseroihin ja kaupunkirakenteen monikeskuksisuuteen. Pääkaupunkiseudun voidaan todeta olevan rakenteeltaan toiminnallisesti monikeskuksinen. Helsingin keskusta on selkeästi alueen suurin keskus, jonka työpaikka- ja asukasmäärä on merkittävästi muista keskuksia suurempi. Keskusten välinen hierarkia ei kuitenkaan ole selkeä. Koko Helsingin toiminnallisella kaupunkialueella, jonka voidaan nähdä ulottuvat jopa Riihimäelle ja Lahteen saakka, voidaan huomata alakeskusten merkityksen kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmani pääasiallinen tavoite on tarkastella pääkaupunkiseudun yritystoimitilojen alueellista rakennetta maantieteellisten sijaintiteorioiden ja monikeskuksisuuden valossa. Tuloksista voidaan todeta Helsingin keskustan olevan sekä toimitilojen määrässä että niiden saavutettavuudessa muita keskuksia vahvemmassa asemassa. Tämä asema ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Osa Espoon ja Vantaan kaupunkikeskuksien sijainneista on toimitilojen saavutettavuuden kannalta lähes yhtä optimaalinen. Saavutettavuusaspektin huomioiminen kaupunkirakenteen suunnittelussa ja toimitilojen sijoittamisessa on tärkeää toimivan kaupunkirakenteen luomiseksi. Tutkimustulosteni perusteella voidaan argumentoida alakeskusten merkityksen puolesta. Aihe vaatii kuitenkin lisää tutkimustietoa etenkin etätyöskentelyn lisääntymisen muuttaessa toimitilojen sijainnin dynamiikkaa.","abstract_has_math":false,"creators":["Lappalainen, Jouko"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Science","Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2022,"date_issued":"2022","date_published":"2022","updated_at":"2026-07-27T19:56:22Z","subjects":["toimitila-alueet","monikeskuksisuus","saavutettavuus","sijaintiteoriat"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202205091809"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202205091809","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/343404","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Science","Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Lappalainen, Jouko"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2022"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["toimitila-alueet","monikeskuksisuus","saavutettavuus","sijaintiteoriat"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202205091809","http://hdl.handle.net/10138/343404"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Yritystoiminnan sijoittuminen kaupunkiympäristössä on riippuvainen monesta tekijästä. Maantieteellisessä tutkimuksessa on pyritty löytämään näiden tekijöiden kesken vallitsevia säännönmukaisuuksia, joita voidaan soveltaa todelliseen kaupunkiympäristöön. Yritystoiminnan alueiden osalta nämä säännönmukaisuudet liittyvät vahvasti alueidenvälisiin saavutettavuuseroihin ja kaupunkirakenteen monikeskuksisuuteen. Pääkaupunkiseudun voidaan todeta olevan rakenteeltaan toiminnallisesti monikeskuksinen. Helsingin keskusta on selkeästi alueen suurin keskus, jonka työpaikka- ja asukasmäärä on merkittävästi muista keskuksia suurempi. Keskusten välinen hierarkia ei kuitenkaan ole selkeä. Koko Helsingin toiminnallisella kaupunkialueella, jonka voidaan nähdä ulottuvat jopa Riihimäelle ja Lahteen saakka, voidaan huomata alakeskusten merkityksen kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmani pääasiallinen tavoite on tarkastella pääkaupunkiseudun yritystoimitilojen alueellista rakennetta maantieteellisten sijaintiteorioiden ja monikeskuksisuuden valossa. Tuloksista voidaan todeta Helsingin keskustan olevan sekä toimitilojen määrässä että niiden saavutettavuudessa muita keskuksia vahvemmassa asemassa. Tämä asema ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Osa Espoon ja Vantaan kaupunkikeskuksien sijainneista on toimitilojen saavutettavuuden kannalta lähes yhtä optimaalinen. Saavutettavuusaspektin huomioiminen kaupunkirakenteen suunnittelussa ja toimitilojen sijoittamisessa on tärkeää toimivan kaupunkirakenteen luomiseksi. Tutkimustulosteni perusteella voidaan argumentoida alakeskusten merkityksen puolesta. Aihe vaatii kuitenkin lisää tutkimustietoa etenkin etätyöskentelyn lisääntymisen muuttaessa toimitilojen sijainnin dynamiikkaa.","The location of business premises is based on plethora of different aspects. Inside geographical research tradition one goal has been to explore consistency among these aspects. Theoretical approaches founded on the base of this consistency could be applied to a physical urban environment. Concerning areas of different industries and business premises, these theoretical approaches are strongly linked with accessibility and urban polycentricity. Helsinki metropolitan region is polycentric in sense of functional polycentricity. The central business district of Helsinki is a clear core of the whole region by the amount of employment and population. Although, the hierarchy among centers is not always visible. It is argued, that inside the functional urban area of Helsinki region the relevance of subcenters has increased. The aim of my thesis is to interpret locations of different business premises as result of polycentricity among other urban geography location theories. The main data of my research is the current amount of business premises floor area and accessibility indicators of Helsinki metropolitan area transport network. Results indicate dominant position of Helsinki city center, although the position is not thoroughly distinct. Few sub-centers of the area manage to prove their optimum in sense of accessibility of business premises locations. Acknowledging accessibility and sub-centers as an important aspect of urban form is critical, which the results of this thesis argue for. Yet the topic demands more research based on distinct locations of labor in contemporary society."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Pääkaupunkiseudun toimitila-alueet sijaintiteorioiden ilmentäjänä : Tarkastelussa monikeskuksisuuden näkyminen yritysten toimitilojen sijainnissa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Science","Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten"],"dc:creator":["Lappalainen, Jouko"],"dc:date.issued":["2022"],"dc:description.abstract":["Yritystoiminnan sijoittuminen kaupunkiympäristössä on riippuvainen monesta tekijästä. Maantieteellisessä tutkimuksessa on pyritty löytämään näiden tekijöiden kesken vallitsevia säännönmukaisuuksia, joita voidaan soveltaa todelliseen kaupunkiympäristöön. Yritystoiminnan alueiden osalta nämä säännönmukaisuudet liittyvät vahvasti alueidenvälisiin saavutettavuuseroihin ja kaupunkirakenteen monikeskuksisuuteen. Pääkaupunkiseudun voidaan todeta olevan rakenteeltaan toiminnallisesti monikeskuksinen. Helsingin keskusta on selkeästi alueen suurin keskus, jonka työpaikka- ja asukasmäärä on merkittävästi muista keskuksia suurempi. Keskusten välinen hierarkia ei kuitenkaan ole selkeä. Koko Helsingin toiminnallisella kaupunkialueella, jonka voidaan nähdä ulottuvat jopa Riihimäelle ja Lahteen saakka, voidaan huomata alakeskusten merkityksen kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmani pääasiallinen tavoite on tarkastella pääkaupunkiseudun yritystoimitilojen alueellista rakennetta maantieteellisten sijaintiteorioiden ja monikeskuksisuuden valossa. Tuloksista voidaan todeta Helsingin keskustan olevan sekä toimitilojen määrässä että niiden saavutettavuudessa muita keskuksia vahvemmassa asemassa. Tämä asema ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Osa Espoon ja Vantaan kaupunkikeskuksien sijainneista on toimitilojen saavutettavuuden kannalta lähes yhtä optimaalinen. Saavutettavuusaspektin huomioiminen kaupunkirakenteen suunnittelussa ja toimitilojen sijoittamisessa on tärkeää toimivan kaupunkirakenteen luomiseksi. Tutkimustulosteni perusteella voidaan argumentoida alakeskusten merkityksen puolesta. Aihe vaatii kuitenkin lisää tutkimustietoa etenkin etätyöskentelyn lisääntymisen muuttaessa toimitilojen sijainnin dynamiikkaa.","The location of business premises is based on plethora of different aspects. Inside geographical research tradition one goal has been to explore consistency among these aspects. Theoretical approaches founded on the base of this consistency could be applied to a physical urban environment. Concerning areas of different industries and business premises, these theoretical approaches are strongly linked with accessibility and urban polycentricity. Helsinki metropolitan region is polycentric in sense of functional polycentricity. The central business district of Helsinki is a clear core of the whole region by the amount of employment and population. Although, the hierarchy among centers is not always visible. It is argued, that inside the functional urban area of Helsinki region the relevance of subcenters has increased. The aim of my thesis is to interpret locations of different business premises as result of polycentricity among other urban geography location theories. The main data of my research is the current amount of business premises floor area and accessibility indicators of Helsinki metropolitan area transport network. Results indicate dominant position of Helsinki city center, although the position is not thoroughly distinct. Few sub-centers of the area manage to prove their optimum in sense of accessibility of business premises locations. Acknowledging accessibility and sub-centers as an important aspect of urban form is critical, which the results of this thesis argue for. Yet the topic demands more research based on distinct locations of labor in contemporary society."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202205091809","http://hdl.handle.net/10138/343404"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["toimitila-alueet","monikeskuksisuus","saavutettavuus","sijaintiteoriat"],"dc:title":["Pääkaupunkiseudun toimitila-alueet sijaintiteorioiden ilmentäjänä : Tarkastelussa monikeskuksisuuden näkyminen yritysten toimitilojen sijainnissa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:22Z"}